liekko
Opin kuusikulmiot isoäidin neliöiden sukulaiset. Tällainen villatakki tuli. On jämälangoista joten värikkyyttä piisaa.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia48 aloitusta · 3203 kommenttia
- Luulin että kissa. Mutta voimaeläimeni onkin Jänis!
Onhan se nopea.... - Ihan sama mitä tekevät kun olen kuollut.
Toivoisin että ei jälkikasvulle tule liikaa vaivaa hautaamisessani.
Hautapaikka on ostettuna miehen ja pojan välissä.
Muuten ihan sama jos polttavat tai antavat maatua hiljalleen. - https://www.youtube.com/watch?v=BIVKtIRIXVM
Annikki Tähti
Tämä unohtumaton rakkaustarina . - Missä on Sumari niin heti kanava vaihtuu.
- Syön paljon hilloja, sokerisia.
Ennen en välittänyt sokerista mutta nyt on saatava paahtoleivän päälle hilloa.
Koska kaikki veriarvot on hyvät ja painokin siedettävä (ehkä?) niin syön edelleenkin hilloja.
Tällä hetkellä lemppari on Lidlin Aprikoosihillo, siinä on 30% vähemmän sokeria mutta ostaisin sitä vaikka olisi enemmänkin sokeria. Mietin että mistä määrästä se 30% on?
Onneksi en välitä suklaasta ja karkeista.
En viitsi tehdä hilloja, ostan kaupasta sellaista mistä tykkään. - Lähdettiin kissan kanssa kylille kun vesi loppui kaivosta. Tultiin jo takaisin mökille. Tänään vein tiskit keskustaan kun oli muuta asiaa ja laitoin astiat koneeseen. Katsoin kaivoon, vettä oli tullut ihan pikkuisen.
Kylillä käydessä yritin siivota, oli tarpeeseen kun en ole juuri koko kesänä ollut siellä.
Kyllä siivoamisen jälkeen tekee hyvää katsella asuntoa kun saa aloitettua,
Olin niin touhukas että mökille palattuani siivosin vielä mökilläkin jonkin verran.
Sitten pääsinkin mielipuuhaani, istumaan ulos virkkauksen ja kissan kanssa, kuutelin You tubesta samalla kun politiikot kehuivat itseään ja haukkuivat toisen puolueen edustajia.
Minun elämässäni ei ole paljon tapahtumia, mutta en niitä kaipaakaan.
Rauhallinen olo kotona on parasta mitä tiedän.
Välillä olin hyvin väsynyt, tuntui että ei jaksa kun ihan pakolliset, nyt olen piristynyt.
80v on kyllä melkoinen käännekohta elämäsä.
On alkanut huolestuttaa sekin kun aikaa on niin vähän jaljellä parhaimmillaankin.
Nuorena voi istuttaa vaikka omenapuun ja ajatella että kymmenen vuoden päästä voi saada omenia jos jänikset ei syö taimia.
Mutta ei päiviensä pituutta tiedä nuoremmatkaan.
En silti elä kuin "viimeistä päivää". - En ajattele noin, enkä pyristele vastaan.
Kuntoilen kuitenkin kotona 45-minuuttia ainakin kolmesti viikossa, joskus useamminkin.
Jaksan tehdä samat liikkeet mitä olen tehnyt kymmeniä vuosia.
Mutta en välitä vaikka joku päivä enjaksaisikaan.
Stepperi ei oikein ole mieleen kun jalat on kipeät, pystyn kuitenkin tekemään silläkin vielä ihan hyvin.
Minulle on vuosien saatossa kertynyt mökille ja kaupunkiin ihan pienen kuntosalin verran välineitä.
En ole niitä ostanut kerralla, Kontin kirppikseltäkin olen löytöjä tehnyt kuntoiluvälineistä. - https://www.youtube.com/watch?v=bkgUxDB4jPg
Äitini lauloi tätä.
Kaikki kuolee, yhtä luonnollinen asia kuin syntymä jos kuolee vanhana.
Äitini eli 94-vuotiaaksi, oli voimissaan melkein loppuun asti. Viimeinen kuukausi oli vaikea. - Täytin pari viikkoa sitten 80-vuotta.
En huomaa eroa vaikka päivämäärän ohitin.
Vanheneminen tapahtuu niin hitaasti että siihen tottuu.
Pahin ikäkriisi oli nelikymppisenä, luulin että nyt on elettävä kun vielä näyttää joltakin.
Erehdyin, parhaat vuoteni olen elänyt 55-vuoden jälkeen, ne jatkuvat yhä.
Kaikki ovat teinejä ja nuoria aikuisia yhtä kauan. Mekin ollaan oltu ja niin ovat nykyisetkin nuoret aikansa. Onneksi he eivät murehdi ajan kulumista, silloin tuntui että aikaa on rajattomasti.
Kun tulee minun ikääni niin sanoo aamulla, kiitos että saan elää ja nähdä uuden päivän.
Nykyisin ei ole kiireitä eikä paljon huoliakaan. Terveyskin on kohtalainen. Viikatemies tulee sitten kun hänelle sopii, sen on sovittava myös minulle. - Montako kirj. virhettä?? Arvoitus?
- Minä arvostan suureasti kun joku jaksaa ja viitsii kirjoittaa kirjan. Oikeasti kunnioitan saavutusta, minun kärsivällisyyteni ei riittäisi.
Nuorempana ehkä, intoa olisi ollut, lahojoja ei niinkään...
Mutta ruuhkavuodet ja muut kiireet, eikä silloin ollut edes tietokonetta. - Olen ajatellut samoin kun sin Hilla. Jos asunnossa asuu pitkään niin miksi siitä pitäisi saada voittoa myydessään.
Mikäli asuisi vuokralla maksaisi enemmän kuukaudessa eikä jäi mitään myytävää.
Onhan asunnon ostohintakin otettava huomioon jos vertaa vuokralla asumiseen.
Myisin halvalla kolmioni kun joku ostaisi, ostin sen kalliimpaan aikaan mutta mitä tuota murehtimaan.
Ostin asunnon siksi että on maan tasalla ja sain miehen pyörätuolissa sisälle. Ajattelin että saan sen myytyä kun haluan, mutta toisin kävi.
Onhan se nyt hyvä kun ikäännyn, ei tarvitse kavuta portaiata. - Olen sen verran käynyt Lappeenrannassa että voin sanoa käyneeni.
Kun aikoinaan tuli käytyä entisessä Neuvostoliitossa mentiin rajalle joskus Lappeenrannan kautta, asun aika lähellä rajaa joten ei tullut pitkiä linja-automatkoja.
Olihan ne 3-4 päivän reissut mukavaa vaihtelua arkeen.
Moskova hotellissa yleensä asuttiin, siellä oli hyvää ohjelmaa iltaisin.
Kauppojen hyllyt olivat tyhjät, mutta valuuttakkaupoissa oli tavaraa.
Monesti ihmettelin tosi pitkiä jonoja kun jotain tavaraa tuli kauppoihin. - Olisi paljon tekemistä ulkona ja sisällä mökkipahasessani. Mökki on minulle todella rakas paikka. Niin kauan kun suinkin kykenen olen täällä ainakin kesät, yleensä olen paljon talvellakin. Mökki on lämmin ei tarvitse pakkasellakaan lämmittää ihan joka päivä kun on iso uuni.
Mutta minä vain virkkaan äänikirjoja kuunnellen.
Ajattelen puolustuksena että täytin pari viikkoa sitten 80v, ei minun enää tervitse tehdä kun sellaista mitä itse haluan.
Naurattaa kun kone kirjoitti väkisin 60v, piti korjata.
Kaverilla on omat kiireensä, hän auttaa kuitenkin raskaimmissa töissä kuten pilkkoo puut ja korjaa kaikki särkyneet vempeleet autoa myöten.
Hän ei pääse nytkään kahteen viikkoon kun on pakollisia tehtäviä kotonaan. Hän asuu 300km päässä joten ei kannata lähteä ihan päiväseltään. Minä en viitsi lähteä hänen luokseen kotoani, kissakin pitäisi kuljettaa mukana.
Hyvä että hän käy, meillä on vankka ystävyys ja luottamus.
Olen ajatellut palkata apua pihan kanssa ja tyhjentämään aitan ja vintin. Kunhan tässä saan aikaiseksi.
Nuorempana stressasin töiden takia, nyt olen vapautunut, ajattelen että ei maailman työt tekemällä lopu. - Kävin tänään kylässä tuttavan luona joka muutti rivitalokaksioon vuokralle.
On siisti asunto, ei ole mitään huolehdittavaa kun maksaa vuokransa.
Onhan se totta että vuokraa pitäisi maksaa enemmän kun nyt maksan vastiketta isommasta asunnosta, tai paljon enemmän.
Mutta omassa asunnosssa ei ole tehty putkiremonttia, sen aika alkaa olla muutaman vuoden kuluttua.
Kun täällä saisi asunnon myytyä niin menisin vuokralle.
Jossain on asuttava, olen puolet vuodesta mökillä, joten pienikin asunto riittäisi.
Mökki kaipaisi remonttia, mutta kyllä se kai minun elinikäni kestää, jälkikasvu ei ole kiinnostunut mökistä.
Mitäpä tässä murehtimaan, päivä kerrallaan kissani kanssa. - Minulle tulee hiki jo lukiessa kuinka ahkeria kirjoittajia täällä on.
Olin minäkin nuorempana kova tekemään pihatöitä ja siivosinkin enemmän vaikka en ole koskaan tykännyt siivota.
Olen koko viikon tehnyt ajatustyötä siitä että mökkiä pitäisi siivota. Olen rasittunut ajatuksesta niin että alan virkaamaan.
Nyt vein matot ulos, jos se siitä viimein toteutuu. - Laiton vain siksi vanhan päivityksen lauseet että huomattaisiin näiden ilkeilyjen olevan pidempiaiakaista juttua joilta kukaan vakituinen kirjoittaja ei ole säästynyt.
En musta koskaan aikaisemmin penkoneeni vanhoja juttuja kun ne eivät minua juuri kiinnosta.
Nuo lauseet tui esiin kun kirjoitin etsi hakuun mielikki.mummo.
Mitäs tässä puolustelemaan, tiedän palstojen vaarat, silti tykkään käydä täällä. - En muista sellaista. Salasanan voi saada uuden jos se unohtuu.
Mustikuvani oli että tulin mielestäni vainotuksi erään kirjoittajan toimesta.
Sinulla on hyvä muisti, en olisi muistanut pääni lyömistä jos et olisi asiasta kertonut.
Minulla on mielikkimummo vieläkin voimassa ja pystyn hyvin kirjautumaan siihen.
Nikin vaihdostakin nousi kohu, joten olin saattanaut livauttaa pienen valheen, en kyllä muista.
En ole kova valehtelemaan, mutta kai sekin minulta kovan paikan tullen onnistuu :) - Siis minä en kirjoittanut kopiota vaan joku toinen kirjoittaja. Kirjoitin niin että viesti näyttää minun kirjoittamaltani.
- Nyt muistankin miksi vaihdoin nikkiä.
Sain tylytystä mielestäni ihan turhaan. Huvikseni katsoin mitä olin kirjoitellut Mielikki-nikillä. Tässä on näyte.
"mielikki
Et sinä ole mikään sanomaan, mikä kenellekin on tärkeä ja mikä ei.
Olet mielinkielin joka suuntaan. Kirjoitat ja unohdat.
Unohda kirjoittaminen."
Aloin ihan kelata olenko mielinkielin täälläkin. En varmaan opi koskaan.
En kerjää myötätuntoa, sanon vain että minäkin olen saanut osani. Varmaan minussakin on syytä.