JudgeDredd
Jos olen mielestäsi väärässä niin perustele,heitä muutama linkki oikeuskäytäntöön/kirjallisuuteen.
Pelkästään sinun oma mielipide ei vaikuta asiaan,Gimme some proof.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia0 aloitusta · 350 kommenttia
- "Onko tuo ylin kaopale suora ote Aarnion ja Kankaan kirjasta eli siinä lukee noin?"
Gradusta kopsattu.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/101376/Taavettila_Varpu-Leena.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Sivu 18,sieltä kopsattu tuo.
En ole lukenut kyseistä kirjaa,voi olla että sanatarkasti siellä ei lue noin mutta merkitys on kuitenkin sama. - Jos joku kolmas osapuoli omistaa osaksikaan puolisoiden yhteisenä kotinaan pitämästä asunnosta, lesken vähimmäissuoja ei toteudu.
Aarnio, Kangas 2009, 117
Asiassa on tosiaankin ainakin yksi hovioikeuden päätös jossa todetaan tämä sama asia,en nyt vaan löydä kyseistä päätöstä mutta muistan lukeneeni sellaisen joskus aikaa sitten. - "Niin sitä vain kutsutaan. Se ei sinun mielipiteestäsi muutu miksikään."
Ei kutsuta,vain sellaista dokumenttia voidaan kutsua osituskirjaksi jossa on ositettu avio-oikeuden alainen omaisuus.Toiseksi se ei ole minun mielipide vaan fakta joka perustuu siihen että osituskirja ja erottelukirja on 2 eri asiaa,näin ollen jos ne kumpikin yhdistetään niin lopputulos ei voi olla pelkästään osituskirja.Toiseksi jos sun logiikalla mennään niin yhtähyvin sitä voitaisiin kutsua pelkästään erottelukirjaksi. - "Sellaista dokumenttia on ylimiesmuistin nimitetty osituskirjaksi. Tällaisia asiakirjoja löytyy arkistoista tuhansittain.
Asia on täysin vakiintunut ja itsestään selvä kaikille asiaa tunteville tahoille."
Unohdat sen seikan että osituksessa ei käsitellä avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta,toisinsanoen ulkopuolista omaisuutta EI jaeta.
Toiseksi unohdat sen seikan että erottelusta tulee tehdä virallinen asiakirja jonka pitää 2 esteettömän henkilön todistaa.
Mikään ei tosin estä sitä että osituskirja että erottelukirja on sama dokumentti,mutta pointti on se että sellaista hybridikirjaa EI voi kutsua osituskirjaksi.
Juridisesti osituskirja ja erottelukirja on 2 eri asiaa,näin ollen kun ne ovat 2 eri asiaa niin silloin jos tehdään ositus ja erottelu samaan aikaan niin dokumenttia ei voi kutsua pelkästään osituskirjaksi.
Juridisesti osituskirja on sellainen että siinä käsitellään vain ja ainoastaan avio-oikeuden alaista omaisuutta,jos siihen lisätään avio-oikeuden ulkopuolinen omaisuus niin dokumentin luonne muuttuu ja dokumenttia ei voi kutsua sen jälkeen osituskirjaksi. - Sitä paitsi lähes kaikissa omasiuuden osituksissa on puolisoilla muutakin omaisuutta kuin avio-oikeuden alaista omaisuutta.
niin,mitäs ne isot herrat sanoivatkaan,että osituksen jälkeen seuraavaksi eniten käytetty dokumenttityyppi on osituksen ja erottelun sekoitus.
"Omaisuuden osituksen jälkeen yleisin tapa purkaa aviovarallisuussuhde on osituksen ja omaisuuden erottelun yhdistelmä, jossa kummankin puolison omaisuus ryhmitellään avio-oikeuden alaiseen ja siitä vapaaseen omaisuuteen."
Sellaista dokumenttia ei voi juridisesti sanoa pelkäksi osituskirjaksi jos kyseisessä dokumentissa on jaettu avio-oikeuden alainen omaisuus sekä avio-oikeuden ulkopuolinen omaisuus. - "Sen kanssa ristiriitaiset hovioikeuden päätökset ovat lainvastaisia ja oikeuskäytännön vastaisia."
Tuskinpa kuitenkaan.Käsittääkseni asia on KKO:N käsittelyssä ja jos KKO siunaa hovioikeuden päätöksen niin tähänkin asiaan saadaan lopullisesti piste.
"Mutta lain mukaan omaisuuden erottelu niminen toimitus tehdään vain, kun puolisoilla ei ole lainkaan avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Ja tämän vahvistaa KKO 2010:92."
EI vaan se tehdään myös jos on molempilaatuista omaisuutta,ei asian tarvitse koskea koko omaisuutta että vain silloin erottelu tehdään kun on VAIN avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta.Erottelu tehdään jos on edes vähän avio-oikeuden ulkopuolisia varoja,sen ei tarvitse koskea KOKO omaisuutta,omaisuus voi olla sekä avio-oikeuden alaista omaisuutta että avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta,tällöin vaatimuksena on sekä ositus että erottelu.
Omaisuus voi olla joko sekä että tai sitten pelkästään avio-oikeuden alaista tai avio-oikeudesta vapaata omaisuutta,pointti on siinä että jos omaisuus sisältää edes vähäsen avio-oikeudesta vapaata omaisuutta niin silloin tulee tehdä ositus että erottelu. - "Itsestään selvää on että laki ei kiellä osituksen ja erottelun suorittamista yhtäaikaa. Kun molempia suoritetaan, niin lain mukaan NIMITYS prosessille on omaisuuden ositus. Eikä mikään ositus-erottelu, kuten eräät luulevat."
Olet väärässä,syy siihen on se että vain avio-oikeuden alaista omaisuutta ositetaan,ulkopuolelle jäävä omaisuus erotellaan,näin ollen sitä EI voi kutsua pelkästään ositukseksi.
Tätä voidaan verrata suoraan siihen että sinulla on kädessä sekä paskaa että kusta,voidaanko sitä kutsua pelkästään niin että sinulla on kädessä pelkkää paskaa tai pelkkää kusta..EI voi. - "Tapauksessa KKO 2010:92 ei ole siis kysymys avioliiton ulkopuolisesta omaisuudesta, koska avioliittolaki ei sellaista koske lainkaan. Sitä tilannetta varten on laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta."
Olet väärässä,KKO:n päätöksessä on kyse myös avio-oikeuden ulkopuolisista varoista.Ja toiseksi avioliittolaissa on maininta erottelusta joka pitää suorittaa jos on avio-oikeuden ulkopuolisia varoja.
Avioliittolaki 85§
Jos kumpaisellakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, on omaisuuden osituksen sijasta toimitettava ainoastaan puolisoiden omaisuuden erottelu.
Kyseinen pykälä velvoittaa tekemään erottelun sen jälkeen kun avio-oikeuden alainen omaisuus on ensin ositettu. - Tässä linkki hovioikeuden päätökseen jossa todetaan se seikka että ositus ja erottelu voidaan suorittaa samaan aikaan.
https://www.edilex.fi/uutiset/asiasanat/Ositus?perpage=50&offset=1
Katso uutiset 4.1.2017 hovioikeuden ratkaisu avioehtosopimuksen tulkinnasta.
Lue se,lopussa on maininta että hovioikeus palautti asian pesänjakajalle jotta hän toimittaa osituksen sekä erottelun. - Erinomainen sikäli että sä et tajunnut sen päätöksen ydintä,ydinkysymys on se että jos on avioliiton ulkopuolista omaisuutta niin silloin tulee suorittaa erottelu.
Tämä johtaa siihen johtopäätökseen että jos puolisoilla on kumpaakin omaisuutta niin silloin pitää MYÖS suorittaa erottelu,pelkkä ositus EI riitä kun osituksessa ositetaan vain ja ainoastaan avio-oikeuden alaista omaisuutta.
Kun ositusta suoritetaan ja on molempilaatuista omaisuutta niin tokihan myös avio-oikeuden ulkopuolelle jäävä varallisuus pitää jakaa,jakoa kutsutaan erotteluksi.
Tämä johtaa siihen johtopäätökseen että laki EI kiellä että ositus ja erottelu suoritetaan samaan aikaan. - On kuitenkin huomattava, ettei lesken uusi avioliitto tai parisuhde katkaise PK
3:1a:n mukaista suojaa.
Saarenpää, Ahti: Perintö ja jäämistö s. 78. - "Voisko se ruikkuperse esittää kuinka tuo luridinen pellekirjallisuuden esittämä on laissa ilmaistu ja jollei löydy, niin millä mandaatilla ja eduskunnan antamalla asetuksella luridiikkahöpötys on tullut laiksi?"
Voisitko kerrankin itse etsiä faktat,ei se tule kuin manulle illallinen.
Minä esitin sulle oikeuskirjallisuutta joka perustuu OIKEUSKÄYTÄNTÖÖN,tämä tarkoittaa sitä että laki on sama.
Koita nyt sitten kumota proffien kirjoitukset.
Jos sä käytät googlea niin löydät tusinan lakisivustoa jossa sanotaan täysin samaa.Asiasta on olemassa oikeuskäytäntöä eli tuomioistuimien päätöksiä,etsi ne käsiisi niin menee tämänkin asia jakeluun. - "Niin, ne jotka lakia osaavat lukea, tietävät, että mitään sekamuotoista ositusta ja erottelua yhdessä ei ole olemassa.
Lakiviitteet ovat edellä. Kukaan ei ole niitä kumonnut, ei edes kuuluisuuteen täällä noussut Tiina Tikka. Kannattaa jättää asia professoreiden huoleksi, jos ei oma osaaminen tunnut riittävän asian hallitsemiseen."
------------>Omaisuuden osituksen jälkeen yleisin tapa purkaa aviovarallisuussuhde on osituksen ja omaisuuden erottelun yhdistelmä, jossa kummankin puolison omaisuus ryhmitellään avio-oikeuden alaiseen ja siitä vapaaseen omaisuuteen.<----------- Yhdistetyssä toimituksessa avio-oikeuden alaista omaisuutta voidaan joutua käyttämään esimerkiksi sellaisen velan kattamiseksi, joka on tehty avio-oikeudesta vapaan omaisuuden parantamiseksi. Omaisuuden erottelu voidaan toimittaa kuitenkin vain, jos on olemassa erotteluperuste. Erottelun perusteena voivat olla toisen puolison kuolema, vireille tullut avioero tai poikkeuksellisesti asumusero. Asumusero voi olla perusteena vain, kun puolisoiden aviovarallisuussuhteisiin sovelletaan Suomen lakia ja heidät on vieraassa valtiossa tuomittu asumuseroon, joka ei ole rauennut. Jos aviopuolisot ovat tehneet avio-oikeuden molemminpuolisesti kokonaan poissulkevan avioehtosopimuksen, heidän välillään toimitetaan omaisuuden erottelu. (Aarnio & Kangas 2002, 125-126; Gottberg 2007, 39.) - "Vielä kerran, onko uudelleen avioitunut leski leski vaiko ei?"
Ei sillä ole merkitystä,hallintaoikeus säilyy vaikka mentäisiin uuteen avioon.
"Jos leski solmii uuden avioliiton pian leskeksi jäätyään, ei lesken oikeus hallita jäämistöä jakamattomana poistu, eli uusi liitto ei heikennä siinäkään tapauksessa lesken vähimmäissuojaa. Tämä voi tietenkin aiheuttaa ikäviä tilanteita lesken ja kuolleen puolison perillisten kesken. Rintaperilliset voivat jokainen itsenäisesti tietenkin vaatia pesän jakoa lesken eläessä, ja saman oikeuden omaavat myös yleistestamentin ja legaatin saajat. Lesken vähimmäissuoja turvaa kuitenkin leskelle sen että testamenttia tai legaattia ei voida täyttää, jos pesässä ei ole muuta varallisuutta kuin puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto ja tavanmukainen asuinirtaimisto. Leski voi myös kieltäytyä oikeudestaan hallita jäämistöä jakamattomana, jolloin luopuminen tehdään joko ennakkoluopumisena perittävän eläessä tai jälkiluopumisena perittävän kuoltua perunkirjoitus tilaisuudessa. (Aarnio & Kangas 2009, 117.) " - Tyypillista jargonia lawetorderilta ilman mitään todisteita.
Lawetorderin olisi syytä oppia tuomaan faktaa pöytään jossa selkeästi käy ilmi että asia on nyt näin..Pelkkien mielipiteiden sijaan.
Lesken hallintaoikeus
Jos ensiksi kuolleelta puolisolta jäi rintaperillinen, leski ei peri, mutta hänellä on oikeus hallita jäämistöä jakamattomana. Lesken oikeus hallita jäämistöä ei riipu avioliiton kestosta tai siitä, onko avio-oikeutta vai ei. Hallintaoikeus perustuu Perintökaaren 3 luvun 1 a §:än.
Hallintaoikeus ei suojaa rintaperillisen jakovaadetta vastaan. Mikäli rintaperillinen vaatii jakoa, lesken oikeus pienenee koskemaan puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa ja tavanomaista asuinirtaimistoa. Nämä leski saa pitää hallinnassaan rintaperillisen jakovaatimuksesta huolimatta.
Lesken oikeus on vahvempi kuin rintaperillisen lakiosaoikeus asunnon ja asuinirtaimiston osalta.
Hallintaoikeus ei tee leskestä kuolinpesän osakasta, mutta tämä on kuitenkin ensin kuolleen puolison kuolinpesän osakas osituksen toimittamiseen saakka. -------------->Lesken uusi avioliitto ei lakkauta tätä hallintaoikeutta,<--------- mutta uudelle puolisolle hallintaoikeus ei siirry.
DIY Lakipalvelu Oy
Sisällön tuottaja ja tarkistaja
varatuomari Tiina Tikka - "Et ole esittänyt perintökaaresta tai muualta laista, että kielletäänkö siellä vaatimasta suoraan LAHJAN saajalta tai joltain muulta perintöedunsaajalta lakiosantäydennystä kun ensin on tehty lakiosavaade (joka laissakin on vaatimus), ei siis ilmoitus niin kuin lehdessä on työpaikkailmoitus, kuolinilmoitus tai vaikka myynti-ilmoitus."
Et sitten ymmärrä lukemaasi,sääli.
Kun laissa sanotaan että miten lakiosan täydennysvaatimus tulee tehdä niin tokihan se tarkoittaa juurikin sitä mitä sanotaan,en ole keskustellut MV-lehden palstalla koskaan joten ei siitä sen enempää.Käänteisesti sinä et ole esittänyt että vaatimuksen voi esittää suoraan ennakkoperinnön saajalle,sun mielipide on se että vaatimuksen voi esittää suoraan ennakkoperinnönsaajalle,no näytä nyt sitten jotain faktaa sen tueksi..ai niin,et pysty.
Mitä tulee lakiosuuden vaatimiseen niin edelleen sitä vaaditaan vain ja ainoastaan testamentinsaajalta,sitä EI pysty vaatimaan ennakkoperinnönsaajalta joka ei ole testamentinsaaja.Yksi tärkein syy siihen että miksi sitä ei pysty vaatimaan ennakkoperinnönsaajalta on se että lahjan antohetkellä omistusoikeus lahjaan on vaihtunut ja lakiosavaatimuksella EI pysty tätä asiaa kumoamaan eli tekemään tehottomaksi.
Kun laissa lukee että lakiosan täydennysvaatimus tulee tehdä kanneteitse niin jos sä käytät maalaisjärkeä niin sehän tarkoittaa sitä että jos sitä ei tehdä kanneteitse niin täydennysvaatimus EI voi menestyä,toisinsanoen mitään et tule saamaan.
"Sinä sait jo ahaa-elämyksen, tajusit minun olevan oikeassa, yritit vain vetää lisää happea tuolla henkäykselläsi, "Huoh..ei 2 vuotiaalle voi opettaa rakettitiedettä,olet haarautunut nyt pois raiteilta.
Palataan asiaan sitten kun olet taas raiteilla"."
SInä et ole oikeassa vaan väärässä.
Mielelläni toki opastan sinua taas oikealle raiteille.
Lue tämä niin saat edes jotain käsitystä lakiosan täydennyksestä..
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/153516/Lakiosantaydennystaivainenniko.pdf - "Oikeammin joku muu on harhautunut väittämiensä ja laissa olevine kieltoineen ja olemisineen järven pohjaan hakemaan väittämäänsä kultakiveä.
Yhä edelleen, opettele ensin kirjoittaan, osaa lukemansa ymmärtäminen ja tule sitten opettaan luridiikkapelleilyä lisää, sehän ei ole rakettitiedettä."
Oletko laskenut että kuinka monta virhettä löytyy sun kirjoituksista?
Takaan että niitä on enemmän kuin mitä itseltäni löytyy.
Lue nyt huolella ne mitä kirjoitin,ehkä saat ahaa elämyksen.. - "Lain näkökohdasta huomioiden, sitä mitä ei mainita, sitä ei ole edes olemassa (Tuo kohta muuten löytyy ihan kuule lainkirjoittajan oppaasta (muistamani mukaan) ja taisi olla jossain muuallakin muunkin kirjoittamana) eli tässä tullaan siihen, että jos ei ole lakiosavaatimusta, niin sitä ei ole olemassakaan, niin miten haet kanteella olemattomaan täydennystä?"
Huoh..ei 2 vuotiaalle voi opettaa rakettitiedettä,olet haarautunut nyt pois raiteilta.
Palataan asiaan sitten kun olet taas raiteilla. - "Minä en näe kieltolauseketta, vaan ainoastaan sen, että lakiosantäydennysvaatimus SAA LAILLISEN PERUSTAN ja on lainvoimainen kun se käsitellään oikeusistuimessa."
Saako lakiosan täydennysvaatimus laillisen perustan jos se tehdään pelkästään ennakkoperinnönsaajalle? NO EI SAA,tämähän on selvää kuin pässinliha.
Saako se sitten lainvoiman,NO EI SAA,tämäkin on selvää.
Voithan sä tehdä sen vaatimuksen vaikka naapurin eskolle ennakkoperinnönsaajan sijaan,mitään lakiosan täydennystä tosin et tule saamaan.
Huomaathan sen seikan että tuomioistuimella on valta yksin päättää että saako joku lakiosan täydennystä vai ei. Tämäkin asia selkiinnyttää sen seikan että jos joku haluaa saada lakiosan täydennystä niin hänen tulee tehdä siitä kanne käräjille. EI se riitä että teet kirjallisen vaatimuksen ennakkoperinnönsaajalle. - "En, vaan että lakiosan tääydennystä voi vaatia ennakkoperinnön saajalta ilman mitään oikeusistuimessa tapahtuvaa käsittelyä, laki ei, HUOOM. LAKI EI KIELLÄ TOIMIMASTA NOIN."
Mutta yritä nyt ymmärtää se seikka että täydennysvaatimus EI nauti juridista pätevyyttä jos toimitaan muutoin kuin laissa lukee.
Samahan pätee myös lakiosan vaatimiseen,jos sä et noudata lain määräämää tapaa jolla lakiosuutta vaaditaan niin mitään sä et tule saamaan.
Edelleen toimita nyt sitä faktaa puheiden lisäksi,sun mielipiteellä ei ole mitään arvoa.