sa4ru5
Olen hyvää parisuhdetta arvostava uusiosinkku, jonkin verran elämää ja maailmaa nähnyt 60+ nainen. Joskus tunnen itseni vanhaksi, väsyneeksi ja/tai vihaiseksi. Useimmiten olen kuitenkin hyväntuulinen, optimistinen, positiivisesti elämään ja ihmisiin suhtautuva, pilke silmäkulmassa provosoiviakin ajatuksia ilmaan heittävä, innokas keskustelija.
En kuitenkaan koskaan tarkoituksella ilkeä tai pahantahtoinen, enkä katsele toisia alaspäin - paitsi useinkin fyysisesti pituuteni vuoksi.
PS: "En halua kertoa" -vastaus on mielestäni tylsä, mutta en osannut valita tarjotuista vaihtoehdoista.
Musiikkimakuni: vaihtelee tilanteen ja mielialan mukaan.
Jos voittaisin miljoonan: ajattelisin, että markkoina olisin hallinnut summan paremmin.
Vapaa-aikanani: liikun ulkona, uin, melon, luen, tapaan ystäviä, matkustelen, nautin hyvästä ruuasta, kokkaan, lojun (rankan työpäivän jälkeen) sohvalla ja katson televisiota, ajattelen, valokuvaan, opiskelen, kirjoitan ym.ym.
Elokuvat: katselen mielelläni monenlaisia elokuvia, useimmin eurooppalaisia. Esim. Almodovar on yksi lempiohjaajistani. Katson myös piirrettyjä.
Pukeudun: tilanteen mukaan. Niin että itse viihdyn ja erotun ympäristöstä riittävästi, ettei minua vahingossa ammuttaisi hirvenä metsässä tai luultaisi sohvatyynyksi sisätiloissa.
Postia voit halutessasi lähettää minulle osoitteeseen:
sa4ru5@suomi24.fi
Facebook-kutsuihin en valitettavasti voi vastata, koska O-O:lla ei ole omaa fb-sivua.
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Messenger: sa4ru5@suomi24.fi
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia225 aloitusta · 5833 kommenttia
- Minusta kolminumeroinen luku kuulostaa tosi hyvältä ja ihailen kaikkia, jotka ovat aktiivisina ja toimintakykyisinä sellaisen saavuttaneet.
- Untuvapeitto voisi myös olla mukava: lämmin ja kevyt.
Houkuttaisiko turkiksesta tehty peitto? Lampaan nahkaa turkiksineen?
Muistan, että lapsuusvuosinani meillä oli kotona sellainen tai sellaisia muotoon leikatuista turkispaloista valmistettuja. - Kiitos vinkkilinkistä suvenkorento12:lle. Olisi jäänyt minulta muuten lukematta, kun en yleensä ole iltapäivälehtiä ostellut enkä lukenut. - Pitää ilmeisesti alkaa lukea Iltalehteä maanantaisin.
Kalle Isokallion blogia luen mielelläni, koska arvostan miestä ja hänen mielipiteitään. Olen joskus sanonut, että mitään iltapäivälehtiä osta enkä lue. Taas kerran joudun muuttamaan vakaata mielipidettäni, viime aikoina olen huomannut, että iltapäivälehdissäkin käsitellään ihan oikeita asioita, eikä pelkkiä julkkisjuoruja ja höpöjuttuja.. - Ihan ohimennen katsoin pätkän missiohjelmasta, kauniita, vai mikä sen nimi onkaan. Lenita esitteli ohjelmassa kaksi iäkästä Lotta-naista, jotka esiintyivät Lotta-asuissa. Hämmästyin, kun toinen viehättävistä rouvista sanoi olevansa yli 90-vuotias, olisiko ollut 94 vuotias, en ole varma. - Siinä näin kauniin vanhan ihmisen. Heitä näkee mielestäni nykyisin kohtuullisen usein, kauniita vanhoja ihmisiä, sekä naisia että miehiä.
- Olen hämmästellyt, miten paljon aktiivisia naismetsästäjiä näyttää olevan nykyisin, ainakin julkisuudessa esiintyviä.
- ”Mikään ei ole hirveämpi, kuin toiseksi jäänyt kateellinen naisihminen”, kirjoitti joku tuonne yläpuolelle. - Väitän, että voipa hyvinkin olla. Typerä, kateellinen mies voi olla tosi kamala ja käyttäytyä hyvinkin kammottavasti, jopa epärehellisesti ja julmasti. Osaavat miehetkin, ja voivat olla yhtä epämiellyttäviä ja pahoja kuin naiset pahimmillaan. - Onneksi ovat melko harvinaisia, molemmat.
. - Tämäkin sukupuoliin liittyvä kysymys näkyy nousevan aina välillä esille.
1970-luvulla keskusteltiin joskus asiasta, ja miehet miettivät, mitä pitäisi tehdä, jotta he voisivat kutsua minutkin mukaan klubille. - Totesin jo silloin, etten tuntenut kiinnostusta ryhtyä aktiiviseksi osanottajaksi niihin kuvioihin, vaikka olisin ehkä mielelläni voinut poiketa sinnekin välillä.
Olen onnistunut aikoinaan avaamaan muutamia ovia naisillekin, kun olen ollut joissain kuvioissa ensimmäisenä naisena mukana, pörssiklubi ei tosin kiinnostanut eikä kiinnosta vieläkään. - Eivät muuten nipistele, eivätkä ehdottelekaan, kun ovat tutustuneet paremmin ja arvostavat ja kunnioittavat aikuista naista tasavertaisena ryhmän jäsenenä. Höpö-höpö-tipulit ovat tietysti ihan oman laatuisiaan, sellaisia joita en minäkään haluaisi mukaan mihinkään ryhmään, jossa itse toimin.
. - Missä naiset eivät päässeet mukaan riistametsälle?
Minua kutsuttiin ja houkuteltiin aikoinaan, joskus viime vuosisadalla useampiinkin metsästysseuroihin, kun olimme eronneet mieheni kanssa, joka oli aikoinaan houkuttellut ja opettanut minut metsästämään. (Tietysti piti olla suoritettuna myös metsästyskorttiin liittyvä virallinen tutkinto.)
Hirvimetsälle pääsi mukaan myös ilman asetta, aluetta rajoittaviin ja hirvien kulkemista ohjaaviin tehtäviin.
(En muuten lähtenyt, vaan lopetin metsästämisestä ja luovuin aseistakin. Harrastus tuli aikoinaan mukaan kuvioihin, koska halusimme tehdä asioita yhdessä ja viihdyimme paremmin, kun kumppani oli mukana vapaa-aikana.) - Ehkä kainalokarvojen pois repäiseminen sokeroinnin jälkeen jonkin kuitukankaan avulla, voi tuntua melko epämiellyttävältä. Sääriäni on joskus sokeroitu, kun karvoja kasvoi vähän nykyistä runsaammin. Kainaloita en ehkä haluaisi sokeroitavan, mieluummin voisin vaikkapa ajella partakoneella karvat pois sieltä.
En muista, mitä lisäaineita sokeriin laitetaan, kun sitä sulatetaan. Kuumaa sokeria ei luonnollisesti pidä levittää paljaalle iholle. Menetelmä ei ole minun mielestäni yhtään hassumpi esim. säärikarvojen poistamiseen. - Olisi varmaan kaikille osapuolille parasta, jos ko. ihmiset voisivat kaikki olla edes kohtuullisen hyvissä väleissä keskenään. On luultavasti paljonkin tilaisuuksia, joissa exät ja nykyiset kumppanit joutuvat kohtaamaan toisiaan. Kohteliaat ja hyvin käyttäytyvät ihmiset voisivat vähitellen tulla paremmin ja paremmin toimeen keskenään, kukaties ystävystyäkin.
Alkoholisoituneen exaviomieheni kanssa pidimme yhteyttä hänen elämänsä loppuun asti. Toivoin, että hän olisi löytänyt uuden rakkaan kumppanin itselleen, mutta valitettavasti niin ei käynyt, vaan uudet suhteet jäivät lyhytaikaisemmiksi. Taisin olla hänen paras ystävänsä hänen kuolemaansa asti, vaikka seurustelin pari vuosikymmentä uuden kumppanin kanssa.
Uuden kumppanini vaimon kanssa tapasimme aina joskus ja hän olisi mielellään pitänyt yhteyttä minuun muutoinkin. Soitteli joskus ja ehdotti välillä jotain yhteistä ohjelmaa. Olimme ihan hyvät tuttavat, mutta olimme liian erilaisia ystävystyäksemme sen syvemmin. Aikuisten lasten ja heidän perheittensä kanssa tapailimme myös kaikkien kodeissakin.
Kun uudesta kumppanista tuli exä, yhteys ei koskaan katkennut kokonaan. Kun mies kutsui minut 70-vuotispäivilleen, tapasin juhlissa sekä exvaimon että nykyisen naisystävän ja jälkikasvua. Exän pojat näyttivät yllättyneen vähän, että minäkin osallistuin juhliin. Minusta oli mukava tavata varttunutta nuorisoa ja muitakin tuttuja pitkästä aikaa.
Iloitsin miehen puolesta, kun sain todeta, että hänellä on todella viehättävä ja hyvältä vaikuttava uusi naisystävä, jonka kanssa he asuvat yhdessä. Emme ehkä ala vierailla toistemme luona ainakaan usein, mutta saatamme ehkä aina välillä tavata jossain kuvioissa. Suhde on taakse jäänyttä elämää, mutta tuttavia olemme edelleen.
Jos suhde on eletty loppuun, tuskin kenelläkään on aihetta ainakaan suurempaan mustasukkaisuuteen. Tietysti on myös ihmisiä, jotka eivät sitoudu omiin parisuhteisiinsa, vaan haluavat saman aikaisesti leikkiä intiimistikin useiden ihmisten kanssa. Luulen, että he ovat onneksi varsin pieni vähemmistö. - Baba Lybeck sopii hommaan mielestäni ihan hyvin, paremmin kuin aloittajan ehdotukset, joita näkee ja kuulee ihan riittävästi, jos katsoo televisiota.
Tietysti joku ihan uusi juontaja voisi olla hyvä vaihtoehto, etteivät samat ihmiset olisi aina kotimaisissa ohjelmissa paikalla. - Minä käytän muovista piikkipalloa jalkapohjien hierontaan. Pyörittelen sitä vuorotellen kummallakin jalalla lattiaa vasten. Minulla on kakkosluokan diabetes ja pelkään, että jalkojen verenkierto voisi heiketä ym. ym, ja jalkaterä tai ehkä jalka korkeammaltakin voitaisiin joutua amputoimaan. - Olen nähnyt diabeetikkoja, joilta on katkaistu jalan alaosa ja he ovat joutuneet liikkumaan pyörätuolissa. Jotkut ovat saaneet proteesin ja ovat pystyneet liikkumaan sen kanssa.
Kannattaa pitää huolta itsestään niin kauan kuin kykenee. - Minulle sopii kumpi vaan ja voin kääntää kelloakin ilman ongelmia. Ei kesä- tai talviaikaan siirtyminen ole vaikuttanut elämääni mitenkään.
Jos saisin valita, valitsisin sellaisen ajan, että aamulla olisi valoisampaa. Varsinkin töihin lähtiessä valoisuudella on minun mielestäni positiivinen vaikutus. - Ehkä lyhyitä naisia on haluttu mukaan siksi, ettei ole vaaraa, että mies olisi naista lyhyempi. Monelle miehelle pitempi nainen ei olisi mieleinen vaihtoehto, jotkut eivät voi hyväksyä parikseen sellaista ollenkaan.
Joillekin lyhyille miehille voi pitkä nainen olla työkuvioissakin vähemmän mieleinen yhteistyökumppani tai kollega. Jos pääsevät valitsemaan, valitsevat mieluummin lyhyen, varsinkin jos kyseessä on nainen. - Minulla on jäänyt aikoinaan yksi työpaikka saamatta, kun isokenkäisin johtaja oli selvästi minua lyhyempi, pieni mies.
Viime aikoina ainakin Helsingissä olen nähnyt hämmästyttävän usein nuoria naisia, jotka ovat yli 180 sentin pituisia, ja välillä näitä pitkiä naisia näkee muuallakin Suomessa.
Onpa harmi, etten olisi kelvannut mukaan noille television ensitreffeille, koska olen 178 cm pituinen. ;) ;D - Oletko tarjonnut sitä jollekin suomalaiselle kustannusyhtiölle?
Painoksesta ja myyntiluvuista voisi tulla merkittävästi suurempia.
Luultavasti saisit käydä tekstin läpi asiantuntevan toimittajan kanssa ja markkinointikin hoituisi.
Arvaan, että sinun elämäntarinassasi on monenlaisia kiehtovia ja kiinnostavia käänteitä. - Hei Paloma,
Voisitko kertoa, tai löytyykö jostain tietoa, mistä, mitä ja miten kirjasi kertoo?
Mitä aiheita ja asioita käsittelet siinä ja millä tavoin? - Täällä taitaa olla melko paljon kävijöitä, enkä usko, että kukaan voisi kirjoittaa sellaisia juttuja tai kommentteja, että kaikki olisivat samaa mieltä tai arvostaisivat niitä. Ikäryhmissä taitaa olla jatkuvaa muutosta osallistujoiden vanhentuessa. Myös eri ikäluokkien edustajat voivat poiketa keskustelemaan aiheista, jotka heidän mielestään liittyvät tavalla tai toisella ko. ikäluokan elämään.
Minusta on mielenkiintoista saada lukea erilaisten ihmisten erilaisia mielipiteitä ja tarinoita erilaisista aiheista.
Keskustellaan rakentavasti, väitellään intohimoisesti ja käsitellään aiheita, jotka meitä kiinnostavat. Onneksi emme ole kaikki samanlaisia. ;) - Aikoinaan työssä käydessäni en saanut markkaakaan verovähennystä kotiapulaisen, lastenhoitajan, enkä siivoojan palkasta, en edes pakollisista maksuista, jotka ”pidätettiin palkkaa maksettaessa”. Ei liene ihme, että monet maksoivat osan palkasta tai koko palkan pimeänä. Jos jäi kiinni, joutui maksamaan sanktioita yhteiskunnalle.
Au paireille ei kai varsinaista palkkaa yleensä makseta, joten ei kai tarvitse maksaa verojakaan. - Olin väärässä. Yhteishyvässä kerrottiin:
Loppukesästä on paras aika varastoida luonnon maut ja vitamiinit talteen. Marjojen oikeaoppinen säilöntä varmistaa, että vitamiinit pysyvät tallessa seuraavaan sesonkiin asti.
Mustikkaa, vadelmaa, viinimarjaa – nyt niitä taas saa. Monen marjan sesonki on heinä-elokuussa parhaimmillaan. Marjat ovat luonnon omia terveystuotteita, joiden monipuolisesta ravintoainesisällöstä kannattaa ottaa kaikki hyöty irti. Kypsänä poimitut tuoreet ja ehjät marjat ovat kaikkein terveellisimpiä ja maukkaimpia.
Jos marja on rikkoutunut poimittaessa, vitamiinitappioita alkaa tulla hyvin pian poimimisen jälkeen, sillä ilman happi tuhoaa C-vitamiinia. Ravintoainehävikkiä tapahtuu myös säilytyksen aikana.
"Hyvä nyrkkisääntö on, että tuoreet marjat kannattaa käyttää vuorokauden kuluessa poiminnasta. Näin maku ja ravintoarvo säilyvät vielä hyvinä, eikä marja ehdi pilaantua. Etenkin pehmeäkuorisiin marjoihin ilmaantuu nopeasti hometta", kertoo kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen Marttaliitosta.
Jos marjoja haluaa pakastaa, kannattaa se tehdä mahdollisimman pian marjojen poiminnan jälkeen. C-vitamiini säilyy parhaiten tallessa kokonaisina pakastetuissa marjoissa. Viipalointi lisää jonkin verran vitamiinitappioita, mutta säästää tilaa, jolloin pakastimeen mahtuu kerralla enemmän.
Pieni sokerilisä parantaa marjojen makua ja auttaa C-vitamiinin säilymisessä. Puolen litran pakastusrasiaan sopiva sokerimäärä on noin ruokalusikallinen, litran rasiaan 2–3 ruokalusikallista.
Sokerilisä säästää C-vitamiinia
"Eniten vitamiinitappioita tulee jo ennen pakastusta tai sulatusvaiheessa. Siksi marjat kannattaa pakastaa sopivan kokoisina kerta-annoksina, jotta ne saa nopeasti sulatettua ja käytettyä sulatuksen jälkeen", Hopsu-Neuvonen kertoo.
Marjat säilyvät pakastettuna 10–12 kuukautta. Kokonaisena pakastetussa mansikassa on yhdeksän kuukauden pakastuksen jälkeen jäljellä 75–90 prosenttia C-vitamiinista, kun lämpötila on koko ajan ollut riittävän kylmä eli -18 astetta tai kylmempi.
"Marjat on hyvä sulattaa nopeasti esimerkiksi mikroaaltouunin sulatusteholla tai upottamalla pakastusrasia kuumaan veteen. Kiisseliin, smoothieihin ja leivonnaisiin marjoja voi lisätä myös jäisinä."
Voisiko syysflunssaan olla sen miellyttävämpää lievittäjää kuin itse keitetty mustaherukkamehu? Kylmiössä tai pakastettuna säilytetyssä höyrymehussa on yhdeksän kuukauden säilytyksen jälkeen parhaimmillaan jäljellä noin 40 prosenttia marjojen C-vitamiinista.