- Onko kello korjattu? Nyt kello on 23:43:30, mitä näkyy aikaleimassa?
- ... mutta tuon viestin aikaleima taas olikin OK. Joku ei nyt toimi niinkuin sen pitäisi toimia.
Tämä viesti lähtee 17:11:15 - Aikaleima tuossakin on 7 minuuttia tulevaisuudessa.
Korjatkaa vika! - Aikaleima edellisessä viestissä näyttää olevan 17:13 vaikka se lähti klo 17:06. Tämä viesti lähtee klo 17:07:40 eli aikaleiman pitäisi olla 17:07
- Toisessa ryhmässä testattuna näytti siltä, että aikaleimat olivat kahdessa ensimmäisessä selaimen ikkunasta ryhmään lähetetyssä viestissä oikein ja kolmannesta alkaen aikaleima oli yli 5 minuuttia tulevaisuudessa.
Toistan saman testin tässä. Tämä eka viesti lähtee koneeltani GPS - synkronoidun erillisen kellon perusteella klo 17:06:30. Aikaleiman pitäisi siis olla 17:06. - Testausten perusteella kaksi ensimmäistä viestiä Chrome - selaimella lähtivät oikealla aikaleimalla. Kolmannessa kellonaika on väärin.
Sama testaus uudesta selaimen ikkunasta tuotti saman tuloksen. Kaksi ekaa viestiä aikaleimat oikein ja sen jälkeen aikaleimat pielessä. - oikea aikaleima toisesta viestistä. Kokeillaan kolmatta viestiä josko liittyy selaimeen
17:01:30 - Uudesta ikkunasta eka viesti tuli oikealla aikaleimalla. Nyt toka viesti siihen vastauksena 17:00:40
- ... ja edelleen pielessä. Tämä viesti uudesta ikkunasta samaa selainta käyttäen. 16:59:50
- ... ja 7 minuuttia pielessä eli aikaleimaksi 17:04.
Tämä viesti on vastaus edelliseen pienellä kirjoitetusta "kommentoi" kentästä käsin klo 16:58:40 - Kaksi ensimmäistä testiviestiä saivat oikean ajan, kolmas on täältä katsottuna 17:01 eli yli 5 minuuttia edellä.
Kokeillaan onko kiinni siitä vastaako viestin itsensä kommentoi - toiminnolla peukkujen vierestä vai KOMMENTOI toiminnolla hieman alempaa.
Tämä viesti siis KOMMENTOI ja kello on nyt 16:57:30 - Vielä testiviesti 16:54:40
- Uusi testiviesti 16:54:00
- Testiviesti. GPS - synkatun erillisen kellon näyttämä on tätä viestiä lähettäessäni 16:53:30
- Newtonin kehto...
- Sotketkohan säteen ja halkaisijan? UY Scutin SÄDE on wikipedian suurimpien tähtien luettelossa ilmoitettu 1700 kertaa Auringon SÄTEEN suuruiseksi eli sen halkaisija on noin 1700 kertaa Auringon halkaisija plusmiinus 200 eli jotakin välillä 1500...1900 Auringon halkaisijaa. Kun Auringon säde on 695000 km ja halkaisija 1.39 miljoona niin tuosta Scytille sädettä tulee 1.2 miljardia kilometriä ja halkaisijaa 2.4 miljardia kilometriä.
Scuti ilmoitetun keskisäteensä perusteella jäisi Saturnuksen radan sisäpuolelle.
Tuosta ylöspäin löytynee vielä jossakin vaiheessa tähtiä, mutta Eddingtonin rajan vuoksi tuskin kovin paljon suurempia. Siksi kirjoitin koon luokkaa 2000 Auringon halkaisijaa. Punaisten hyperjättiläisten kaasua ja pölyä ympärilleen tohottavan luonteen vuoksi niiden koon määrittämisessä voi olla isojakin virheitä. Esimerkiksi Eta Carinaen säteen kohdalla on luettelossa säteen ylärajaksi mainittu 2800 Auringon sädettä.
Se nyt kuitenkin on tiedossa että liikutaan todennäköisesti parin tai muutaman miljardin kilometrin maksimihalkaisijoissa eikä sadoissa miljardeissa kilometreissä. - Halkaisijaltaan suurimmat tunnetut tähdet ovat luokkaa 2000 kertaa Auringon kokoisia. Kun Auringon halkaisija on noin 1.4 miljoonaa kilometriä niin suurimpien tähtien halkaisijat ovat siis alle 3 miljardia kilometriä.
Maapallon etäisyys Auringosta on 150 miljoonaa kilometriä. Saturnuksen ratasäde on 1.4 miljardia kilometriä eli Auringon kohdalle sijoitettu suurin tunnettu tähti täyttäisi koko Aurinkokunnan Saturnuksen kiertorataan asti.
Suurimmat tähdet ovat usein myös epävakaisia ja saattavat puhaltaa massaansa ulospäin kaasupilvinä kuten Eta Carinae (halkaisija luokkaa 1.5 miljardia kilometriä).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Eeta_Carinae
Mainittu tähti on vain noin miljoonan vuoden ikäinen, joten sen ympärille ei ole voinut kertyä kovinkaan kummoisia planeettoja. Esimerkiksi maapallon muodostumiseen kului reilusti yli kymmenen miljoonaa vuotta ja tuossa vaiheessa se oli vielä kokonaan sulaa ainesta.
Hyperjättiläistähtien elinikä on yleensä vain muutamia miljoonia vuosia. - Viestien robottipoistatuksesta on käyty palstalla pitkät keskustelut. Kirjoittelin aiheesta siinä vaiheessa, kun jouduin itsekin poistatuksen kohteeksi.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/14877409/viestien-poistattaminen-keskustelutekniikkana
Tuo siis tapahtui evoluutiopalstalla kesäkuun alkupuolella. Automaattimoderaation ongelmista oli silloin kirjoiteltu jo parin kuukauden ajan. Viestin joutuminen poiston kohteeksi ei Suomi24 palstoilla todista nykyään muuta kuin sen, että joku on tehnyt viestistä ilmiannon.
Trollien kanssa väittelyn hyödyllisyydestä voisi sanoa kaikenlaista. Kommentoit agnoskepo asiaa omalta osaltasi jo tuossa alempana eli ei siitä sen enempää. - Selvennetään vielä: Ajatus siitä, että hitaasti muuttuvia mutta kohinaisia ilmiöitä tutkittaessa dataa joudutaan keskiarvoistamaan pitkältä ajalta ei ole mikään "ilmastouskovaisten" salaliitto vaan käytössä kaikkialla, missä kohina häiritsee mittauksia. Sää on tunnetusti kaoottinen ja kohinainen ilmiö, jossa vaihtelua näkyy tunti-, vuorokausi-, viikko-, kuukausi- ja vuositasolla. Kohinaa näkyy vielä vuosikymmenienkin tasolla, jolloin tuo jäännöskohina usein määrää ilmastokeskusteluissa esiin tulevien keskiarvojen mittaustarkkuuden.
Aivan oma keskustelunaiheensa on sitten se, minkä lämpötilan pitkien aikojen keskiarvon seuraaminen kertoisi eniten ilmaston muutosten suuruudesta ja suunnasta. Valitettavasti meillä ei ole käytössämme syvien merien kattavia lämpötilojen mittaustuloksia pitkältä ajalta ja suuri osa historiallisista tuloksista joudutaan päättelemään välillisesti. - Kun pitää nähdä pidempien ajanjaksojen kuluessa tapahtuva muutos joudutaan laskemaan keskiarvoja pidemmältä ajalta. Sään ja ilmaston erosta on jo keskusteltu täältä. Tuo 30 vuoden keskiarvoistus on ilmastosta puhuttaessa ollut käytössä vuodesta 1934 asti.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/14996745/ilmastosta-saahan-on-matkaa-30-vuotta
Tarkemmin
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15000635/kiihtyva-kuumuus-aiheuttaa-ongelmia#comment-91194140