liekko
Opin kuusikulmiot isoäidin neliöiden sukulaiset. Tällainen villatakki tuli. On jämälangoista joten värikkyyttä piisaa.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia48 aloitusta · 3203 kommenttia
- Olen todella saavuttanut rauhan.
Saatan olla mökilläni viikonkin näkemättä muita kun kissani ja miljoona hyttystä.
Pakko on käydä keskustassa pyykillä ja kaupoilla.
Riittää kun voin kiireettömästi tehdä omia touhujani.
Ruuhkavuodet olivat sressaavat, en kaipaa mitään virikkeitä.
Vaikutan sosiaaliselta, juttelen ihmisten kanssa, tuntemattomienkin, silti viihdyn parhaiten omissa oloissani. - Kävin äänestämässä.
Nyt löytyi syy kamaliin nivelkipuihin. Niveltulehdusta aiheuttava Borrelioosi löytyi.
Kovan inttämisen jälkeen pääsin verikokeisiin.
Näin tuloksen netistä, eivät ole mitään yhteyttä ottaneet. - Nopeasti minäkin selvisin lääkärillä käynnistä. Näin kaikki kirjaimet taulusta ilman laseja, kaihileikkaus onnistui niin hyvin.
Kumma kun en edes ilahtunut vaikka inssi luuli minua 10v nuoremmaksi.
Olen tottunut siihen että vuosia kertyy, eikä kuntokaan ole sama kuin oli 10-vuotta sitten.
En virkkanut mitään, annoin vain entisen ajokortin katsottavaksi.
Minua on aina ärsyttänyt kun ihminen ei saisi olla ikäisensä näköinen vaan "nuorekas".
Kiitollinen saan olla kun vielä ajelen Pösölläni ja jalatkin toimii vaikka joka askel sattuu. - Tänään sain lääkäriltä todistuksen että olen vielä viisi vuotta ajokuntoinen.
Kyllä sen itse huomaa jos ei enää kannata mennä auton ratiin. - En ole vielä hommannut rollaattoria, mutta kaupassa käydessä työntökärry on hyvä apu kun jalat tahtoo väsyä.
Aloittaja saa väristyksiä rollaattorimummoista, on nuoriakin liikuntarajoitteisia. Eivät gerontofiiilejä nuoremmat taida kiinnostaa. - Kyllä nauratti tuo kissan uiminen.
Tänään olin tosi huolissani kissastani, se ei yleensä lähde mökin pihapiiristä mihinkään, pysyttelee näköetäisyydellä.
Tänään ei kattia näkynyt missään, huutelin ja etsin joka paikasta.
Sitten kaveri vihelsi ja kutsui sitä, kissa ilmaantui tyhjillään olevan naapuritalon tontilta.
Ei se kauan ollut kateissa, vähän reilun puoli tuntia.
Mutta tämä poikkesi niin paljon kissan tavoista että huolestuin. - Yritän olla niin rehellinen kuin pystyn (Jäättenmäki?)
Suora puhe saattaa loukata joten olen mieluummin hiljaa.
Kerron asioistani, ei ole salattavaa, jos ei juuri kehumistakaan.
Tämä ihana kesä tulee kaikille, työssäkäyvät eivät pysty nauttimaan lämpimistä päivistä kuten me eläkeläiset.
Olen onnekas kun saan nähdä taas kesän tulon kohtalaisessa kunnossa.
En murehdi huomista, kannattaa elää tätä hetkeä.
Lähden ajelemaan keskustaan, kastelen kukat ja tuon juomavettä.
Mökille tulee vesi kaivosta mutta olen tuonut juomaveden kyliltä.
Kissalta loppuu ruoka, se olisi pahin asia mitä voi tulla. Minun ei ole väliä, kunhan on kaurahiutaleita ja maitoa niin niilläkin vähän aikaa pärjää.
Mikä lienee, nykyisin on ruokahalu hyvin valikoiva. Kaali ja hernekeitot eivät mene alas, ennen olivat ihan herkkua. Salaatteja syön välillä, sitten kyllästyn ja syön jotain kypsennettyjä kasviksia.
Jos ei ole mieleistä ruokaa kotona niin kaurapuuron saan aina menemään alas, siihen jotain siemeniä, ihan hyvää on. - Ei nyt ihan noinkaan, onhan meillä ilon aiheitakin. Just makailin ulkona ja tuijottelin taivaalle, koivut ovat vihreät ja Tuomi kukkii.
Kaikenlaista kremppaa on, eikä ne varmasti vähene, päinvastoin.
Mutta tänään olen elossa.
Lähden ajamaan keskustaan kauppaan ja apteekkiin. Eivät ole vielä vieneet ajakorttia. Pyöräilykin onnistuu, ostin uuden sähköpyörän, vanha on mökkipyöränä.
Eihän kukaan tiedä päiviensä määrää, nuorempikaan.
Poikamme, oikean terveyden perikuva, sairastui syöpään joka vei hänet meiltä.
Jos olisi jokin korkeampi voima jonka kanssa tehdä kauppaa, olisin lähtenyt mielelläni hänen sijastaan. - Samaa minäkin epäilen, tänäkin kesänä on jo kolme punkkia tarttunut. Viime kesänä lukemattomia, mökkini on oikea punkkifarmi.
- Olen hävinnyt taistelun vuohenputkea vastaan. Se on valloittanut mökin pihapiirin.
En enää yritäkään tehdä sille muuta kuin ajaa trimmerillä ja ruohonleikkurilla. Kukkaopenkeistä yritän kitkeä minkä ehdin. - Minulla on mökillä sama homma, tintit törmäilevät ikkunaan.
Kiitos vihjeestä, laitankin samanlaisen siihen ikkunaan johon törmäilevät. Säälittää linnut, moni on pökertyneenä ikkunan alla. - Monesti mietin, kuuluvatko kivut auttamattomasti vanhuuteen, onko niitä kaikilla iäkkäillä.
Minulla on kovia nivelkipuja lähes jatkuvasti.
Välillä tuntuu kuin joku olisi hakannut pesäpallomailallaluut tohjoksi.
Onneksi on välillä vähän helpompia päiviä. - Tämä minun mökkini on vaatimaton mummon mökki, oli lähellä parempikin mutta se myytiin.
Tämä mökki on minulle rakas paikka, en kaipaa mitään hienoutta. Kylmä vesi tulee sisään kaivosta ja ulkosauna. Lämpiää pattereilla tai uunilla.
Ei tämä kiinnosta lapsia eikä lapsenlapsia. Käyn täällä niin kauan kun jaksan ja uusivat ajokortin.
Vielä olen ollut täällä lähes puolet vuodesta.
Olen täällä kuin linnunpesässä, mökki on lämmin talvellakin kun lämmittää. Nyt olin tavallista pidempään keskustassa, kun tulin niin aloin siivota komeroita ym..kovalla tohinalla. Kostautui ja paikat kipeytyi, hyvä että pääsin sängystä ylös. Nyt otan rauhallisesti, ei maailman työt tekemällä lopu. - Taatusti meillä on ihmisarvo, ihan kuin muillakin kanssakulkijoilla.
Olen huomannut että 80v kipujani ja vaivojani pidetään itsestään selvyytenä lääkärien keskuudessa, kuten varmaan osittain ovatkin. Mutta silti sen ei pitäisi estää tarkempaa tutkimista.
Kuten jossain kirjoitinkin, mieli ja ajatus on kuten ennenkin, mutta tämä tomumaja tahtoo lahota. Aika voimakas ilmaisu, mutta näin käy jos ei kuole nuorempana.
On paljon mikä antaa aihetta nauttia elämästä, kissa ja mökki, hyvä kaveri joka käy. Hyvät suhteet jälkikasvuun.
Katson mökin ikkunasta, tuomi kukkii heti, parissa päivässä on saanut lehdet. Tämä kaunein kevät menee nopeasti ohi. Ihan kuin elämäkin, haravoidessani lehtiä mietin, nämä olivat viime kesänä uusia, nyt muuttuvat maaksi, kuten me ihmisetkin vaihdumme uusiin tulokkaisiin. - Ei meitä kiinnosta vrbien paikat ym...
Kiinnostaa asia mistä kirjoitetaan, tärkeintä tulla ymmärretyksi.
Kun keskustelemme vaikka kauppareissulla niin eipä kielioppi tule mieleen ja mukavasti juttu luistaa.
On ollut aika hankalaa viime ajat. Nivelet ovat tosi kipeät, en ole mennyt lääkäriin kun olen pettynyt monesti vähättelevään kohteluun.
Nyt kaiken kurjuuden lisäksi sain punkin silmäluomeen.
On kyllä harvinainen paikka punkille.
Kissa kai sen kantoi sänkyynmi mökillä ja minun silmäluomeni tuli verenimijän kohteeksi päikkäreillä.
Huomasin nopeasti kun on niin näyvällä paikalla, punkkipihdeillä sain olion ihan kokonaan pois.
Mutta silmä ja poski turposivat, värinkin ihan violetti, ihan kuin olisin ollut tappelussa.
Kävin terkkarilla näyttämässä, sanoivat että pitää seurata tilannetta.
Nyt on turvotus laskenut mutta komean värinen on toinen puoli naamasta vieläkin.
Mutta ei tämä elämä pelkästään synkkää ole, ihana kaunis aamu kun menin pihalle, sanoin ääneen:"Kiitos että saan elää." - En lähde minnekään, kyllä sen huomasi että ei nämä hyökkäykset olleet ylläpidon vika.
Nyt on tainnut rauhoittua.
Käyn palstoilla lähes tulkoon vain silloin kun avaan läppärin. Joten ei päivitttäin.
En tykkää kirjoittaa puhelimella. On tablettikin, mutta se on pöydällä sitä varten että voin lukea lehdet aamukahvia juodessani. - Muunsukupuolinen alaston voittaa seuraavat kilpailut :)
- Lapsi ei ole syyllinen mihinkään.
Hänellä on oikeus tietää vanhemmistaan.
Kunnon ihminen haluaisi olla yhteydessä lapseensa tässäkin tilanteessa. Molemmille olisi hyväksi että isyys todistettaisiin dna kokeella.
Jos kohdalleni olisi sattunut tällainen tilanne olisin pitänyt lasta vieraana ja halunnut tutustua häneen. - Ei ajattelutapani ole muuttunut vaikka täytän elokuussa 80v.
Mutta kroppa ei oikein pysy mielen kanssa samassa tahdissa.
Nytkin olen muutaman päivän ollut sellainen kun olisi hakattu pesäpallomailalla tohjoksi. Jokainen nivel on kipeä, liikahtaminenkin tekee kipeää.
Mutta silti istuttelin kukkia ja tein normaalit hommat. Sukkahousujen laittaminenkin oli vaikeaa kun käsien lihakset on niin kipeät. Siis tosi kipeät.
Kun tämän ikäinen menee valittamaan lääkärille saa parhaassa tapauksessa särkylääke reseptin.
Olen luovuttanut sen suhteen että saisin apua nykyisesestä terveydenhuollosta.
On minulla parempiakin päiviä, kuntoilen yleensä 45 minuuttia päivittäin, mutta nyt ei onnistu sekään, kivut on niin pahentuneet.
Olen aika sinnikäs, uskon että taas tulee parempi päivä, ei kivuton, mutta siedettävä. - Ajattelin lähteä kauppaan pyörällä mutta meillä oli kylmä tuuli ja vain 10 astetta lämmintä.
Otin auton tallista vielä.
Huomiseksi lupasivat parempaa säätä meillekin.
Käyn mökillä ympäri vuoden, nyt olen ollut toista kuukautta kylillä, ikä taitaa painaa kun ei viitsi vaihtaa paikkaa.
Kyllä ikä akaa tuntumaan, ei noin vain lähde mökille tai tee mitään muutakaan vasta kun on pakko.
Onneksi pystyn tekemään, sen olen huomannut että liike on lääke, aloittaminen vain on tahmeaa.