Poliisi
Poliisi hoitaa vuosittain yli miljoona hälytystehtävää, tutkii lähes 700 000 rikosta ja myöntää yli miljoona lupaa. Kiireellisissä hälytystehtävissä olemme paikalla keskimäärin alle kymmenessä minuutissa. Rikoslakiin kirjatuista rikoksista selvitämme noin puolet.
Pyrimme siihen, ettei yksikään avunpyyntö jää kuulematta ja ettei yksikään rikos jää tutkimatta. Parhaiten onnistumme työssämme, jos voimme estää rikoksia ennalta.
Lisätietoja löydät verkkosivuilta poliisi.fi.
Polisen har årligen över en miljon uppdrag, utreder närmare 700 000 brott och beviljar över en miljon tillstånd. Vid brådskande uppdrag kommer vi i genomsnitt på mindre än tio minuter. Vi löser ungefär hälften av alla brott enligt strafflagen.
Vi strävar efter att varje rop på hjälp hörs och att varje brott utreds. Vi lyckas bäst i vårt arbete om vi kan förhindra brotten i förväg.
Mer information hittar du på webbplatsen poliisi.fi (https://www.poliisi.fi/sv)
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia0 aloitusta · 287 kommenttia
- Poliisin kokemuksen mukaan somealustat eivät niihin juuri puutu. Poliisi saa tietoja videoista monesti asianosaisilta tai videon muutoin havainneilta. Niistä on tehty usein rikosilmoituksia ja käytetty esitutkinnassa.
Somealustojen vastuu on heikko, eikä yleensä realisoidu käytännössä. - Nostat tärkeitä asioita esille ja mainitsemasi asiat on havaittu valtakunnallisesti. Tämä on yksi syy, miksi poliisi haluaa nostaa keskusteluun asioita. Yhteiskunnallinen kehittäminen kuuluu kaikille toimijoille.
- Poliisin tunnistamissa katujengeissä pääosa maahanmuuttajataustaisia, niin kuin on aikaisemmin tuotu poliisin tiedotteissa esille. Joukossa on kuitenkin myös kantasuomalaisia.
- Siinä vaiheessa kun lapsi sijoitetaan rikollisen toiminnan takia, niin ollaan jo aika syvällä ongelmissa. Todennäköisesti tällöin on jo yritetty käyttää esimerkiksi Ankkuri-puhutusta apuna.
Haasteena näissä vakavimmissa rikoskierteissä on, että hatkaaminen (lastenkodista karkaaminen tai palaamatta jättäminen) on erittäin yleistä. Suomessa tapauksia on vuosittain tuhansia ja jos lapsi hatkaa, niin hän ei luonnollisesti ole myöskään tuen ja huollon kohteena, saati opiskele.
Jossain tapauksissa 15-17-vuotiaiden kohdalla tämä rikoskierre johtaakin pakkokeinoista ankarimpaan, eli vangitsemiseen. Alle 15-vuotiaiden kohdalla tätä mahdollisuutta ei ole ja keinot tulisi löytyä lastensuojelulaista. Lastensuojelulaissa on painavimpana rajoitustoimenpiteenä käytössä erityinen huolenpito, mutta tältä osin paikkoihin on liian pitkät jonot ja välillä prosessi kestää todella kauan. Tämä problematiikka koskee myös 15-17-vuotiaita. - Erikseen nuorisorikollisuuteen ei ole mitään tekoälysovelluksia, mutta kehittelyssä on yleisesti poliisitoimintaan liittyviä ratkaisuja.
- Miten nämä tiedonvaihto-ongelmat näkyvät mielestäsi tarkemmin poliisin kohdalla?
- Huonoin vaihtoehto kiireellisessä hätätilanteessa on jättää soittamatta 112. Soittamalla varmistat avun itsellesi, sivullisille ja myös kyseiselle nuorelle.
- Poliisi käyttää lievintä mahdollista keinoa tilanteesta ja kohteesta riippumatta. Eli sinänsä ei ole kieltoa käyttää voimakeinoja myöskään lapseen, mutta luonnollisesti niiden käyttökynnys on korkea.
Mitä tulee rikosprosessuaalisten pakkokeinojen käyttöön, on siellä raja käyttää pakkokeinoja aina korkeampi kuin täysi-ikäisen kohdalla. - Pakene, piiloudu, hälytä eli soita 112!
- Ja nyt tärkeä huomio: Tutkimusten mukaan rikoskierre voidaan estää tehokkaimmin puuttumalla jo heti ensimmäiseen vakavaan rikokseen tai karkaamiseen.
- Nuorten tekemät vakavat väkivaltarikokset kohdistuvat pääasiassa toisiin nuoriin.
- Vakaviin väkivaltarikoksiin kuuluvat henkirikokset ja niiden yritykset, törkeät pahoinpitelyt ja niiden yritykset sekä törkeät ryöstöt ja niiden yritykset.
- Yksistään poliisi ei tarvitse lisää toimivaltuuksia, vaan asiaan on lähestyttävä kokonaisvaltaisesti ja "kammattava" koko ketju lävitse ja se työ on aloitettu.
Toimenpideohjelma nuoriso- ja jengirikollisuuden torjumiseksi, on yksi vastaus tähän.
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntyminen tunnistetaan vakavaksi ongelmaksi. Sen torjumiseksi hallitus toteuttaa laajan joukon sekä niin sanottuja kovia että pehmeitä toimenpiteitä. Ilmiöön puuttuminen vaatii moniammatillista otetta. Muutokseen otetaan mukaan koko yhteiskunta, lähtien kotien ja vanhempien kasvatusvastuun tuesta sekä syrjäytymisen ja syrjinnän vastaisesta työstä aina kotoutumis- ja maahanmuuttopolitiikkaan saakka.
Oikeusministeriö asetti 1.9.2023 työryhmän (VN/24165/2023) valmistelemaan vuoden 2023 loppuun mennessä toimenpideohjelman, jolla torjutaan nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntyminen Suomessa. Valtioneuvosto tekee toimenpideohjelmasta periaatepäätöksen.
Työryhmän tehtävänä oli hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti valmistella toimenpideohjelma nuoriso- ja jengirikollisuuden ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi Suomessa.
Työryhmä suunnitteli hallitusohjelman mukaisten lainsäädännön kehittämistoimien toteuttamisen ja arvioi muut mahdolliset lainmuutostarpeet.
Valmisteltava toimenpideohjelma tähtää tehokkaaseen nuoriso- ja jengirikollisuuden ennaltaehkäisyyn, rikoskierteen katkaisuun, rikosten selvittämiseen, rangaistusten kiristämiseen ja rikosvastuun toteutumiseen.
Työryhmä selvitti myös Ruotsin ja Tanskan vaikuttavia jengirikollisuuden ehkäisyn toimia ja niiden soveltumista Suomeen. Lisäksi työryhmä pohti tehokkaita toimia muun muassa viranomaisten välisen tietojenvaihdon helpottamiseen sekä nuorten palveluihin ohjautumisen, seuraamusjärjestelmän, tutkimuksen ja alueellisen työn kehittämiseen.
Toimenpideohjelma sisältää toimenpiteitä laaja-alaisesti, ja ne kohdentuvat osittain eri tavoin sen mukaan, puhutaanko nuorisorikollisuuden, nuorten vakavan väkivallan vai katujengirikollisuuden ehkäisemisestä ja torjumisesta. Toimenpiteitä myös nuorisorikollisuuden ehkäisyyn. Niissä keskitytään riskiryhmiin ja rikoksiin jo syyllistyneisiin, ohjelmassa tunnistetaan myös varhaisen puuttumisen tärkeys ja keskeinen rooli nuorten rikollisuuden ehkäisyssä. - Nuorisorikollisuus on asia, jonka estäminen kuuluu monille toimijoille. Kuten tässä on käyty keskustelua, niin poliisi on se viimeinen toimija. Eri toimijoiden tulisi toimia yhteistyössä, käyttää olemassa olevia työkaluja ja pohtia toimissaan, mikä on lapsen edun mukaista.
- Nuorten väkivaltarikoksissa yleisimpiä nimikkeitä ovat pahoinpitely ja sen lievä tekomuoto, jotka muodostavat tyypillisesti noin neljä viidesosaa kaikista nuorten väkivaltarikosepäilyistä.
- Jos epäilet rikosta, siitä kannattaa aina ilmoittaa. Olemme koonneet nuorille vinkkejä tänne: https://www.nuoretjarikollisuus.fi/advices/nain-teet-rikosilmoituksen.
- Erittäin hyvin tiivistetty.
- Suomesta palautetaan ihmisiä, joilla ei ole edellytyksiä lailliseen oleskeluun Suomessa. Tämä tarkoittaa muun muassa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ihmisiä tai rikosten perusteella käännytys- tai karkottamispäätöksen saaneita. Lapsia kohdellaan aina heidän ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti, ja heidät ohjataan aina ensisijaisesti avustetun vapaaehtoisen paluun piiriin. Missään EU-maassa ei myönnetä turvapaikkaa automaattisesti esimerkiksi kaikille alle 18-vuotiaille. Lisätietoja: https://intermin.fi/maahanmuutto/vapaaehtoinen-paluu-ja-palauttaminen/kenet-voidaan-palauttaa-ja-miten
- Alaikäisten rikollisuus on laaja käsite, joka pitää sisällään kaikkea näpistyksistä murhaan. Poliisi ei myöskään profiloi etnisesti eri ryhmiä ja muodosta tilastoja sen perusteella. Poliisi on sen sijaan todennut esimerkiksi ryöstöissä olevan maahanmuuttajataustaiset yliedustettuna, joskin myös käsite "maahanmuuttaja" pitää sisällään hyvin moninaisen joukon eri kieli- ja kulttuuritaustaisia henkilöitä.
- Tarkastellaan nyt väkivaltarikoksia, vuonna 2023 kirjattiin noin 12 000 väkivaltarikosta koskevaa rikosepäilyä, jossa epäilty oli alle 21-vuotias. Tämä on 23% enemmän kuin vuonna 2022. Nuorten, alle 21 vuotiaiden väkivaltarikollisuus on kasvanut merkittävästi ja tämä kehityssuunta on saatava pysäytettyä. Tarvitaan viranomaisten saumatonta yhteistyötä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Alaikäisiä koskevien rikosepäilyjen määrä on kolminkertaistunut vuodesta 2015. Suurinta kasvu on ollut alle 15-vuotiaiden joukossa, mutta kasvua on havaittavissa myös 15-17 vuotiaiden tekemäksi epäiltyjen rikosten määrässä.
Nuorten ryöstörikollisuus on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina, erityisen paljon vuoden 2022 aikana. Merkittävintä rikosepäilyjen määrän kasvu on ollut alaikäisten kohdalla ja etenkin alle 15-vuotiaiden ikäryhmässä. Nuorten tekemät ryöstörikokset kohdistuvat pääasiassa toisiin nuoriin. Sekä uhrit että epäillyt ovat nuorempia kuin vuonna 2015. Valtaosa ryöstörikoksista epäillyistä on ollut epäiltynä useammasta kuin yhdestä rikoksesta alle 21-vuotiaana.
Oheista linkistä pääsee tutustumaan Keskusrikospoliisissa tehtyyn tutkimukseen nuorten ryöstörikollisuuden piirteistä: poliisi.fi/documents/25235045/59586767/raportti_nuorten_ry%C3%B6st%C3%B6rikollisuus_julkinen.pdf/0690c6c1-0aeb-a4f8-0c65-a2e2dbfcaa93/raportti_nuorten_ry%C3%B6st%C3%B6rikollisuus_julkinen.pdf?t=1707379915528