Vaalit.fi

Keväällä Suomessa järjestetään eduskuntavaalit ja Euroopan parlamentin vaalit. Viime vuosien aikana ulkomailla järjestettyjen vaalien yhteydessä on havaittu epäasiallista vaalivaikuttamista. Keinoja tässä vaalihäirinnässä ovat olleet esimerkiksi valeuutisten levittäminen, valeprofiilit ja -vaalimainokset, trollaus, tietomurrot ja bottiverkostojen hyödyntäminen keskustelujen ohjaamiseksi.
Tavoitteena vaalihäirinnässä voi olla pyrkimys vaikuttaa vaalien tulokseen tai mielikuvaan niiden luotettavuudesta. Millaisia keinoja vaalihäirinnässä on tunnistettu? Miten viranomaiset varautuvat ja vastaavat vaalihäirintään? Miten tunnistan vaalihäirinnän?
Ketjussa vastaavat erikoistutkija Antti Sillanpää Turvallisuuskomiteasta ja johtava viestintäasiantuntija Jussi Toivanen valtioneuvoston kansliasta. Antti ja Jussi työskentelevät valtionhallinnossa informaatiovaikuttamisen asiantuntijoina ja ovat kouluttaneet mm. vaaliviranomaisia ja puolueita vaalihäirintään varautumisesta ja vastaamisesta.
Oikeusministeriön vaalisivuilta https://vaalit.fi/ löytyy laajasti yleistietoa vaaleista, äänestämisestä ja puolueista.
- Skenaariosi on vakava, ja kaikkien on pyrittävä siihen, että se ei toteutuisi. Valppaiden kansalaisten ja monipuolisen median on pidettävä huolta, että valheella on lyhyet jäljet. Kun kansa on valintansa uurnilla tehnyt, niin sen tuloksen kanssa eletään vaikka kampanjointi olisikin ollut valheellista. Jos valtaan olisi päästy valehtelemalla, se vähentää luonnollisesti uskottavuutta äänestäjien silmissä. Vaaleja voidaan uusia, jos niitä ei ole voitu laillisesti toimittaa, mutta silloin on kyseessä jo fyysinen toiminta, ei pelkkä tiedon manipulointi.
Antti - Kuluttajien on syytä olla tarkka sosiaalisen median alustojen kanssa. Olisi hyvä, jos ylläpitäjät selvästi kertoisivat toimintatavoistaan. Jos ylläpitäjä kertoo tekevänsä yhtä, mutta tekeekin toista, käyttäjäkunta saa toiminnasta väärän käsityksen.
Meillä on ollut peukalosääntönä, että demokratiaa murentava viestintä on huijaavaa, hajottavaa ja tukahduttavaa. Jos ylläpitäjä huijaa ja hajottaa yleisöään ja tukahduttaa keskustelua, niin toiminta ei tue monipuolista keskustelua.
Antti - Journalistiset valinnat voivat olla perusteltuja tai vääriä. Vapaa ja itsenäinen media tekee aina omat ratkaisunsa, eikä meillä ole niistä tietoa. RT ja Sputnik eivät toimi samojen journalististen periaatteiden mukaan, mihin Yle on sitoutunut.
Jussi - Teknisesti nettiäänestäminen olisi toteuttavissa, mutta teknologia ei vielä ole riittävän hyvällä tasolla. Tunnistettuja riskejä ovat vaalituloksen laaja manipulointi, hakkerointi ja vaalisalaisuuden rikkominen. Suuri riski kohdistuu myös luottamukseen ja sen menettämiseen.
Nettiäänestyksessä ei myöskään voida suorittaa tarkastuslaskentaa, joka mahdollistaisi ääntenlaskennassa tapahtuneiden virheiden löytämisen tai korjaamisen.
Jussi - Jokainen puolue hyötyy siitä, että vaalit ovat rehdit. Ehkä tämän vuoksi meillä on toimiva yhteys kaikkiin eduskuntapuolueisiin. Samalla asialla ovat niin puolueet kuin virkakoneisto; vaaleissa Suomen kansa pääsee valitsemaan päättäjänsä.
Antti - On ihan totta, että ehdokkaat vaikuttavat äänestäjiin, jotta niitä kannatettaisiin innokkaammin. Ehdokkaat kiteyttävät sanomaansa haluamalleen joukolle. Markkinointi poikkeaa vihamielisestä vaikuttamisesta, jota nykyään kutsumme vaalihäirinnäksi. Vaalihäirinnässä työkaluina ovat mm. valheet, puolitotuuksien levittäminen ja henkilöön käyvät lokakampanjat ja häirintä. Jonkinlaisena peukalosääntönä voidaan pitää, että demokratiaa murentava viestintä huijaa, hajottaa ja tukahduttaa. Eli valehtelemisen lisäksi se hajottaa suomalaisia ja tukahduttaa joltain ryhmiltä mahdollisuuden osallistua keskusteluun.
Antti - Viranomaiset varautuvat vaalihäirintään järjestämällä koulutusta mm. vaaliviranomaisille ja puolueille. Lisäksi maaliskuun lopussa käynnistyy yleisölle suunnattu viestintäkampanja (TV, radio, sanomalehdet ja some), jonka tarkoituksena on kannustaa äänestämään ja muistuttaa mediakriittisyydestä. Olemme myös käyneet läpi toimintaamme ja yhteistyötämme eri toimijoiden kanssa.
Ilmiön tunnistamiseksi teemme yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Vaihdamme esimerkiksi tietoa muiden maiden kanssa (esimerkiksi Ruotsin, jossa järjestettiin vaalit viime syksynä.) Tietoja ja havaintoja vaihtamalla saamme tärkeää tietoa omaa varautumistamme varten.
Verkkopalvelun ylläpitäjien kannattaa varmistaa tietoturvallisuuteen liittyvät asiat. Esimerkiksi kannattaa tarkistaa, ovatko tietoturvapäivitykset ajan tasalla ja ovatko ohjeistukset kunnossa. Sama pätee some-tilien kanssa; onko kaksivaiheinen tunnistautuminen käytössä, salasanat vahvat sekä tilin käyttö- ja ylläpito-oikeudet kunnossa. Esimerkiksi, ettei kaikilla ylläpitäjillä ole admin-tason oikeuksia. Hyvää lisätietoa löytyy Kyberturvallisuuskeskuksen verkkosivuilta:
https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ohjeet
Jussi - Ulkomailla käytyjen vaalien kohdalla havainto on ollut että häiritsijöitä on ollut useita. Näitä voivat olla valtiolliset toimijat, ei-valtiolliset toimijat, kuten järjestöt tai vaikkapa yksittäiset henkilöt. Monesti voi ylipäätään olla vaikea osoittaa, mikä/kuka toiminnan takana todellisuudessa on.
Nykyajan viestintävälineet tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia kenelle tahansa maantieteellisestä etäisyydestä tai ilmansuunnasta riippumatta hyödyntää niitä toiminnassaan sekä hyvässä että pahassa mielessä. Tähän varaudumme myös omassa toiminnassamme.
Jussi - Vaaleissa puolueet markkinoivat omaa ajatteluaan. Vastuullisesti toimivat eivät valehtele, mutta ei se estä markkinointia. Rehdit vaalit ovat erittäin tärkeitä meille kaikille, niin äänestäjille kuin virkakoneistollekin. Varautuminen erilaisiin mahdolliseen ongelmatilanteisiin on normaalia virkatyötä. Kaikki ongelmat eivät toteudu, mutta on edullisempaa varautua kuin jättää varautumatta kriiseihin, jotka toteutuvat.
Antti - Poliittisessa keskustelussa puhutaan kärjekkäästikin. Aina pitäisi pysyä kuitenkin totuudessa. Valehtelu ei ole koskaan vastuullista, mutta ei se ole välttämättä vaalihäirintääkään. Esimerkiksi joku voi kehuskella kalliilla autollaan, vaikka sellaista ei omistakaan. Hän ei tietenkään syyllisty vaalihäirintään. Nyrkkisääntömme mukaan vaalihäirinnässä huijataan mutta niin, että samalla äänestäjäkuntaa hajotetaan ja keskustelua tukahdutetaan.
Jussi - Suomessa on 19 puoluerekisterissä olevaa puoluetta, joten valinnanvaraa on jo nyt. Jos haluat perustaa uuden ryhmän, niin ohjeet löytyvät oikeusministeriön sivulta. Nappasin yhden pätkän rekisteröimisohjeesta:
Puolueen rekisteröimishakemukseen, joka on vapaamuotoinen, on liitettävä
◾ ote yhdistysrekisteristä;
◾ virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös puolueen säännöistä;
◾ yleisohjelma sekä
◾ vähintään 5000 oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukaista kannattajakorttia
Kansainvälisessä vertailussa Suomessa on vähän korruptiota, mutta sitä vastaan on taisteltava voimakkaasti. Tämäkin on kaikkien asia!
Antti - Demokratiaan kuuluvat keskustelu, erilaiset näkökannat ja mielipiteet. Kaikki keskustelu ei automaattisesti ole ei-toivottua vaalivaikuttamista.Hyvä nyrkkisääntö on, että jos keskustelu pyrkii huijaamaan, hajottamaan tai tukahduttamaan, voidaan puhua epäasiallisesta vaikuttamisesta.
Jussi - Kansainvälisten vertailujen mukaan Suomi on erittäin rehellinen maa, ja niin ovat myös vaalimme. Sähköistä vaalijärjestelmää on pohdittu, mutta työryhmä arvioi riskit suuremmiksi kuin hyödyt. On hyvä, että vaaleissa keskustellaan vaikeistakin aiheista, eivätkä viranomaiset poista sisältöjä, jotka eivät riko lakia. Julkaisualustat tekevät omat päätöksensä banneista yms. käyttäjäehtojensa mukaisesti. Suomen viranomaisilla ei ole mitään tekemistä niiden kanssa.
Antti