Mak-Ris
Makriina vaihtoi nimmarin. Olisin halunnut olla Makris, mutta se oli varattu.
Kahdeksankymppisissäkin jo ikääntynyt, seuraava kategoria jo häämöttää, mikä se sitten lieneekin.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia13 aloitusta · 356 kommenttia
- Meidän saunarantaan on tehty rakennelmat ihan ilman rakennusvalvontaa. Ei tullut edes mieleen, Rinteeseen on rakennettu portaat ja alas terassi, jolla on kaksi ruokailuryhmää. Ylempänä, saunan edessä on myös terassi.
Apuna oli paikallinen rakentaja, ei hänkään maininnut mitään rakennusvalvonnasta. Millaiset säännöt tällaisissa asioissa on? - Maaseutu on muuttunut sitten minun nuoruuteni. Karja on kadonnut laitumilta, ja laajat pellotkin kadonneet.
Mökkitieni on kulkenut etelästä Savoon 60 v. ja sinä aikana ovat maisemat uusiksi muuttuneet. Järvet ovat kadonneet, pellot ja aukeat poissa. Tien vieret kasvavat läpinäkymätöntä pusikkoa katkeamattomana jonona, hirviaidat jatkuvat jatkumistaan, asutusta ei enää näy, voisi luulla, että sillä matkalla ei asu kukaan. Tie kiertää kaikki kaupungit, mikä tietenkin jouduttaa matkaa suuresti, mutta kovin on yksitoikkoinen matka näinä aikoina.
Ennen oli etappeja matkan varrella, joku erikoinen rakennus, järvenpoukama, jonka keskellä olevalla kivellä pesi lokki, kahvitupia, Studiolasi, jossa saattoi juoda kahvit ja tehdä pieniä ostoksia . . . voi alkoi kaiho täyttää mieltä. Kun muutenkin on yksin yön hiljaisuudessa unta odotellen.
Kaunis kesäpäivä on takana, tulossa on uusi hellepäivä, ja sen huomaa, kun kammarissa on niin kuuma, ettei uni tule.
En ottanut nukahtamispilleriäni, koska olin ihan väsynyt jo tunteja sitten, mutta olisi vain pitänyt!
Olen taistellut voikukkien kanssa monta päivää, mutta aina ne vain sinnikkäästi nousevat nurmikosta. Päätin, että saavat nyt olla. Nättihän se kukka on,, ja toiset jopa syövät niitä. En nyt kuitenkaan ole aikeissa laiduntaa pihanurmikolla. antaa loppujen olla.
Hyvää yötä. - Olitteko tv:n ääressä, kun Suomi voitti Kanadan lätkässä?
Kyllä näinä koronan aikoina on otettava vastaan jokainen ilon aihe.
Muutenkin on elämä tänään kevyempää kuin ennen, kun koronarajoituksia on lievennetty, kansa pääsee uimaan maauimaloihin ja käymään kirjastoissa, kuten Oodissa.
Molempia suosittelen Helsingissä kävijöille, ehkä Oodi on näppärämpi käyntikohde.
Kesäinen päivä, yksi mehiläinen kävi kuistilla. Kaikki ei ole vielä menetetty, poikakin oli ihan tyytyväinen.
Iloista kesäkuun alkua kollegoille. - Minä henkilökohtaisesti pidän näkkileivästä. Juustoviipale päälle, niin maistuu.
Älä ota turhia huolia minun ruokataloudestani.
Omasta kukkarostani olen hankinnat maksanut, enkä ole yhteiskunnan tukea siihen pyytänyt. - Olenkohan ainoa outolintu täällä, joka ei ole kiinnostunut aamiaismenyistä eikä paljon muustakaan tarjoilusta.
Kuten jo eilen taisin mainita, en ole mikään kotikokki, ja se ei minua haittaa muulloin, kun niinä kaameina hetkinä. jolloin on keksittävä tarjoilut johonkin tilaisuuteen. Ei minusta ole siihen. Luotan ammattilaisten apuun ja otan kiitollisena vastaan ehdotukset ja suostun maksumieheksi.
Ministerin ruokatalous on syynissä ja selitystä on saatu. Verotusta tarkistetaan, käytäntöjä hiotaan, voimme olla huolettomat. Kyllä asia hoidossa on, ja tänä aamuna varmaan pääministerin pöydässä on muki teetä ja näkkileipävoileipä. Paparazzit ikkunan takana. - Nyt on mielenkiintoni todella herännyt.
Perheessä on kaksi aikuista ja lapsi. Kyllä ruokaan menee enemmän kuussa. Ilmeisesti luontaispalkkiot ovat laajemmat pääministerille kuin arvasimmekaan.
Nyt on jännä seurata, mihin summiin päästään, ja liittyykö ostoksiin jotain muutakin taloustavaraa lisäksi. - Osoitat sanani oikeiksi.
- Mitäpä pääministeri muuta tekisikään puoleenpäivään kuin saisi ukkonsa kanssa vedellä parhaita paloja.
Miksi hän ne vedellä pilaisi, on minulle tietämätöntä, mutta siihen osaa vastata tämä edellinen tietoviisas, joka asian tuo julkisuuteen.
Nykyisin on trendikästä mollata kaikkia suomalaisia kansalaisia, yleinen oman kansan halveksiminen on osoitus ainoan oikean puolueen kannattamisesta. Varsinkin naisten. - Enpä nyt tarkoittanut aamiaisetuja, vaan puheenalaiseksi joutumista.
Näistä puhutaan ja puhutaan, samat asiat, samat väittämät, kuka syönyt, kuka sanonut, kuka meikannut jne. Seuranta jatkuu.
Miesten edesottamuksista ja toimista ei niin paljon puhetta pystytä pinnistämään. He voivat ajella taksilla korttelinvälit, he voivat ottaa puolisonsa virkamatkalle, he osallistuvat mielenosoituksiin, vastustavat periaatteesta maskipakkoa jne. Ei heidän toilailuistaan jakseta puhua pitkään, mutta odotas, kun kyseessä on silmäätekevä naisihminen, niin . . .
Minä en pidä naispoliitikkoja yhtään sen huonompina ja moitittavampina kuin miespoliitikkoja.
Myötätuntoni on heidän puolellaan. - On se semmoista, että kun ei ole isompia ongeömia elämässä, niin tehdään jostakin kärpäsestähärkänen ja lyödään kämmentä yhteen, kun on keksitty loputon puheenaihe.
Uskon, että Marinin aamiaiset on syöty pahaa aavistamatta ja hyvällä omallatunnolla.
Poliittista näkemyseroistamme huolimatta en usko, että tuollainen summa on syy pysytellä virassa, joka ei työtä tehden lopu.
Mietin, joutuvatko naiset helpommin silmätikuksi, kun ovat saavuttaneet paremmat asemat kuin yleensä. Onko todella niin, että miehien aamiaiset, matkat, shoppailut ja muut menot ovat kaikki pesunkestävästi arvostelun kestäviä? Pitäisi muistaa vanhan hokema: Ilmaisia lounaita ei ole.
Kyllä se koskee kaikkia politiikan huipulla toimivia. Ovatko naiset liian huolettomia ja joutuvat siksi median hampaisiin helpommin? Vai eivätkö he ole oppineet selittelyn taitoa? Hyviä kestopuheenaiheita heistä ainakin saa, kuten nyt näistä viimeisimmistä, Räsäsestä ja Yli-Viikarista. - Huomenta. Jopas sattui pahasti, kun rokotus aiheutti kuumeen ja huonon olon Skillanille. Joillekin se osuu!
Minä selvisin ilman mitään vaivoja.
Mutta jos jo pelkkä rokotus aiheuttaa noin ilkeät seuraukset, niin kuinka kurja itse tauti mahtaisi ollakaan.
Tytär on mökillään ja käynyt siinä minunkin mökissäni eilen, Oli innostunut tekemään suursiivoukseen, heittänyt matot ulos, pessyt ja puunannut. Imuroinut vuodevaatteet ja pyyhkinyt talven pölyt. Mukava mennä sinne ensi kuussa, kun tuo homma on tehty.
Joka kevät koko alue peittyy keltaiseen siitepölyyn. Se on nyt pahimmoillaan siellä. Kuisti ja pihakalusteet ovat siitepölyn vallassa, mutta jaksanhan minä ne putsata sitten , kun sinne menen. Nyt sitä on turha tehdä. Mökit ovat metsän keskellä, koivujen ja mäntyjen ympäröimiä.
Mustikka kuulemma kukkii.
Taivas on pilvetön eikä tuule. On varmaan tulossa hieno kesäpäivä. Hyvää sunnuntaita! - Ihan tosi kuulkaa. Kun tässä elämän varrella o joutunut purkamaan useampia kuolinpesiä ja perinyt tavaraa edellisiltä sukupolvilta, ja itsekin jotain joutunut hankkimaan, niin pulassa ollaan.
Kun ei kerta kaikkiaan voi hävittää huonekaluja, joita on sukulaisissa kierrätetty monessa polvessa. Nyt on vanhin esineeni talonpoikas-sohva, puinen yli 2 m pitkä, jonka isoisäni on pikkupoikana ostanut huutokaupasta 1800-luvun puolivälissä. Se on varmasti 200 v. vanha, en liioittele yhtään. Enhän minä VOI sitä hävittää. Toinen lähes yhtä vanha tuoli on toisen isoisäni peruja. Kun lähes kaikki mööpelit alkavat olla näitä perikunnista siunaantuneita esineitä, alkaa hermo kiristyä. Kotini on kuin vanhain tavarain kauppa. Olenkin sanonut, että voisin asettaa kassakoneen oven suuhun ja avata wanhojen tavaroiden myymälän.
Kyllä tätä kuolinsiivousta on tasaiseen gtahtiin tehty täälläkin. Viimeisimmän sain juuri loppuun tämän kuun alussa. Mutta yhtään ei husholli tyhjene. Sukulaiseni muuttavat yhä pienempiin asuntoihin ja karsinta jatkuu.
Kummallienn tämä nykypäivän trendi, että asuminen tehdään niin kalliiksi, että palaamme niihin yksiöihin ja kaksioihin, joista puoli vuosisataa sitten halusimme pois ja väljempiin oloihin. - Mitä kauemmin tätä karenssia kärsitään, sitä tärkeämmiksi keskustelupalstat ovat tulleet. Pidän yhteyttä FB:lla sukulaisiin ja ystäviin paljon useammin kuin aikaisemmin, ja vaihdan kuulumisia meileillä.
Tämä keskustelupalstamme on myös tullut tärkeäksi yhteydenpidoksi, olen jo aikaisemminkin sanonut sitä ikkunaksi muuhun maailmaan.
Kaikilla meillä on oma arkemme, josta kerromme tapahtumia. Joskus ajattelen, että jutustelen enemmän palstalaisten kanssa kuin elävän elämäni ystävien kanssa, sillä heillä on omat menonsa ja kiireensä. Ei heidän kanssaan tule pohtineeksi niitä asioita, joista palstallamme monesti on käsitelty.
Noja-tuolille on käyttöä.
Nukuin yöunet huonosti ja tein pihatöitä voimieni mukaan päivällä, ja niin simahdin omaan nojatuoliini uutisten aikaan. Nyt jääkiekkoa ja Mertarantaa! - Minä en ole mikään kotikokki. Olen oppinut tekemään arkiruokaa, mutta kotonani ei aikanaan sen kummempia pitoja pidetty, eikä omassakaan huushollissa ole kovin mutkikkaisiin aterioihin opeteltu. Lapsuus ja nuoruus meni pula-ajan ruokataloudessa, kaikessa oli säästettävä ja joka pala laskettava, että korttiannokset riittivät. Ja kun ruokaa vähitellen rupesi väljemmin saamaan, ei kukaan erityisemmin laatuun katsonut. Iloittiin siitä mitä kaupasta sai. Muistan, että siinä pikkukaupungissa, jossa asuin, oli tarjolla paloina emmentaljuustoa. Se leikattiin isoista kiekoista tiskillä. Mistään muusta juustosta ei ollut tietoakaan, ja makkara oli mainiota lauantaimakkaraa, tai teemakkaraa, jossa oli rasvapaloja mausteena.
Kun oli oltava tarkkana talousmenoissa aikanaan, ja myöhemmin pitkän työpäivän päätteeksi keittiöhommat tehtävänä, ei ateriakokonaisuuksiin edes osannut paneutua.
Olen monta kertaa ajatellut, kuinka tylsää ja mautonta ruokaa olemmekaan syöneet puolet elämästämme, kun mausteinakin oli vain suola ja ehkä pippuri. Lihakeittoonkin pantiin korkeintaan 5-6 pippuria makua antamaan! Ei sipuliakaan paljon käytetty, Yhä vielä on ikätovereitani, jotka eivät syö ruokaa, jossa on sipulia. Kun siihen ei nuorena tottunut, on se ilmeisesti vastenmielisen makuista yhä.
Valkosipulia ei vielä 60-70-luvuillakaan syöty. Kun se alkoi yleistyä, sen jälkihaju kuvotti muita ihmisiä. joille sipulin maku oli vieras. Muistan, että tv-mainoksissa mainostettiin uusia, jännittäviä makuja, kuten basilikaa.
Muistelette eri hotellien aamiaistarjoiluja. Kyllä ne monelle matkalaiselle ovat olleet suuri houkutus liikasyöntiin, samoin Ruotsinlaivojen buffetit.
Mitä tulee Marinin aamiaisruokiin, niin jos kolmelle hengelle hankitaan aamiaistarjoilut 300 eurolla/kk, niin se tuntuu aika kohtuulliselta summalta. Oma aamiaiseni ei kyllä maksa kovinkaan paljon, koska en ole aamulla nälkäinen. Kahvia kuitenkin pitää olla, muuten en käynnisty . - Minä ajattelen kademielin niitä, jotka jaksavat yhä lukea. Demeter aina mainitsee mielenkiintoisia teoksia, joihin tutustuu. Aikoinaan minä luin useamman kirjan viikossa, ja kirjastosta otin aina 4 kirjaa kerrallaan. Nyt on toisin. Minun silmäni eivät enää kestä lukemista. Väsyn ja näen pelkkiä pilkkuja. Kaihi kuulemma, mutta vielä niin vähäinen, ettei leikkausta suositeltu
Ajattelen usein, että pitäisi siirtyä äänikirjoihin, mutta kun on tuo kuulo menossa myöskin, niin en nyt rupea urheilemaan kuuntelulaitteiden kanssa. Olkoot.
Katson Netflixiä ja saan mielenvirkistyksen siitä.
Katselin Niinistön haastattelun aamuohjelmassa. Vaaherkumpu on miellyttävä haastattelija, ja Niinistö tosi omalaatuisensa keskustelija. Keskustelun aiheet olivat tällä kertaa vaikeat. Tulee vähän ontto olo, kun jää mielikuva, ettei maailmassa oikeastaan ole juuri mitään hyvää odotettavissa.
Taitaa tulla kaunis päivä. Kesästä pitää nyt nauttia, ei koskaan voi arvata , kuinka monta päivää se kestää. - Minä olen ilmeisesti siirtynyt palveltavien vanhusten joukkoon, koska en jaksa kuokkia pihaani samaan kuntoon kuin aikaisempina vuosina. Johtuukohan se siitä, että parempi puolisko on manan majoilla ollut jo niin monta vuotta, että en enää muista, kuinka yhdessä puuhastelimme pihassa.
Aikaisempina vuosina tein hommia kuten ennen, ikään kuin yhdessä miehen kanssa, vaikka hän olikin vain muistoissa mukana. Nyt lienee haihtunut niin kauas, että hän ei enää ole tukena pihatöissä.
Ehkä huomenissa, kun kesä on leimahtanut ympärille. jaksan ottaa penkkien reunat trimmerillä, hävittää voikukat ja panna niille kasveille tuet, jotka sitä tarvitsevat. Pionien ympärille jo sain kehikot, mutta muuten on kaikki laittamatta, ja vuohenputki on villiintynyt joka penkkiin.
Korppiksen klapit jäisivät minulta kyllä niille sijoilleen, kunnioituksella luen uurastustasi, mutta puolustaudun sillä, että ikää on minulla toistakymmentä vuotta enemmän. - Kyllä minäkin, silloin nuorena . . . - Ihmettelen hiukan tätä moittimista. Suotakoon nyt ihmeessä jokaiselle äidinkielensä. Monia katoavia kieliä tutkitaan ja tallennetaan. Ei se ole keneltäkään pois.
Tasapäistetäänkö maat ja kansat sitoutumaan valtakieleen kieltämällä murteet ja vähemmistökielet? Mitä iloa siitä kenellekään on? - Minullepa tuleekin ikkunanpesijät tänään. Tralaa!
Ihan odotan, että saan kirkkaat ikkunat, koko huusholli muuttuu paremman näköiseksi, kun ikkunat on pesty. Vuosia tietenkin pesin ne yhdessä mieheni kanssa. Olohuoneen ikkunoissa oli saranat yläreunassa, ja ruutu valtava. Oli aikamoinen taidonnäyte saada se pestyksi. Monenlaisia virityksiä piti keksi, että uskalsi pestä lasit ikkunoiden välistä. Sittemmin ikkunat vaihdettiin toisiin, vähän pienempiin ja kolmilasisiin.
Minulla on tänään helpompi olo, en ole järkyttänyt mieltäni kenenkään murheilla. Niillehän en mitään voi.
Kesäinen viikonloppu tulossa, pilvet häipyvät. Voikaa hyvin. - Kai se on inhimillistä, että tarjottu etuus otetaan vastaan, vaikka sitä ei tarvitsisikaan. Virka toi mukanaan asunnon tykötarpeineen, oli ehkä tilanne siksi outo, ettei huomattu ottaa selvää verotuksesta.
Tuskinpa Marinin talous paljonkaan järkkyy, jos hän nyt luopuu tästä aamupalahuollosta. Tai toisaalta - onhan hänellä kai oikeus jatkaa samaan malliin. Virhe ei ole hänen.
Noloahan tämä joka tapauksessa on, niin että piti ihan jäädä vapaaehtoiseen karenssiin eduskunnan kyselytunnin ajaksi torstaina. - Olen lukenut Aku-Ankka luultavasti 70-luvulla viimeksi. En edes muista, millaisia naisia Ankkalinnassa häärää. Tein kuitenkin testin, ja sain tulokseksi Helunan.
Minulla ei ole hänestä mitään mielikuvaa. Mutta en tiedä, kuinka hyvin itseni tunnen, joten sopinee tämä tulos.