- Jos ymmärrän oikein kysymyksesi, niin helpoin tapa on käyttää 230V nauhoja ja laittaa sen johtimien päihin ihan tavallinen valaisinpistoke.
Alla linkki esimerkki LED nauhaan. Ko nauha aika kallista. Hyvä värintoista ja vaihehimmennys mahdollisuus. Halvempia löytyy esim Airamilta.
https://www.hidealite.com/fi-fi/tuotteet/valonauhat/valonauhat-230v/ledstrip-hv-fdim-_-658960 - Kyllähän edelleen saa vapaasti valita. Täytyy vaan mennä hakemisen ajaksi vaikka mäkkäriin myymään. Ihan oikein, ettei suotta tarvi kotona pöhöttyä ja uhriutua.
- Maalämpö ja kaukolämpö kannattaa sitä enemmän mitä enemmän energiaa tarvitaan. Pieni matalaenergiatalo ei ole niitä varten, mutta kun mennään isompiin tai vanhempiin, niin kannattavuus kasvaa vauhdilla.
- Epäilisin kanssa näin. Tosin jos kyseessä tasainen peitto, kuten siitepöly, niin silloin laskee teho varmaan vain vähän. Mutta jos 10% paneelista täysin peitossa, niin siitä seuraa todennäköisesti tehon lähes täys tippuminen. Aika vähän tullut tuohon perehdyttyä, että mutuilula.
- Ihan joka kevät ne kannattaisi putsata. Koko paneeliketju on yhtä tehokas kuin sen heikoin lenkki. Eli jos yhtä paneelia paska varjostaa 10% laskee myös kaikkien muiden sarjassa olevien puhtaiden paneelien tuotto 10%.
- Ei kannata, jos suurin osa menee myyntiin niinkuin asuinkiinteistöissä tuppaa menemään. Mutta esimerkiksi kaupoille ja teollisuudelle kannattavampaa kun käyttävät kaiken itse. Tällöin säästää aina vähintään siirtomaksut jotka ovat tosin isoissa liittymissä edullisemmat .
- Kieltämättä aika vakuuttavat hyötysuhdearvot ja mittausmenetelmätkin avattu. Ilman, että menetelmistä oltaisiin kerrottu, olisin väittänyt mittauksen tapahtuneen ilman sulatusjaksoja.
Etelä Suomeen riittäisi vallan mainiosti tuottamaan lähes kaiken lämmön. Todella harvassa ovat yli 15C pakkaspäivät, joskin satunnaisesti olemassa. Siihenkun kylkeen laittaisi vielä poistoilmalämpöpumpun lämmittämään käyttö- ja lämmitysvettä, niin hyötysuhde olisi paljon parempi kuin ilmavesilämpöpumpulla, joka nykyisessä keskustelussa tuntuu olevan se ykkösjuttu. - Noita Kiinan ihmeitä myydään Suomessakin suht halvalla esim tuotemerkin Nedis alla. Niissä on suljettuun Zigbee pohjautuva ohjaus kuten Philips Huessa. Voidaan siis ostaa uusia ja erilaisia ohjaimia jotka Nedisin valmistamia. Yhden tollaisen halpis järjestelmän ottanut käyttöön, kun ostaja ei itse osannut. Nedisillä tollanen vaati muistaakseni aina WIFIn, Zigbee gatewayn ja sitten valaisimet + ohjaimet.
Halpoja ovat, mutta eivät toiminnaltaan lähelläkään esim Philips Huen tasoa. - https://www.johdoton.fi/Home
Tuolta löytyy kohtuuhintaisia tuotteita. Laitat vaikka releen jakorasiaan ennen LED-muuntajaa ja siihen valitset / paritat tarpeellisen määrän langattomia kytkimiä ja/tai ohjaimia. - Hyvin pienellä pärjäätte. Teidänkään tapauksessa ei ILP erikoisempi systeemi maksaisi itseään koskaan takaisin ellei sähkön hinta asettuisi tulevaisuudessa jäätävän korkeelle. Tuskin silti asettuu, koska silloin ongelmat olisivat paljon suurempia kuin miten tavan tallaaja pärjäilee.
- Pahoittelen, että kommentoin jokaista kohtaa erikseen. Pihapiiristä saa vähemmän energiaa kuin kaivosta. Pihapiirin tekeminen on paljon halvempaa kuin kaivon. Siitä seuraa siten, että jos muilla tavoilla kuten poistoilmalämöpumpulla ja paremmalla eristyksellä lasketaan lisäenergiantarve tarpeeksi alhaalle, niin pihapiiristä otettava maalämpö riittää silloin kattamaan koko asunnon lämmitystarpeen.
Pihapiiristä otettavan maalämpö ilman pitkää lenkkiä savimassa ei ole tosiaan mahdollista, jos talo vaatii paljon lämmitysenergiaa. - Tuohon "menneen talven lumia" täytyy vielä kommentoida, että missään lämpöpumpussa ei ole parempaa hyötysuhdetta talvella, jos käytettävissä on noin 20C lämmin poistoilma. Jos pumppu ottaa siitä poistoilmasta energiaa pois esim 20C -> 2C, niin COP on paljon parempi kuin maalämmössä. Mutta tämä poistoilmasta saatava energia ei tosiaan riitä kattamaan koko lämmitystarvetta vaan siihen on tuotava lisää nergiaa jostain pakkasilla.
- Johtuu siitä, että sitä ei ole koskaan laskettu lämmitysmuodoksi vaan päälämmityslähdettä tukevaksi. Eli rakennuslupaa ei saa saa pelkälle poistoilmalämpöpumpulle vaan esim PILP + suorasähkö, joka oli ainakin muutamia vuosia sitten hyvin yleinen lämmitysmuoto. Esim. Ålsbytalot oli vuosia kaikki sillä tavalla toteutettu. Nykyään en tosiaan tiedä, kun en ole jaksanut enään reippaaseen 5 vuoteen keskittyä aiheeseen, joka ei suoraan liity enää tekemiseeni.
1000kWh veden lämmittämiseen on aika vähän kyllä kahdelta. Meillä asuu omakotitalossa 4 henkeä ja lämmitetään vettä suorasähköllä. Mulla oli aikoinaan siirrettäviä energiamittareita kiinni vähän kaikissa enemmän energiaa vievissä ryhmissä ja meillä luku oli +4000kWh vuodessa laskennallisesti 6kk mittausjaksosta. Lämmityksessä mittarit olivat kiinni koko vuoden ja siihen meni "vain" 5500kWh. Kyseessä 120m2 OK-talo rakennusvuosi 2010. Lämmitysmuoto suorasähkö + ILP. - Tämä on ihan totta ja mitä pienempi talo, niin sitä enemmän vaakaa kallistuu tähän suuntaa. Valitettavasti nykyääm suorasähkölle on vaikea saada rakennuslupaa.
- Joskus 10 vuotta sitten oli VVT tutkimus, että kaikkein halvin lämmitysmuoto oli poistoilmallämpöpumppu veteen ja sitten ILP huoneiden lämmitykseen. Matalaenergia taloissa jopa suorasähkö kelpasi (tällöin lattialämmitys piiri vedellä).
Perusteet oli järjestelmän edullisuus versus toisiksi paras hyötysuhde heti maalämmän jälkeen. Maalämmön kokonaiskustannukset tulivat suuremmiksi vain suurien alkuinvestointien vuoksi.
Jos itse tekisin uutta taloa nyt harkitsisin hyvin vahvasti maalämmön ja poistoilmalämpöpumpun yhdistelmää pihapiirillä varustettuna (ei kaivoa). Jäähdytys myös poistoilmalämpöpumpulla, josta tulee lämmin käyttövesi. Esim Nibellä oli tälläisiä valikoimassa ainakin jokunen vuosi sitten. - Aivopieru, mun moka. Kirjottaessa käänsin jutun vesi-ilmalämpöpumppuun.
ILP kohdalla tilanne eri. Se on aika halpa ja just sopiva mihin vaan sähkölämmitteiseen. Mut niinku aloittaja laittanut hinnoissa tällähetkellä liikaa ilmaa. - Tämä on mielestäni hyvin paljon kohteesta riippuva. Joskaan en itse laittaisi sitä mihinkään kohteeseen vähän niinkuin väliinputoaja tapana lämmittää.
Mutta uudessa lattialämmitteisessä matalaenergia talossa Etälä Suomessa ne toimii ihan hyvin.
Patterikiertoinen vanha omakotitalo Lapista onkin sitten toinenpää, jossa vuotuinen lämmityskerroin jää aika huonoksi. - Käytännössä LEDeis on SELV muuntajat joissa ei ole maadoitusta, eikä ne sitä siten vaadikkaan. Muuntajan paikan valitset vain kuivasta esim kaapin päälle.
Meillä esim muuntaja kaapin päällä. MMJ:llä tulee 24V jakorasiaan joka välitilan kaapin pohjassa. Sitten LED-nauha on IP65 sijoitettuna alumiiniprofiiliin + kupuun. Tärkeintä, että välitilan liitokset suojatulla tavalla tai suojatussa rasiassa sekä LED nauha kohteeseen sopiva. - Kyllähän näitä jo aika paljon onkin. Suurin ongelma on ettei tuuli- ja aurinkovoiman tuottajia ole velvoitettu järjestämään korvaavaa kapasiteettia niille hetkille kun voimaloiden kapasiteetti on alle xx% nimellisestä.
- Sekotin ehkä liikaan kun aloin vertaamaan ilmavesilämpöpumppua maalämppöpumppuun. Ilmavesilämpöpumpuissa siis tulistus vastuksella pakollista ja patterikierron kanssa jopa lämmityspiiriin pakkasilla.
Maalämmöissä viittasin enemmän tutkimukseen, jossa selvitelty eri tapoja toteuttaa maalämpöjärjestelmä. Eli yhden kompuran järjestelmissä suorasähkötulistus käyttöveteen takasi parhaan lopputuloksen. Mutta tosiaan maalämmössä se voidaan tehdä myös kompuralla. Lämmityspiiri ja tulistuspiiri erikseen kompuran perässä, niin kaasu otetaan eri paineisena eri lämmönvaihtimelle, jolloin sen lämpötila eri. Lämmityspiiri on ns. väliotto.
Tähän lattialämmitykseen vielä lisäys, niin kaksikerroksisessa voi ihan hyvin olla yläkerra pattereilla, koska yläkerran lämmitystarve huomattavasi pienempi. Tärkeämpää lämpöpumppujen kanssa on lämmityspiirin meneveden lämpötila. Jos esim 35C niin lämmityspiiriä varten kompura tekee työtä vaan noin 30C noston verran. En ulkomuistista pysty luettelemaan hyötysuhdetta lämpötilan funktiona, joka ei ole kovinkaan paljoa tekniikasta kiinni vaan fysikaalinen ominaisuus lämpövoimakoneelle. Käyttöveden kanssa tästä 35C kannattaa jatkaa vielä ainakin 45-50C tasolle kompuralla ja loppu tulistetaan suorasähköllä tai toisella kompuralla, jotta päästään sinne +60C tienoille.
Ilmalämpöpumpuista löytyi ainakin joskus VVT tekemä käppyrä, josta selvisi hyötysuhde ulkolämpötilan mukaan sisälämpötilan ollessa vakia. Siitä käyrältä voi kuitenki hyvin katsoa maalämmön hyötysuhteita eri piirien lämpötilaeron mukaisesti. Käyttöveden tulistus kompuralla alkaa vaatia jo ylitse 50C lämpötilaeroa, jolloin hyötysuhde kerroin lähentelee jo 1. Ja vaikka kerroin olisikin sitten 1.2 vielä, niin lopputulos on huonompi kuin kuin aikaisempi lopetus ja sähkövastuksella loppuun tulistus. Tässä rasitetaan kompuraakin vielä kovemmilla paineilla kuin olisi tarvetta.