- Märät pyykit koneessa.
Toinen ei muista milloin ja miten ne laitetaan koneeseen.
Toinen ei näe koko konetta
Mummo istuu ja kuuntelee sujuvasti, mutta ei ymmärrä kuulemaansa.
Hän sanoo sen ihan itse
Hänellä on itsemäärämisoikeus. Siitä olemme kaikki yhtä mieltä. - Entisten naapureitten.
- On se olemassa. Huumelääke. Olisko se sitä Essoa.
- Huomenna Hoivakodissa seuraan heidän elämäänsä.
Mölkkypeliä pelataan
Omaiset ovat järjestäneet heidän asiansa.
Eivät vanhukset ole heitteillä. - Eikös ne kuulu joilleki mökeille tai jotain.
Yyterin kylpylässä oli vähän eri meiningit. - Samassa rakennuksessa on myös lehtien lukupaikka. Minulle ei tule paikallista lehteä.
Ja talon ilmoitustaulu.
Ja toinen mummo, joka kysyy, että mitä ihmettä minä teen noille märille pyykeille? - Siirretään vastuuta miesystävälle ja heidän naapureilleen.
Ovat eri kaupungissa viikkoja.
Poissa silmistä. Poissa mielestä.
Ei diakoni liity mitenkään. Kuhan käy juttutuvalla pitämässä puheitaan. - Olen lapseton. En siis ymmärrä mistään mitään.
Tässä ko tapauksessa, aikuiset lapset asuvat samassa kaupungissa kuin mummo.
Tulevat omilla autoillaan jouluna syömään ja hakemaan mummon antamat lahjat.
Mummo on käynyt hoitamassa lastenlapsiaan.
Nyt ei enää kykene sairaudeltaan. - Heittäköön pyykit sitten lattialle. Siivoojat tykkäävät varmasti.
Lojukoon siinä muutaman viikon.
Eihän niitä nyt kukaan ala narulle ripustamaan. - Tätä se on monella aikuisella lapsella. Yhtä helvettiä omien vanhempien kanssa.
Siksi omaiset mielellään antavat paskan tehtävän mummon naapurille, tuttavalle tai jollekin hyväluontoiselle luuserille. - Kun lähiomaiseksi yleensä merkitään yksi henkilö.
Tässä tapauksessa se on poika.
Itse olen ilmoittanut lähiomaisekseni kylämme papin. - Kuka uskaltaa heittää mummon pyykit roskiin?
Ihmettelen todella, kuka on ne pyykit osannut laittaa? - Hyvä kirjoitus.
Äitini kohdalla oli juuri noin.
Kävimme siskoni kanssa tahtojen taistelua äitimme kanssa.
Hänelle hommattiin hoitajat kotiin. Ja hätäranneke käteen.
Käytiin lähes päivittäin hänen luonaan.
Hän piti sitä kyttäyksenä.
Hän irtisanoi hoitajat ja heitti rannekkeen pois.
Ja piilotti kaikkea. Näki harhoja.
Kauhea sanoa, mutta halvaus pelasti.
Hänestä tuli afaatikko ja hommasimme hänet yksityiseen hoivakotiin.
Alku oli vaikeata, mutta sitten hän alkoi viihtymään.
Hän oli 5 vuotta hoivassa ja nukkui rauhallisesti pois.
92-vuotiaana. - Kirjoitat täyttä asiaa. Olen täysin samaa mieltä kanssasi.
Ja olen nähnyt tuon saman. - Tästä aiheesta voisi tehdä jutun mummon miesystävä.
Hän on entinen toimittaja. - Juuri näin. Tämä on sitä tyypillistä suomalaisuutta.
Älä pistä nokkaasi kenenkään asioihin. - Laittaa märät pyykit viikoiksi "tasolle"
Mikä ihme on taso?
Onneksi on oma kone ja kuivarumpu - Vastuu on lähiomaisella. Ja se on mummon aikuinen poika.
- Ano 09.27
"Aikaa sitä on puuttua toisten elämään, niin kaunan kun nämäkin pärjäilevät kaksistaan ei ole mitään huolehtimisen aihetta muilla."
Teemme näin, me naapurit. Emme puutu mitenkään tähän asiaan.
Mutta kuka ottaa mummun pyykit pois talon koneesta? - Ei niitä osu kohdalle, kun kävelee tyylikkäästi ohi.
Kulkee laput silmillä tai istuu autossaan ylväässä yksinäisyydessään.
Kaukana paha maailma, dementoituneet vanhukset, kidutettavat pikkulapset.
Sysätään vastuu jollekin toiselle, aina.