sa4ru5

Olen hyvää parisuhdetta arvostava uusiosinkku, jonkin verran elämää ja maailmaa nähnyt 60+ nainen. Joskus tunnen itseni vanhaksi, väsyneeksi ja/tai vihaiseksi. Useimmiten olen kuitenkin hyväntuulinen, optimistinen, positiivisesti elämään ja ihmisiin suhtautuva, pilke silmäkulmassa provosoiviakin ajatuksia ilmaan heittävä, innokas keskustelija.
En kuitenkaan koskaan tarkoituksella ilkeä tai pahantahtoinen, enkä katsele toisia alaspäin - paitsi useinkin fyysisesti pituuteni vuoksi.
PS: "En halua kertoa" -vastaus on mielestäni tylsä, mutta en osannut valita tarjotuista vaihtoehdoista.
Musiikkimakuni: vaihtelee tilanteen ja mielialan mukaan.
Jos voittaisin miljoonan: ajattelisin, että markkoina olisin hallinnut summan paremmin.
Vapaa-aikanani: liikun ulkona, uin, melon, luen, tapaan ystäviä, matkustelen, nautin hyvästä ruuasta, kokkaan, lojun (rankan työpäivän jälkeen) sohvalla ja katson televisiota, ajattelen, valokuvaan, opiskelen, kirjoitan ym.ym.
Elokuvat: katselen mielelläni monenlaisia elokuvia, useimmin eurooppalaisia. Esim. Almodovar on yksi lempiohjaajistani. Katson myös piirrettyjä.
Pukeudun: tilanteen mukaan. Niin että itse viihdyn ja erotun ympäristöstä riittävästi, ettei minua vahingossa ammuttaisi hirvenä metsässä tai luultaisi sohvatyynyksi sisätiloissa.
Postia voit halutessasi lähettää minulle osoitteeseen:
sa4ru5@suomi24.fi
Facebook-kutsuihin en valitettavasti voi vastata, koska O-O:lla ei ole omaa fb-sivua.
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Messenger: sa4ru5@suomi24.fi
- Nykyisin näyttää jatkuvasti ilmestyvän pitkiä kauniita ihmisiä vastaantulijoiden joukossa kaupungilla, ainakin Helsingissä. Ovat tosiaan ilo silmälle.
- Mistähän saisi pitkiä, mutta kapeiden lestimallien mukaisia kenkiä?
”Siro 43-koko”? - Onkohan samanlaisia kauppoja myös pääkaupungin seudulla?
Olisi helpompi ostaa, jos pääsisi sovittamaan kaupassa. - Onko niin, että hunkszukka ei ole koskaan antanut apua kenellekään, eikä myöskään huomannut saaneensa apua?
Oletko sinä valittava seniori?
Hyvät tavat saattavat jäädä oppimatta, jos ympäristö on poikkeava, eikä siellä ole lapsuusvuosina ystävällisiä aikuisia lähettyvillä.
Omissa ympyröissäni on ystävällisyys ja kohteliaisuus aina ollut itsestään selvää, tuttuja on tervehditty ja apua on sekä annettu että vastaanotettu. - Luulenpa, että jokainen meistä voi tarvita joskus apua. Puuhaillessaan taatusti jokainen ilahtuu saadessaan apukäsiä avuksi, kun sellaisia joskus tarvitsee. Vanhemmiten saattavat voimat vähentyä, ja niille apukäsille voi tulla uusiakin tarpeita.
Olen jo lapsena oppinut, että autetaan toisia ihmisiä, ja varmasti saadaan myös toisten apua - ainakin pyytämällä, usein pyytämättäkin.
Ihanaa, kun läheiset ja tutut auttavat mielellään, ja on ihanaa, että myös itse voi auttaa lähimmäisiä monenlaisissa kuvioissa, sekä tiedoin että teoin. Kyllä maailma olisi kurja paikka, jos kaikesta pitäisi itse ja vain omin avuin suoriutua.
Yhdessä tekeminen on mielestäni( melkein) aina mukavaa! - Eri yhteisöissä voi olla hyvinkin erilaisia sääntöjä. Useimmiten yhteisöjen tulevat jäsenet päättävät säännöistä yhdessä ennen yhteisön perustamista, ja sääntöjä voi tietysti myös muuttaa, jos jäsenet ovat yksimieliä pykälistä. Omistussuhde voi joissain kuvioissa olla varsin merkittävä osatekijä, mutta uskon, että kaikkien erilaisten yhteisöjen jäsenet voivat vaikuttaa asioihin demokraattisten käytäntöjen mukaisesti.
Käsitykseni mukaan monissa yhteisöissä erilaisiin toimintoihin osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Joissain saattaa kuvioihin liittyä myös osallistumisvelvollisuuksia. Sääntöihin kannattaa perehtyä huolellisesti ennen kuin liittyy uuteen yhteisöön. Luulen, että yhteisöjen jäsenet ovat yleisesti ottaen keskimääräistä sosiaalisempia ja aktiivisempia. - Käsityksesi taitaa olla historia tai ehkä suorastaan harhaluuloa. Esimerkiksi asunto-osakeyhtiötä perustettaessa osakkaat voivat päättää, kenen kanssa haluavat yhtiön perustaa ja millaisia rajoituksia he haluavat asettaa.
Loppukirissä ei todellakaan asu hoivapalveluiden antajia, vaan asukkaat voivat halutessaan ostaa palveluita.
Joissain yhteisöllisissä kortteleissa voi olla joissain asunnoissa asukkaina myös nuorisoa, joilta edellytetään joitain palvelusitoumuksia. Ainakin Jätkäsaaressa on sukupolvien kortteliksi nimetty yhteisöllinen taloryhmä. En tiedä ovatko kaikki vuokrataloja vai onko mukana myös omistusasuntoja. Alla olevasta linkistä löytyy tietoja.
http://sukupolvienkortteli.fi/kortteli/ - Käsityksesi taitaa olla historia tai ehkä suorastaan harhaluuloa. Esimerkiksi asunto-osakeyhtiötä perustettaessa osakkaat voivat päättää, kenen kanssa haluavat yhtiön perustaa ja millaisia rajoituksia he haluavat asettaa.
Loppukirissä ei todellakaan asu hoivapalveluiden antajia, vaan asukkaat voivat halutessaan ostaa palveluita.
Joissain yhteisöllisissä kortteleissa voi olla joissain asunnoissa asukkaina myös nuorisoa, joilta edellytetään joitain palvelusitoumuksia. Ainakin Jätkäsaaressa on sukupolvien kortteliksi nimetty yhteisöllinen taloryhmä. En tiedä ovatko kaikki vuokrataloja vai onko mukana myös omistusasuntoja. Ehkä siitäkin voisi löytyä netistä tietoja. - Vanhempani olivat pitkiä, itse kasvoin pitkäksi, mutta tyttäreni on viisi senttiä minua lyhyempi, vaikka molemmat vanhempansa ovat pitkiä ja olemme kaikki pyöräilleet jo lapsina.
On se hyvä, että kaupunkiterassilla asiakkaat voivat itse kantaa alkoholijuomansa myös terassipöytään.
En tiedä, miten pitäisi suhtautua tekoälyn toimintakuvioihin ja kehittämiseen. Varmasti asiaan voi liittyä myös monenlaisia uhkia, varsinkin kun kuvioon liittyy monenlaisia ihan uusia kuvioita, joista kaikkia osa-alueita ei kukaan voi etukäteen varmuudella huomata. - Helsingissä on rakennettu ja pitemmän aikaa myös omistusasuntoja varttuneemmalle, 55 -ikäisille ryhmille. Myös muualla Suomessa, pohjoismaissa ja Euroopassa on toiminnassa erilaisia vastaavia kuvioita.
Itse olen käynyt tutustumassa mm. Loppukiri-yhteisöön Helsingin Arabianrannassa ja muutamissa sekä omistusasunto- että vuokra-asunto -yhteisöihin muuallakin Euroopassa. Kaikki ovat hieman erilaisia, mutta kaikille on yhteistä se, että uusia asukkaita on odottamassa mahdollisuutta päästää muuttamaan yhteisöön.
Googlaamalla esim ryhmärakentaminen, yhteisöasuminen, senioriasunnot tms, löytyy varmasti paljon erilaista tietoa asiasta.
Omistusasuntojenkaan hintojen ei välttämättä tarvitse nykyisin olla yhtään muita omistusasuntoja kalliimpia, vaikka useimpiin taloihin on rakennutettu myös erilaisia yhteisiä tiloja.
WhatsApp, facebook ja erilaiset some-kanavat tarjoavat helppoja yhteydenpitomahdollisuuksia, joten vuorovaikutus toimii helposti ja hyvin. Jokainen voi halutessaan osallistua tai olla osallistumatta yhteisöllisiin kuvioihin.
Yksi linkki: http://loppukiriseniorit.blogspot.com/p/kysyttya.html - Helsingissä on rakennettu ja pitemmän aikaa myös omistusasuntoja varttuneemmalle, 55 -ikäisille ryhmille.
Itse olen käynyt tutustumassa mm. Loppukiri-yhteisöön Helsingin Arabianrannassa ja muutamissa sekä omistusasunto- että vuokra-asunto -yhteisöihin muuallakin Euroopassa. Kaikki ovat hieman erilaisia, mutta kaikille on yhteistä se, että uusia asukkaita on odottamassa mahdollisuutta päästää muuttamaan yhteisöön.
Googlaamalla esim ryhmärakentaminen, yhteisöasuminen, senioriasunnot tms, löytyy varmasti paljon erilaista tietoa asiasta.
Yksi linkki: http://loppukiriseniorit.blogspot.com/p/kysyttya.html - Pääkaupungin seudulla on nykyisin jo useita senioritaloja ja erilaisia yhteisöjä, sekä suomen että ruotsinkielisille vähintään 55-vuotiaille aikuisille. Useimmissa taitaa olla naisenemmistö, joten miehet saavat halutessaan monenlaista hyvää.
Itse viihdyn paremmin kaiken ikäisten ihmisten yhteisössä. Omassa talossamme asuu 0 - 87-vuotiaita, aktiivisia ihmisiä, jotka osallistuvat mielellään monenlaisiin puuhiin ja auttavat tarvittaessa mielellään naapureita.
Kun ryhmärakentaminen on yleistynyt, syntyy jatkuvasti monenlaisia uusia yhteisöjä. Hämmästyin, kun sain äskettäin uutta tietoa monenlaisista uusista rakennusprojekteista Helsingissä ja lähiympäristössä. Helsink rakennuttaa myös uusia vuokra-, osaomistus-, ara- ym. taloja. Myös jotkut rakennusliikkeet ovat ryhtyneet valmistamaan vuokrataloja omaan piikkiin.
Jossain on rakennettu myös sukupolvien kortteleita, joissa asuu sekä nuoria että ikäihmisiä. Kaikenlaisia vaihtoehtoja löytyy, ja ihmiset voivat valita mieleisiään vaihtoehtoja myös asumisen suhteen. - Onpa typerä aloitus. Kuka heteroista tuijottelee himoiten kaikkia toisen sukupuolen edustajia? Yleisissä saunoissa käydään saunomassa ja peseytymässä. Hikoillessa ei varmaan aikuisila ole sukupuolinen kiihottuminen päällimmäisenä mielessä. Kauniita ja erikoisen näköisiä ihmisiä voi tietysti vähän katsellakin.
Kun etsii seuraa, valitsee sellaisen menopaikan, jossa on mieleistä seuraa tarjolla. Kun lähtee vaan ulos ja haluaa jutella ihmisten kanssa, juttukavereiden sukupuolisella suuntautumisella ei ole mielestäni mitään väliä. Olen tavannut monia mukavia homoseksuaaleja, sekä naisia että miehiä, joiden kanssa on tullut keskusteltua monenmoista. Kaikissa tapauksissa ei tietenkään ole aavistustakaan, millaisia ovat keskustelutoverin intiimin kiinnostuksen kohteet - ellei hän ala ehdotella jotain minulle. - Käyn mielelläni katsomassa elokuvia elokuvateatterissa. Välillä elokuvakerhoissa esitettäviä ja välillä ostan ihan tavallisia lippuja.
Viime aikoina olen useinkin hämmästynyt, miten vähän yleisöä on tullut katsomaan hyviäkin elokuvia. Näkyvät kiertävän nykyisin melko nopeasti eri teattereissa. Onhan vaikutelma ihan erilainen, kun akustiikka ja kuvailmaisu ovat ihan huippuluokkaa ja voi oikeasti kokea olevansa tapahtumien keskipisteessä. - Niin kaikki muuttuu ja kehittyy, kolmiulotteiset kuvatkin lienevät jo hieman vanhanaikaisia. Oletteko perehtyneet 4D-kuviin? - Ja moni asioihin perehtymätön ja tietämätön saattaa olla imarreltu ja ryhtyä mielellään hallituksen jäseneksi, ymmärtämättä, mitä se merkitsee. Uuden lain mukaan hallituksen jäsenten henkilökohtainen vastuu laajeni uskomattomasti. Itse en missään tapauksesta suostuisi enää moiseen puuhaan. Hölmöileminen tai hyväuskoisuus voi tulla todella kalliiksi!
Onneksi nykyisessä taloyhtiössämme on suuri joukko todella asiantuntevia vapaaehtoisia, joten minua ei tarvittaisikaan. Edellisissä yhtiöissä olen ollut aina hallituksessa ja ihan mielelläni vapaaehtoisestai. On tullut tutkituksi monenlaisia asioita, mutta nyt saan siirtyä ”eläkkeelle” niistäkin hommista.
Aktiivisesti toimimalla hallituksen jäsenet voivat vaikuttaa kaikkien osakkaiden kuluihin ja omaisuuden arvon säilymiseen, kasvuun tai arvon menetykseen.
Esimerkiksi putkiremonttien kustannukset voivat olla hyvinkin erilaisia ja niiden vaikutus kaikkien osakkaiden ja asukkaiden elämään ja kukkaroon voi olla tosi suuri. Kannattaa miettiä, mitä tehdään, miten tehdään, milloin tehdään sekä miten kilpailutetaan projekti, mitkä yritykset valitaan suorittamaan tehtävät sekä miten suorituksia valvotaan. - Jos tuo pitäisi paikkansa, kannattaisi tehdä sijoituksia vaikka lainarahalla, kun lainojen korot ovat todella matalia.
- Käsilaukku muuttuu olkalaukuksi, kun sen sivukoukkuihin kytkee pitemmän hihnan tai ottaa olkahihnan käyttöön laukun sisäpuolelta. Minulla on muutamia sellaisia laukkuja kaapissa - sekä juhlalaukku, että eri kokoisia arkisempia.
Eikös reppu voi muuttua käsilaukuksi, jos sitä kantaa kädessä? Voisiko pitkän hihnan avulla laittaa käsilaukun selkäpuolelle ja hihnan olkapäiden yli taakse? ;)
Nykyisin näkyy olevan monen kokoisia ja näköisiä reppujakin. - Käsilaukku ei ole tarpeeton. Tosin itse pidän sellaisista, joissa on (myös) pitempi hihna, jonka avulla sitä voi kantaa olkapäällä. Juhlalaukuistakin useimmissa on pitkä ketju tai hihna, joka vapauttaa kädet.
Yhtä pienikokoista litteää nahkalaukkua kannan usein takin sisäpuolella, hihna heitettynä pään yli toiselle olkapäälle. On turvallista liikkua vieraassakin ympäristössä, eikä ole kovin kummoista vaaraa laukun ”katoamisesta” vieraisiin käsiin. - Passipussikin on kuin pieni laukku ja kuljetan sitä samalla tapaa matkoilla.
Reppuja on muutama ja muutamia salkkuja on myös. Vyölaukut olen kai laittanut kierrätykseen.
Käsilaukku antaa ilmeen asulle, ja pidän siitä, että kaapissani on erilaisia, joista voi valita tarpeen ja mielialan mukaan. Pieniä laukkuja kuljetan aina välillä ostoskassissakin. - Viimeisin ostos on hieman tavallista suurempi kaunis nahkainen lompakko, jota voin varmaan käyttää joskus myös pienenä käsi- tai iltalaukkuna. - Miksi kummassa iän pitäisi määrittää pukeutuminen ja miksi kummassa pitäisi asettaa muita kuin esteettisiä rajoituksia. Iso masuisten miesten ei kannattaisi pukeutua tiukkaan paitaan, jonka nappien välistä näkyy napa ja vähän vatsakumpua. ;)
Eilen näin taas ohimennen iloisen, pilke silmäkulmassa ja hymyhuulilla kulkevan Aira Samulinin. Häntä katsoessa ei tule ikärajoitukset mieleen eikä hameen pituuden rajoittaminen, vaan iloinen, aikuinen nainen.
Paroni taitaa olla ohjeineen hieman myöhässä, kun pitemmät hameet ja hieman pohkeen alapuolelle ylettyvät väljät housun lahkeet ovat tulleet muotiin.
Itse en ole omistanut kuin yhden liituraitaisen kävelypuvun hameen, joka on ollut polvipituinen. Kaikki muut lyhyet hameen ovat yleensä paljastaneet sääret vähintään kymmenkunta senttiä polven yläpuolelle. Nykyisin olen käyttänyt paksuja leggingsejä, joten vaikutelma on melkein sama kuin ohuilla piukoilla farkuilla pukeutuneena olisi. Risaksi revittyjä farkkuja en ikäihmisenä haluaisi käyttää. Mietin ohimennen vielä vähän aikaa sitten, että voisinko käyttää kesällä lyhyitä hameita sukkahousujen kanssa. Ei tarvitse miettiä enää, kun hameet ovat jo pidentyneet.
Jos käytän kesällä lyhyitä sortseja tms., laitan pitkän mekkohameen päälle ja jätän napituksen avoimeksi, ainakin helman osalta.
Keskikehoa enkä ylävartaloa en juurikaan paljastele toisten näkyville, paitsi saunassa, rannoilla ja pelastusliivin alla melontaretkillä.
Selluliittia eikä löysää lihaa tai nahkaa ei säärissäni näy missään senttiäkään, enkä aio paljastaa teillekään, missä sellaista saattaisi näkyä. ;) - Meillä oli aidon kokoinen, viehättävä vauvanukke, kävelevä nukke, vähän isompana myös itse tehty letitetyin hiuksin varustettu räsynukke, komea poikanukke. Kaikille niille valmistettiin välillä vaatteita ja päähineitä.
.
Nukkekodissa oli pienemmät nuket ja varusteet. Isäkin taisi valmistaa joitain kalusteita nukkekotiin ja äiti valmisti joitain hienoja vaatteita nukeille. Isoäiti ja äiti valmistivat joitain nukkeja, joille ostettiin valmiit päät ja joskus kädetkin.
Barbiet eivät kiinnostaneet ja taisimme olla hieman ”yli-ikäisiäkin”. Barbiet olivat meidän mielestämme typerien, teennäisten ”muka kauniiden” naisten luonnottomia malleja. Sellaiset herättivät kaikkea muuta kuin positiivisia tunteita. Aidot kaunottaret olivat sekä elävinä että nukkeina paljon viehättävämpiä, nukkeina niiden mittasuhteetkin olivat lähempänä luonnollisia esikuviaan.