jorma.jaakkola
Kuulun ns. Satakunnan miehiin, jotka ovat tutkineet suomalaista julkisen hallinnon päätöksentekoa, jota harjoitettiin presidentti Koiviston aikana.
Kysymyksessä on valtiopetos, rikos, joka ei vanhene.
Kotisivuni on https://www.jormajaakkola.fi/
Hyvät lukijat!
Valtiopetos käsitellään valtakunnanoikeudessa, jonka käynnistämiseksi tarvitaan 10 kansaedustajaa.
Sen vuoksi on luotava painetta eli olkaa hyvät ja viekää tieto kotisivustani kahvipöytäkeskusteluihin, jotta media saadaan puimaan huijausta.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia30 aloitusta · 454 kommenttia
- Paalinpyrittäjä:
>>Nimittäin tuo 1,6 kertainen keskisato tarkoittaa 1,6 kertaista CAP-tukea!!! - '
En ole politikko, enkä populisti.
Nimimerkki kirjoitti:
>>Ihmettelen vain miten sinun "faktojasi" pidetään tällä palstalla jotenkin arvossaan, eikä osata kyseenalaistaa sinunkin "faktojasi". - '
Bruttokansantuote kasvoi 2,1 prosenttia
Helsingin sanomat 1.3.2006
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Bruttokansantuote+kasvoi+21+prosenttia/1135218971135
Julkaistu: 10:23
Bruttokansantuote kasvoi ennusteiden mukaisesti viime vuonna 2,1 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Vuonna 2004 päästiin vielä 3,6 prosenttiin.
Vuonna 2005 bkt eli tuotettujen tavaroiden ja palvelujen arvon lisäys oli yhteensä 155 miljardia euroa.
Kasvu taittui hetkeksi toisella neljänneksellä paperiteollisuuden työkiistan vuoksi, mutta kolmannella ja neljännellä neljänneksellä se alkoi uudelleen.
Loka-joulukuussa bkt kasvoi 0,9 prosenttia verrattuna edelliseen neljännekseen.
Kasvua selittävät edellisen vuoden tapaan etenkin kotitalouksien kulutuksen ja yksityisten investointien lisääntyminen.
Yksityisten ihmisten kulutusmenot nousivat viime vuonna 3,4 prosenttia. Uusia autoja hankittiin maltillisesti, mutta kodinkoneita ja viihde-elektroniikkaa sekä huonekaluja ja muita sisustustarvikkeita ostettiin runsaasti enemmän kuin edellisenä vuonna. Näin kävi siitä huolimatta, että kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot eivät juurikaan kasvaneet.
Kiinteät investoinnit lisääntyivät vajaat kaksi prosenttia. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien määrä sen sijaan pieneni hieman. Asuinrakennuksiin sijoitettiin neljä prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, mutta muita taloja rakennettiin kuusi prosenttia edellisvuotta enemmän. Julkiset investoinnit supistuivat.
Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna miljardi euroa ylijäämäinen. Valtion verotulot kasvoivat 3,4 prosenttia. Arvonlisäveron kasvu oli viisi prosenttia. Tulonsiirrot kunnille kasvoivat lähes seitsemän prosenttia.
Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasema oli runsaat miljardi euroa alijäämäinen, hieman enemmän kuin valtionhallinto oli ylijäämäinen.
Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen oli edellisen vuoden tasolla, 50,7 prosenttia.
Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen osuus bruttokansantuotteesta kohosi viime vuonna 44,5 prosenttiin. Vuonna 2004 vastaava luku oli 44,3 prosenttia.
Lisää aiheesta:
Julkaistu: 31.10.2005 lehdessä osastolla Talous
Pitkät ennusteet Suomen talouden tulevaisuudesta eroavat kuin yö päivästä
Osa ekonomisteista uskoo väestön ikääntymisen johtavan supistuvan työvoiman aiheuttamaan kriisiin.
Toiset luottavat, että teknologian kehitys tuo riittävästi talouskasvua ja pelastaa Suomen pulasta.
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Pitk%C3%A4t+ennusteet+Suomen+talouden++tulevaisuudesta+eroavat+kuin+y%C3%B6+p%C3%A4iv%C3%A4st%C3%A4/1135218971365
HELENA RANTA-AHO
Tätä ja ensi vuotta luotaavista suhdanne-ennusteista ei yleensä löydä eroja etsimälläkään. Esimerkiksi tänä vuonna useimmat ennustajat arvioivat, että bruttokansantuote kasvaa noin kaksi prosenttia ja ensi vuonna runsaat kolme.
Pitkät talousennusteet ovat eri maata. Nämä 20, 30 tai jopa 50 vuotta tulevaisuuteen kurkottavat ennusteet paljastavat ekonomistien - ja heidän taustaorganisaatioidensa - näkemyserot.
Osa ekonomisteista varoittaa tulevasta kriisistä. Toiset luottavat siihen, että teknologia pelastaa meidät pulasta.
Yksi pitkiin ennusteisiin keskeisesti vaikuttava tekijä on työikäisen väestön väheneminen. Oikeasti kukaan ei tiedä, mitä kaikkea se yhteiskunnassa muuttaa, koska kenelläkään ei ole siitä kokemusta. Yhtä vähän tiedetään, millainen talouspolitiikka tällaiseen tilanteeseen sopii.
Ekonomistit korostavatkin pitkiin ennusteisiin liittyvää epävarmuutta. Yhtään mallia tai ennustetta ei synny ilman oletuksia, pelkistyksiä ja tutkijoiden harkintaan perustuvia ratkaisuja.
Tutkijoiden mielestä pitkän ajan ennusteita pitää käyttää ennen muuta ajattelun apuvälineinä, ei tarkkoina näkemyksinä tulevasta.
Nämä varaukset unohtuvat usein julkisuudessa - ja poliitikkojen puheissa. Ennusteet lakkaavat kuulostamasta epävarmoilta näkemyksiltä ja muuttuvat varmaksi tiedoksi: jos ei nyt tehdä näin, niin tulevaisuudessa käy noin.
Vaihtoehtolaskelmat erilaisista kehityspoluista eivät välttämättä anna kovin monipuolista kuvaa tulevaisuudesta, mutta niiden perusteella on helpompi tehdä päätöksiä.
"Päättäjiltä toivoisi lisää kykyä sietää epävarmuutta. Me tutkijat voisimme taas tehdä läpinäkyvämpiä ennusteita ja tuoda niihin liittyvät oletukset ja tutkijan harkintaan perustuvat valinnat nykyistä paremmin esille", Eläketurvakeskuksen osastopäällikkö Seija Ilmakunnas kiteyttää.
Se, mitä tänään päätetään tehdä vaikkapa eläkejärjestelmälle tai terveydenhoitopalveluille tai miten koulutusta ja tutkimusta tuetaan, voi vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten suomalaisilla menee vuonna 2030.
Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Pekka Parkkinen erottuu ekonomistien joukosta optimistina, jonka mukaan eläkepommi ei räjähdä käsiin, jos talous pysyy kahden prosentin kasvu-uralla.
Hän on eri mieltä monen kollegansa kanssa siitäkin, miten eläke- ja terveydenhoitomenoja pitäisi laskea ja arvioida.
Viime vuoden lopulla Stakesin Yhteiskuntapolitiikka-lehti julkaisi Parkkisen artikkelin, jossa hän esitti laskelmia väestön vanhenemisesta aiheutuvista nettomenoista yhteiskunnalle. Parkkinen sai yhteiskunnan taakan näyttämään olennaisesti kevyemmältä kuin bruttotarkasteluissa.
Tässä yhteydessä netto tarkoittaa sitä, että julkisista menoista vähennetään valtiolle ja kunnille palautuvat verot ja muut maksut.
Parkkinen sai kipakoita vastauksia kollegoiltaan.
Parkkisen oletuksia kansantuotteen kasvuvauhdista pidettiin kyseenalaisina, hänen mittaustapaansa nimitettiin hyödyttömäksi, teknisesti virheelliseksi ja harhaanjohtavaksi.
Parkkinen epäilee, että harras usko vanhuusmenopommiin on todellinen syy poikkeuksellisen ärjyyn palautteeseen.
Parkkisen arvostelijoilla onkin huomattavasti synkempi näkemys tulevasta:
"Pelkäämme pahoin, että ikääntymis- ja eläkeongelmat sysäävät talouden kiristyvän verotuksen ja supistuvan työvoiman tarjonnan oravanpyörään, josta ulospääsy on mahdollista vain pahan kriisin kautta", kirjoittavat Oulun yliopiston kansantalouden professori Mikko Puhakka ja Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Viren Parkkisen artikkelia kommentoidessaan.
Kasvavista veropaineista ja talouden kasvun hiipumisesta ollaan huolissaan myös Etlassa.
"Kunnat ovat olleet jo joitakin vuosia rahoitusalijäämäisiä ja kunnallisveroäyrien nousupaineet ovat tuntuvia. Nyt myös valtion talous on kääntymässä alijäämäiseksi. Vaarana on, että Suomi luisuu kohoavien verojen ja kuihtuvan talouskasvun uralle", arvioi Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman.
Kaikkien ennusteiden ytimessä ovat vanhusmenojen kasvu tulevaisuudessa ja oletukset talouden kasvusta.
Pitäisikö nyt ensisijaisesti keskittyä säästämään ja leikkaamaan yhteiskunnan palveluita, jotta Suomi jaksaa elättää vanhuksensa myös tulevaisuudessa?
Vai olisiko tärkeämpää tukea koulutusta ja tutkimusta, jotta talouskasvu voisi pelastaa meidät pulasta?
Jos Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen ekonomistilta Jukka Jalavalta ja Helsingin kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen professorilta Matti Pohjolalta kysyy, niin oikea vastaus on ilman muuta jälkimmäinen.
Heidän mielestään tulevien vuosikymmenien elintasoon vaikuttaa eniten teknologian ja tuottavuuden kehitys.
"Uusi teknologia merkitsee taloudessa samaa kuin uudet reseptit ruuanlaitossa. Uusien reseptien avulla voi tehdä kokonaan uusia ruokia tai valmistaa entisiä uudella tavalla. Sata vuotta sitten sähkön käyttöönotto tuotti uusia reseptejä, nyt saman tekee tietotekniikka", Pohjola havainnollistaa.
Hän muistuttaa, että talouskasvu on jo pitkään ollut tuottavuuden paranemisen varassa ja on sitä edelleen. Parhaimmillaan tuottavuus on noussut Suomessa viitisen prosenttia vuodessa, viime vuosina vain puolet tästä.
Tuottavuuden kasvu tarkoittaa, että vähemmällä väellä tai vähemmin työtunnein saadaan entistä enemmän aikaiseksi. Näin yleensä käy, kun käyttöön otetaan entistä parempia koneita ja osaavampaa väkeä.
Pohjolan mielestä poliitikkojen tulisi kantaa enemmän huolta tuottavuudesta kuin väestön ikääntymisestä.
Jalava ja Pohjola osoittavat, että teknologian kehitys vaikuttaa tuottavuuteen ylivoimaisesti eniten.
Kaksikko päätyy vuoteen 2030 ulottuvissa laskelmissaan siihen, että tuottavuus kasvaa lähivuosina parin prosentin vuosivauhtia, minkä jälkeen vauhti kiihtyy 2,5 prosenttiin vuodessa.
Teknologian kehityksen ennustaminen on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa. Vielä vaikeampaa on onnistua tukemaan sitä oikealla tavalla. "Vaarana on, että Suomi luisuu kohoavien verojen ja kuihtuvan talouskasvun uralle" Nyt tehtävät päätökset
vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten suomalaisilla menee 2030.
Tilastokeskuksen tiedote 1.3.2006:
http://tilastokeskus.fi/ajk/tiedotteet/v2006/tiedote_016_2006-03-01.html
· Etusivu
· Viikkokalenterit
· Tilastojen julkistamiskalenterit
· Tiedotteet ja tilastojulkistukset
· Tapahtumia
· Ajankohtaispoimintoja
· Avoimet työpaikat
· Tilastoalan ajankohtaislinkkejä
· Uutis- ja mediapalvelut
· Yhteystiedot
· Koulutuspalvelut
· Tilastokirjasto
Tiedote 1.3.2006
Bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 2,1 prosenttia
Bruttokansantuotteen määrä kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 2,1 prosenttia vuonna 2005. Bruttokansantuote eli tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvonlisäys oli viime vuonna 155 miljardia euroa.
Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä tuotanto oli 0,4 prosenttia suurempi kuin edellisellä neljänneksellä. Vuoden toisella neljänneksellä bruttokansantuote pieneni paperiteollisuuden työkiistasta johtuen 1,3 prosenttia ja kolmannella neljänneksellä kasvoi jälleen 2,9 prosenttia. Viimeisellä vuosineljänneksellä bruttokansantuote kasvoi edelliseen neljännekseen verrattuna 0,9 prosenttia.
Bruttokansantuotteen volyymin muutokset 1996 - 2005, %
Kysynnän kasvu oli viime vuonna edellisen vuoden tapaan kotitalouksien kulutuksen ja yksityisten investointien varassa. Vuonna 2004 kasvuun kääntyneet investoinnit lisääntyivät edelleen. Viennin määrä kasvoi 7 prosenttia ja tuonnin määrä runsaat 10 prosenttia. Yksityiset kulutusmenot nousivat viime vuonna 3,4 prosenttia. Uusien autojen hankinta jatkui maltillisena, mutta kodinkoneita ja viihde-elektroniikkaa, huonekaluja ja muita sisustustarvikkeita ostettiin runsaasti enemmän kuin edellisenä vuonna. Viime vuonna kestokulutustavaroiden ostot kasvoivat 8,5 prosenttia, kun edellisenä vuonna kasvu oli 7 prosenttia. Julkisten kulutusmenojen määrä lisääntyi puolitoista prosenttia.
Kiinteät investoinnit lisääntyivät vajaat 2 prosenttia. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien yhteismäärä pieneni 5,5 prosenttia. Asuinrakennusinvestoinnit lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna 4 prosenttia, mutta muita talonrakennuksia pystytettiin 6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Julkiset investoinnit supistuivat 6 prosenttia.
Alkutuotannon määrä kasvoi vajaat 2 prosenttia edellisestä vuodesta. Jalostuselinkeinojen tuotanto pieneni vajaan prosentin edellisestä vuodesta. Alkukesän työselkkauksen johdosta puu- ja paperiteollisuuden tuotanto oli lähes 10 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna. Palvelualoilla tuotanto kasvoi 3 prosenttia. Talonrakentaminen lisääntyi 5,4 prosenttia.
Yritysten voitot alenivat hieman
Yritysten toimintaylijäämä kasvoi yhden prosentin edellisestä vuodesta. Yritysten yrittäjätulo väheni 4 prosenttia edellisen vuoden ennätystasosta. Yrittäjätulo vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua. Välittömiä veroja yritykset maksoivat saman verran kuin edellisenä vuonna.
Osinkoja yritykset sen sijaan maksoivat 8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna, ilmeisesti osinkojen muuttuneen verokohtelun takia. Yritysten kiinteät investoinnit kotimaahan kasvoivat viime vuonna 5 prosenttia. Yritysten nettoluotonanto eli rahoitusasema oli runsaat 5 miljardia euroa ylijäämäinen, missä oli vähennystä edellisvuodesta runsas miljardi euroa.
Kotitalouksien reaalitulot eivät juuri kasvaneet
Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 1,6 prosenttia ja reaalisesti vain 0,4 prosenttia. Bruttotuloja lisäsi eniten palkkasumman kasvu 4,6 prosenttia. Yrittäjätulot säilyivät edellisen vuoden tasolla. Kokonaistulojen vaatimattomaan kasvuun oli useita syitä. Maksetut välittömät verot kasvoivat 5 prosenttia, mistä osa aiheutui siitä, että myös osingot tulivat verollisiksi. Samaan aikaan kotitalouksien osinkotulot vähenivät 15 prosenttia.
Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 5 prosenttia. Säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon muuttui negatiiviseksi ja oli -0,4 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli +2,8 prosenttia. Kotitalouksien velkaantumisaste kasvoi edelleen.
Julkisyhteisöjen ylijäämä neljä miljardia
Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna miljardi euroa ylijäämäinen. Valtion verotulot kasvoivat 3,4 prosenttia, arvonlisäveron kasvu oli 5 prosenttia. Tulonsiirrot kunnille kasvoivat lähes 7 prosenttia.
Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasema oli runsaat miljardi euroa alijäämäinen, hieman enemmän kuin valtionhallinto oli ylijäämäinen. Rahoitusasema oli nyt viidettä vuotta alijäämäinen. Kuntien verotulojen kasvu oli 4 prosenttia.
Yhteensä julkisyhteisöjen EMU-ylijäämä oli 2,6 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2005. EMU-velka oli 41,1 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen oli edellisen vuoden tasolla, 50,7 prosenttia. Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen osuus bruttokansantuotteesta kohosi viime vuonna 44,5 prosenttiin. Vuonna 2004 vastaava luku oli 44,3 prosenttia.
Lähde: Kansantalouden tilinpito, ennakkotietoja, vuosi 2005 ja 4. neljännes. - '
Fruikkari käski päivittää tietoni. Päivitin jo toissailtana. Maikkarin talousuutiset (1.3.2006) kertoivat viimeisenkin virkkeen; jonka vuoksi etsin tiedon netistä:
>>Viennin määrä kasvoi seitsemän prosenttia ja
tuonnin kymmenen.>Viennin määrä kasvoi seitsemän prosenttia ja
tuonnin kymmenen. - '
Fruikkari:
>>useat nimimerkit kertoneet että Suomen maataloustuki on kehnompi kuin vaikka Saksassa ja Ranskassa ja että tuki maksetaan tuottavuuden mukaan. Ranskassa ja Saksassa kuulemma tuki on paljon Suomea suurempi. >>
Pitää paikkansa.
Kasvinviljelyssä K-Euroopan sato on muistaakseni n. 1,6 kertaa Suomea parempi pidemmän kasvukauden johdosta.
Joku etsiköön lähteen, josta löytyy tarkemmat tiedot.
Fruikkari:
>>Eli onko nyt sitten niin, että kansallinen tuki ei menekään tarpeeseen? - Tämä kirjoittaja on ottanut (kahdesti, toinen SMP-aate) tähän ketjuun nimeni linkkien keskustelusta ja kirjoittaa:
>>jormasta on tullut ultimate-totuuksien julistaja. Eikö tämän palstan väki ole kuullut lähdekritiikistä? - Tulin lukemaan, mitä lukee alustuksessa, joka on saanut eteensä liekin.
Löysin linkin kirjoitukseeni.
Kiitos viestini eteenpäin viemisestä! - '
Tällaisen kirjoituksen perässä saisi olla oma nimi.
Terveisin
Jorma Jaakkola
jorma.jaakkola@pp6.inet.fi - '
Kyseessä on suomalaisten veronmaksajien lahjoittama EU-jäsenmaksu, jolla tuetaan K-Euroopan viljelijöitä, jotta nämä voivat toimittaa ylikansallisten kasbvottomien saalistusvoimien omistamille (pörssiyhtiöitä) elintarvikefirmoille raaka-ainetta pilkkahintaan.
Tarkoituksena on lopettaa suomalainen viljely ja elintarviketeollisuus, jotta nämä saalistajat pääsevät rahastamaan suomalaista veronmaksajaa toiseen kertaan.
--
Ranskassa on herätty suojelemaan (EY-kilpailulainsäädännön vastaista) omaa valtiontaloutta ylikansallisia saalistusvoimia vastaan, koska
1. nämä jättävät veronsa maksamatta
2. kansantalous vuotaa
Kansallista suojelua, koska julkisen sektorin alijäämä kasvaa.
Toista on Suomessa. Yli rajan suoritettava lahjoittaminen kirjoitetaan oikein lakiin. - '
Veit sanat suustani.
Tappiolla ei voi tuottaa.
Rehutkin on maksettava ja työstä on saatava palkka.
Minun puolestani kaupan hintoja saa korottaa 20 centtiä/kg!
Se ei paljon lisää hintaa/muna. - "aika paljon maksetaan, maajussi40:
>>Niin tilatukihan on sidottu vanhan Capin kautta satotasoon ja siten kun keski-euroopassa on
moninkertaiset sadot
niin myös tuki on moninkertainen. >>
Kommentti:
Ei ole moninkertainen, mutta kuitenkin huomattava.
Kyseisellä tukierolla ranskalainen saa tietenkin paremman toimeentulon kuin suomalainen. - Kysymys oikeutuksesta
(Fruikkari 2.3.2006 klo 11.09):
>>Tämä taitaa tarkoittaa sitä, että viljely Suomessa on ihan järjetöntä voimavarojen haaskausta. - '
LFA on suunniteltu vanhojen jäsenmaiden vuoristotueksi.
Ranska erityisesti halusi itselleen LFA:n.
Suomessa ei ole vuoristoa. - '
Huomattavasti enemmän maksetaan.
Antti Kuosmanen kertoo tuhotussa EU-kirjassaan, että joka kerta, kun EY otti uusia jäseniä (Iso-Britannia, ja sitten Portugali ja Espanja), tulokkaiden edut olivat huonommat kuin vanhoilla jäsenmailla.
Tässä on Suomen neuvottelujen aloittamisen lähtökohtia Antti Kuosmasen EU-kirjasta:
Luku:
21.6 Pohjoinen tuki
(s. 96)
>> Keskeisin maataloutta koskeva neuvottelutavoite oli pohjoinen tukimalli. Sitä katsottiin tarvittavan, koska ei voitu ajatella, että Suomen maatalous voisi saavuttaa sellaisen tuottavuuden tason, että se selviytyisi elinkykyisenä pelkillä EY:n maataloushinnoilla ja CAPin tulotuilla. - '
En tarkoittanut vuotta 2007, vaan EY-/EU-maatalousneuvottelujen aikaista (Härmälä 1992-1994) huijauskokonaisuutta.
Lue ensin linkistä alustukseni ja sitten ne kirjoitukset, joita löytyy promerit.net linkkieni takaa. - '
Yhteystietosi puuttuu.
Taidat olla maatalousvastaista läppää kirjoittava demari.
Yhteystietoni löytyy osoitteesta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000014475433 - '
Nuo direktiivit ja muut EU-tukimääräykset eivät koske Suomea.
Mikään huijaten tehty sopimus ei ole oikeudellisesti pätevä.
Peräänkuulutan sivistynyttä toimintaa Suomen EU-eliitin toimien - huijausten ja valheiden - nostamiseksi julkiseen keskusteluun.
Lue alempana oleva alustukseni:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000014475433 - >>Mistä saadaan Härmälälle seuraaja, joka korjaisi tukivääryydet ja samalla eheyttäisi kentän?
Lienee mahdoton tehtävä? - '
Eikös laiteta Suomen EY-sopimushuijarit tilille?
Huijaten tehdyt sopimukset eivät milloinkaan ole olleet oikeudellisesti päteviä.
Terveisin
Jorma Jaakkola
jorma.jaakkola(at)pp6.inet.fi - '
Viina kirvoittaa kielenkannat vaikka sitä ei joisikaan...
eli mustatuntuu -juttuja on helppo kommentoida:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000014096522
Eikö kukaan viitsi lukea faktaa?