- Luin netiltä, mitä tuhkauksessa tapahtuu ja mainittiin mm. että lihava ihminen palaa hyvin. Rasva toimii ikäänkuin sytykkeenä.
- Ukkini oli taitava puuseppä ja oli tehnyt ruumisarkkujakin puhdetöinään.
Äiti kertoi että hän sai "koemaata" lasten arkut!
Ei minusta olisi kammottava ajatus tehdä (tai teettää) oma arkku. Senhän ei tarvitsisi olla kovin valmiin mallin mukainen, pelkkä kannellinen laatikko vaan. Sen voisi päällystää vaikka sinisellä Unikko-kankaalla, niin olisi persoonallisen näköinen. Polttohautaukseen arkkuni menee. Muuten minulle olisi kelvannut pahvilaatikko, mutta arkun täytyy kuulemma täyttää tietyt vaatimukset polttohautauksessa. Laatikkoa/arkkua voisi käyttää vaikka ylimääräisenä säilytystilana.
Sen olen kuitenkin pojalleni sanonut ettei anna minkään hautaustoimiston manipuloida itseään ostamaan kallista arkkua "eikö mammasi ollut paremman arvoinen"-argumentilla. Sanoo vaan suoraan, että mamma itse on toivonut että kuoleman ei tarvitse olla mikään kulutusjuhla. - En ollut niin kiinnostunut tangomarkkinoista, että olisin alusta loppuun seurannut tv:stä. Kun oli aika kilpailla kuninkuudesta ja neljä finalistia esiintyi, niin olin toisessa huoneessa tietokoneen äärellä ja kuuntelin. Pari ensimmäistä, jotka sitten tippuivat lopputaistosta, vetivät nuotin vierestä ja ehdinkin jo ajatella. että jos eivät tipu pelistä, niin tuomaristo on täysin kuuro. Kaksi viimeistä olivat mielestäni täysin selvät ja jo siinä vaiheessa olin aika varma, että jos äänen ja esiintymisen perusteella valitaan niin se pieni mies (Teijo) voittaa. Ja niin kävi! Onneksi ei ulkonäkö tai kapteenin natsat hämänneet. :)
- En ollut niin kiinnostunut tangomarkkinoista, että olisin alusta loppuun seurannut tv:stä. Kun oli aika kilpailla kuninkuudesta ja neljä finalistia esiintyi, niin olin toisessa huoneessa tietokoneen äärellä ja kuuntelin. Pari ensimmäistä, jotka sitten tippuivat lopputaistosta, vetivät nuotin vierestä ja ehdinkin jo ajatella. että jos eivät tipu pelistä, niin tuomaristo on täysin kuuro. Kaksi viimeistä olivat mielestäni täysin selvät ja jo siinä vaiheessa olin aika varma, että jos äänen ja esiintymisen perusteella valitaan niin se pieni mies (Teijo) voittaa. Ja niin kävi! Onneksi ei ulkonäkö tai kapteenin natsat hämänneet. :)
- Tuli tuosta Hvitträskistä mieleen, että suomenruotsalaisilla on varmaankin omat merkityksensä sanalle träsk. Ruotsissa puhutaan myös träskistä ja träskmarkenista. Kysymyksessä on silloin rämeikkö ja räme(ikkö)järvi.
- Lämmintä kesäpäivää pirttiläisille!
Täällä puhuttiin linnuista ja pienistä draamoista lintumaailmassa.
Minäkin olen seuraillut kun ikkunani alla olevassa koivussa on ollut varpusen pesä vanhassa, melkein lahonneessa lintupöntössä. Alkuvaiheessa, kun luultavasti oli hautomapuuhat menossa, tuli pesän suulle eräänä päivän kutsumaton ”timpuri” –tikka ja alkoi suurentaa pesän aukkoa. Hätä ja huuto oli kova ja naapurivarpuset tulivat apuun. Menin ulos ja läpsyttelin käsiä terassilla niin tikka häipyi ja rauha oli taas koivussa. - Eilen satuin todistamaan tilannetta kun poikaset olivat jättämässä kotipönttöään, lensivät vuorotellen pöntön aukolta lähimmälle oksalle ja siitä alemmaksi ja alemmaksi putoutuen, kunnes huomasivat että siivet kannattavat ja tie vapauteen on auki!
Tulee oma nuoruus mieleen ja kaipuu vapauteen. Sellaista vapauden kaipuuta saattaa tuntea vanhanakin, kun ei enää itse pääse lähtemään minne haluaa niinkuin aikaisemmin. Tulee riippuvaiseksi toisten avusta aina vaan enemmän ja enemmän. Joskus on niin armollista, että ehtii tottua pelkästään ajatukseen että liikuntakyky heikkenee, niinkuin monet muutkin taidot. Mutta nautitaan tästä kauniista kesästä kun vielä pystytään! - Juhannus on taas ollut ”herttainen” ja aikakirjoihin noteerattu sateisena ja kylmänä.
Hyvinhän tuo aattoilta kuitenkin kului sisätiloissa 60 vuoden takaisen ystävättären kanssa. Hänen miehensä on sairaalassa ja koska asumme naapuritaloissa niin päätimme olla yksin kahdestaan.
Lohisoppa maistui hyvälle. Katseltiin vanhoja musta-valkoisia valokuvia nuoruusajoilta ja muisteltiin menneitä puoleen yöhön.
Hurskainen kirjoitti jalkavaivoistaan. Ymmärrän hyvin, koska itselläni on jalkaterät aikalailla ”sököt” ja on oltava tukevapohjaiset kengät että pystyy kävelemään. Nyt oli toinen polvi sellaisessa kunnossa, etten pystynyt ollenkaan varaamaan sillä jalalla. Leikkaus on edessä, mutta jonot taitavat olla pitkät. Sen takia menenkin nyt ennen lomien alkua pyytämään lähetettä ortopedille, jolle varmaan on monen kuukauden jonotusajat, ennenkuin lopullisesti päätetään leikataanko vai ei. En haluaisi jämähtää paikoilleni, en ainakaan suosiolla.
Toinen juttu on tuo ajokortin uusiminen. Minulla on ruotsalainen ajokortti, joka on voimassa 2024 saakka. Luin netiltä että EU-maasta toiseen muuttanut saa ajaa 2 vuotta ulkomaisella ajokortilla, enintään kortin voimassaoloajan. Mutta sitten on tämä ”ikä-mutta”, kun on ikää ja Suomen lain mukaan pitäisi olla lääkärinlausunto... Ruotsissa luotetaan ihmisen omaan harkintakykyyn luopua ajokortista, jos ei halua sitä uusia.
Tietenkin ammattiautoilijoilta vaaditaan lääkärinlausunto.
Ajokortin uusiminen oli pieni asia. Liikennelaitokselta tuli lomake ja muistutus ajokortin uusimisesta. Täytin lomakkeen, poika otti minusta kuvan, joka liimattiin hakemukseen ja uusi kortti tuli paluupostissa!
En ole luopunut kortista, mutta autosta luovuin, kun ajokilometrit vähenivät ja vähenivät. Auton pito tuntui liian kalliilta "siltä varalta-että-jos-satun-autoa-tarvitsemaan".
Tsemppiä Hurskaiselle! Toivottavasti molemmat huolestuttavat asiat järjestyvät!
Tämä päivä onkin mennyt Facebookia selatessa ja kuvia katsellen, kuinka sukulaiset ovat riemuinneet keskikesän juhlasta. Jotkut ovat grillanneet sateenvarjon alla, jotkut ovat rakentaneet liukuradan jätesäkeistä myötämäkeen, liukastaneet fairylla ja vedellä, ja sitten menoksi! Nuorimmat eivät ole kylmää järvivettä näköjään pelänneet.
Nyt tämä muori lähtee lenkille kokeilemaan, joko polvi kestää hiljaa hiipimistä. - Aurinkoista aamua sateisen yön jälkeen.
Olen tässä jo miettinyt juhannusaaton ruokailua, joka Ruotsissa on aina saman kaavan mukainen ainakin kolmena juhlapyhänä vuodessa.
Tänä vuonna en aio noudattaa perinteitä vaan keitän lohisopan, joka pohjois-Suomessa kulkee "Isännän parempi lohisoppa"-nimikkeellä.
Laitanpa reseptin tänne, niin voivat miehetkin kokeilla ja tuntea onnistumisen iloa!
Ruisleipä ja maito ei ole ollenkaan paha yhdistelmä, mutta luultavasti miehet nappaavat oluet palanpainikkeeksi.
LOHISOPPA
5 porkkanaa
4-6 perunaa (kiinteä lajike)
2 keltaista sipulia
voita tai ruokaöljyä
n. 1 litra kalalientä (2 liemikuutiota)
n. 500 g lohifilettä (ilman nahkaa ja ruotoja)
1 aski maustamatonta tuorejuustoa tai smetanaa
2 dl vispikermaa
Sitruunapippuria ja suolaa maun mukaan
Tee ensin kalaliemi. Hienonna sipuli, tee porkkanoista ohuita ”tikkuja”, lohko perunat ja leikkaa lohi n 2x2 cm kokoisiksi paloiksi.
Lämmitä voi tai öljy kattilassa, kuullota (pehmennä) sipulihake ja porkkanat kunnolla muutaman minuutin ajan, mutta älä annaruskistua. Lisää kalaliemi ja perunat, jatka keittämistä. Lisää lohipalat ja keitä kunnes perunat ovat pehmeitä.
Lisää tuorejuusto tai smetana ja kerma, mutta älä anna keiton enää kiehua. Sekoita hyvin ja mausta lopuksi sitruunapippurilla ja suolalla.
Tämä satsi riittää isommalle porukalle. Voi tietenkin puolittaa määrät, jos on yksin ruokakunnassa. - Ensin tuli "palvelinvirhe" ja sitten lähti kaksi viestiä peräkkäin!
- Vettä on tänään satanut, rännit ovat kohisseet ja peltikatto on myös toiminut kaiuttimena. Eilen illalla ajattelin varautua suojaamaan korkean, rottinkisen kukkauurnan ja vetäisin roskasäkin hupuksi, etteivät kukat saisi liikaa kastelua.
Juhannussiivoukset tuli myös tehtyä heti aamusta. Pienen asunnon siivous ei
paljon aikaa vie.
Skillan mainitsi näistä arkipäivän asioista kirjoittamisen, joka joitakin häiritsee, mutta arkipäivä on tässä lähellä ja niistä havainnoista on luonnollista kirjoittaa. Ikävä on katsella ihmistä, joka sairauden takia on irrotettu tästä arkipäivästäkin
ja saa maata liikkumattomana sairaalassa. Näin kävi ystävättäreni miehelle ja hänellä ei ole mitään muuta virikettä kuin nuo vaimonsa vierailut. Ehdotin, että vietäisiin hänelle lempimusiikkia kuunneltavaksi. Se olikin täysosuma.
Hän liikuttui kovasti ja kertoi erään kappaleen tuoneen mieleen paljon muistoja sota-ajalta kun hän oli vielä poikanen.
Omalle pojalleni olen jo etukäteen sanonut että huolehtii siitä että voin kuunnella ainakin musiikkia, jos/kun joudun vuodepotilaaksi.
Iloista juhannusta itsekullekin pirttiläiselle! Toivottavasti tarkenee ilman villatakkia! :) - Vettä on tänään satanut, rännit ovat kohisseet ja peltikatto on myös toiminut kaiuttimena. Eilen illalla ajattelin varautua suojaamaan korkean, rottinkisen kukkauurnan ja vetäisin roskasäkin hupuksi, etteivät kukat saisi liikaa kastelua.
Juhannussiivoukset tuli myös tehtyä heti aamusta. Pienen asunnon siivous ei
paljon aikaa vie.
Skillan mainitsi näistä arkipäivän asioista kirjoittamisen, joka joitakin häiritsee, mutta arkipäivä on tässä lähellä ja niistä havainnoista on luonnollista kirjoittaa. Ikävä on katsella ihmistä, joka sairauden takia on irrotettu tästä arkipäivästäkin
ja saa maata liikkumattomana sairaalassa. Näin kävi ystävättäreni miehelle ja hänellä ei ole mitään muuta virikettä kuin nuo vaimonsa vierailut. Ehdotin, että vietäisiin hänelle lempimusiikkia kuunneltavaksi. Se olikin täysosuma.
Hän liikuttui kovasti ja kertoi erään kappaleen tuoneen mieleen paljon muistoja sota-ajalta kun hän oli vielä poikanen.
Omalle pojalleni olen jo etukäteen sanonut että huolehtii siitä että voin kuunnella ainakin musiikkia, jos/kun joudun vuodepotilaaksi.
Iloista juhannusta itsekullekin pirttiläiselle! Toivottavasti tarkenee ilman villatakkia! :) - Tänään on ollut hellepäivä. Oikeastaan voisi osallistua Suomen luonnon kunniaksi järjestettyyn tempaukseen; Kaikki ensi yöksi ulos nukkumaan!
Savolaisittain voitaisiin leikkiä "pöhheikköpohheemia". :)
Olen nukkunut joskus 80-luvulla terassilla, kun oli niin lämmintä sisällä.
Pikkutunneilla heräsin kun toisella puolella asuva naapuripari käveli tonttini yli, oltuaan toisella puolella asuvan naapurin bileissä. Supattelivat keskenään: "Ei se herää vaikka ikkuna on raollaan"!
Minä nousin pahnoiltani ja sanoin: "Tehän kävelette makuukamarini halki"!
Siinä meni hetken aikaa naureskellessa, naapurit pikkusievässä ja minulle ei enää uni tullut ennenkuin aamutunneilla. Herätyksen sain uudestaan kun ampiaiset aloittivat työpäivänsä ja lentelivät palloonsa kierrellen ensin minun kalloni ympärillä.
Hyvää yötä, missä sitten nukuttekin ensi yönä! - Paluumuuttajana minua hirvitti tämä suomalainen siivottomuus, mitä jätteisiin tulee. Taloyhtiössämme on biojätteille oma astia ja sinne heitetään kaikki moskat paketoimatta. Ei edes sanomalehtipaperia älytä käyttää, Ajattelen jo kauhulla kesän lämpöä ja mitkä löyhkät asuntoihin tulee ikkunoitten alla olevasta biojätepytystä! Entä kärpäset ja rotat jotka ovat kärkkymässä ruoanjätteitä!
Naapurimaassa sai asukkaat vuoden tarpeen verran ekologisia jätepusseja, lisää sai pyytää tarpeen mukaan. Kesäaikaan, kun poltettavat jätteet ja biojätteet haettiin, desinfioitiin jäteastiat. Ei ollut pelkoa löyhkästä ja parveilevista kärpäsistä.
Valistusta tarvitaan, ennenkuin tämä asia alkaa toimia. - Täytyy sanoa että Suomi on jätehuollossa vielä kehitysmaa, kun vertaa naapurimaahan, jossa jätteitten järkiperäinen käsittely aloitettiin jo
70-luvulla.
Samanlaista jääräpäisyyttä ja takeltelua se oli sielläkin aluksi, ennenkuin
saatiin kansa ruotuun.
Ensi alkuun, kun lajittelupisteitä avattiin, oli paikalla aina vahti/neuvoja,
joka opetti kädestä pitäen mihin paikkaan mikäkin jäte meni. Jos saatiin
kiinni väärinlajittelusta "itse teossa", niin sakot tulla rapsahti.
Aina kun raha puhuu, niin se tehoaa.
Tänä päivänä talouskohtaisesta lajittelusta alkaen on kaikki lajittelu viety
niin pitkälle että paikat ovat siistejä. Ainoa murheen kryyni on jotkut kesämökkiläiset, jotka tunkevat roskansa levähdyspaikkojen roskiksiin ja
mikä ei pönttöihin mahdu, jätetään maahan lintujen revittäväksi.
Näin kauhuesimerkin erään kaupngin jätepisteestä, jota ei ollut tyhjennetty aikoihin. Jätehuolto on yksityistetty ja tietenkin rahat voi aina kerätä, mutta
roskia ei. - Aurinkoista torstaita!
Olen lähdössä naapurin rouvan kanssa ostoksille kylälle. Hänellä on vielä auto, mutta ei ajotaitoa enää. Minulla on ajotaitoa, mutta ei autoa, joten lyömme nämä ominaisuudet yhteen ja homma hoituu!
Aikaisemmin käytin ostoskärryä, joita on kaikenkokoisia ja -värisiä, joilla on helppoa vetää ostokset kotiin, jos matka ei ole kovin pitkä. On kätevä ja sen saa näppärästi perässään myös rappusia ylös.
Toivottavasti linkki aukeaa, niin näette mitä tarkoitan.
https://www.google.fi/search?q=dra-maten&client=firefox-b&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ved=0ahUKEwj_lZ2coL_UAhVCJFAKHdxBD3EQsAQIKg&biw=793&bih=436 - Hyvää, sateista huomenta pirttiin! Vettä on tosiaan satanut koko eilisen päivän, viime yön ja vieläkin kuuluu veden lotina ulkoa.
Tupajumina on oltava tänään(kin), ehkä postilaatikolla käväisen kiireesti katsomassa, onko posti tänään kulkenut.
Postilla kun on niin paljon "muutakin puuhoo", postia jaetaan kun aika antaa periksi.
Noista postin uusista palveluksista kuulin eräänä päivänä, kun naapurissa asuva mummo kertoi, että kun hän asui vielä mökissään, niin kotiavustaja ehdotti että voisiko hän ajatella, että saisi postin välityksellä ruokansa. Hän oli kauhistunut ja sanonut napakasti, että kyllä saatte nyt keksiä jotakin parempaa. (Hän ilmeisesti luuli, että olisi mentävä hakemaan R-kioskilta ruokapaketti joka päivä!) No, mummolle järjestyi asunto tässä samassa talossa, missä minäkin asun. Hän käy syömässä ruokasalissa ja on tyytyväinen kun saa hyvää kotiruokaa, joka tehdään täällä omassa keittiössä.
Nyt sateitten jälkeen on postilla varmaankin kovasti ruohonleikkuuta ja muuta krapsuttelua tonteilla.
Rohkenen kuitenkin mennä tänäänkin kurkistamaan laatikkoon, jos tänään täppäisi ja saisin naapurimaasta ensimmäisen aikakauslehden, jossa on sanaristikkoliite tällaisten päivien viihdykkeeksi. Olen yrittänyt ratkoa suomalaisia sanaristikoita, mutta taiteilijat, urheilijat, politiikot ja muut julkisuuden henkilöt ovat minulle tuntemattomia, joten en selviä sen tyyppisten tietojen hallitsemisesta.
Ehkä pitäisi aloittaa lasten ristikoilla, 7-10v? :)
P.S Hyvät huomenet ovatkin nyt iltapäivää! Tunaroidessa meni tämä viesti väärennettyyn pirttiin, mutta nyt on oikeassa osoitteessa jos hyvin käy! - Väärennetty pirtti!
- Huvittaa nyt, kun vihdoinkin, muutaman tunnin tunaroinnin jälkeen lähti viesti liikkeelle. Aivan säikähdin! Ja ensimmäisenä on hyvän huomenen toivotukset näin iltapäivällä! :)
- Hyvää, sateista huomenta pirttiin! Vettä on tosiaan satanut koko eilisen päivän, viime yön ja vieläkin kuuluu veden lotina ulkoa.
Tupajumina on oltava tänään(kin), ehkä postilaatikolla käväisen kiireesti katsomassa, onko posti tänään kulkenut.
Postilla kun on niin paljon "muutakin puuhoo", postia jaetaan kun aika antaa periksi.
Noista postin uusista palveluksista kuulin eräänä päivänä, kun naapurissa asuva mummo kertoi, että kun hän asui vielä mökissään, niin kotiavustaja ehdotti että voisiko hän ajatella, että saisi postin välityksellä ruokansa. Hän oli kauhistunut ja sanonut napakasti, että kyllä saatte nyt keksiä jotakin parempaa. (Hän ilmeisesti luuli, että olisi mentävä hakemaan R-kioskilta ruokapaketti joka päivä!) No, mummolle järjestyi asunto tässä samassa talossa, missä minäkin asun. Hän käy syömässä ruokasalissa ja on tyytyväinen kun saa hyvää kotiruokaa, joka tehdään täällä omassa keittiössä.
Nyt sateitten jälkeen on postilla varmaankin kovasti ruohonleikkuuta ja muuta krapsuttelua tonteilla.
Rohkenen kuitenkin mennä tänäänkin kurkistamaan laatikkoon, jos tänään täppäisi ja saisin naapurimaasta ensimmäisen aikakauslehden, jossa on sanaristikkoliite tällaisten päivien viihdykkeeksi. Olen yrittänyt ratkoa suomalaisia sanaristikoita, mutta taiteilijat, urheilijat, politiikot ja muut julkisuuden henkilöt ovat minulle tuntemattomia, joten en selviä sen tyyppisten tietojen hallitsemisesta.
Ehkä pitäisi aloittaa lasten ristikoilla, 7-10v? :) - En tiedä pitäisikö nauraa vai itkeä. Olen tänään joutunut kosketukseen
suomalaisen byrokraattisen saivartelun kanssa.
Niinkuin olen kertonut, olen muuttanut vanhustentalon tuntumaan
pieneen rivitaloasuntoon, jonne ei enää majoiteta rajatonta määrää
kesävieraita.
Asunnostani aukeaa näköala järvelle, jonne johtaa tie ja tien päässä on
suuri, avoin kenttä entinen vanhusten grillauspaikka, jota ei enää käytetä,
koska vanhustentalon sisäpihalle on rakennettu jonkin asukkaan
testamenttilla grillikatos.
Siispä ajattelin kysyä kunnan teknillisen osaston esimieheltä, voisiko
kesävieraani yöpyä rannan tuntumassa asuntoautossaan 2-3 yötä, kun
tulevat käymään.
Halusin, että p-lupa on järjestyksessä, mutta yllätykseni oli suuri kun
sain kuulla mikä mobilisaatio olisi kunnalla edessä, jos nuo kaksi vanhusta
saisivat mennä rannalle yöksi! Eli, ensinnäkin vartiointi, paloturvallisuus,
maankäyttö... Toisinsanoen: EI ONNISTU!
Ehkä tein virheen, kun menin kysymään lupaa. Olisihan sitä voinut käyttää
ns. jokamiehen oikeutta. En usko, että sitä olisi kukaan edes huomannut.