sa4ru5
Olen hyvää parisuhdetta arvostava uusiosinkku, jonkin verran elämää ja maailmaa nähnyt 60+ nainen. Joskus tunnen itseni vanhaksi, väsyneeksi ja/tai vihaiseksi. Useimmiten olen kuitenkin hyväntuulinen, optimistinen, positiivisesti elämään ja ihmisiin suhtautuva, pilke silmäkulmassa provosoiviakin ajatuksia ilmaan heittävä, innokas keskustelija.
En kuitenkaan koskaan tarkoituksella ilkeä tai pahantahtoinen, enkä katsele toisia alaspäin - paitsi useinkin fyysisesti pituuteni vuoksi.
PS: "En halua kertoa" -vastaus on mielestäni tylsä, mutta en osannut valita tarjotuista vaihtoehdoista.
Musiikkimakuni: vaihtelee tilanteen ja mielialan mukaan.
Jos voittaisin miljoonan: ajattelisin, että markkoina olisin hallinnut summan paremmin.
Vapaa-aikanani: liikun ulkona, uin, melon, luen, tapaan ystäviä, matkustelen, nautin hyvästä ruuasta, kokkaan, lojun (rankan työpäivän jälkeen) sohvalla ja katson televisiota, ajattelen, valokuvaan, opiskelen, kirjoitan ym.ym.
Elokuvat: katselen mielelläni monenlaisia elokuvia, useimmin eurooppalaisia. Esim. Almodovar on yksi lempiohjaajistani. Katson myös piirrettyjä.
Pukeudun: tilanteen mukaan. Niin että itse viihdyn ja erotun ympäristöstä riittävästi, ettei minua vahingossa ammuttaisi hirvenä metsässä tai luultaisi sohvatyynyksi sisätiloissa.
Postia voit halutessasi lähettää minulle osoitteeseen:
sa4ru5@suomi24.fi
Facebook-kutsuihin en valitettavasti voi vastata, koska O-O:lla ei ole omaa fb-sivua.
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Messenger: sa4ru5@suomi24.fi
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia225 aloitusta · 5833 kommenttia
- Ihailen vanhoja ihmisiä, jotka haluavat ja jaksavat olla aktiivisia täytettyään 80, 90 ja jopa 100 vuotta. Oletteko nähneet videon yli 100-vuotiaasta rouvasta, joka aloitti vasta muutama vuosi sitten kuntosaliharjoitukset? Todella, reipas, hyväkuntoinen ja kauniskin naisihminen.
Olen tavannut Virossa jo kauan sitten siihen aikaan Viron vanhimman naisen, joka asui itsekseen omakotitalossa ja muisti joitain suomen kielen sanojakin, kun halusi verrytellä muistiaan.
Omassa yhteisöllisessä talossamme Helsingissä on useita yli 80-vuotiaita naapureita, jotka ovat edelleen hyvin aktiivisia toimijoita monellakin eri alueella. Myös erilaisissa taloyhtiömme talkookuvioissa. Iloitsen heidän puolestaan ja toivon, että aktiivisuus ja hyvä kunto säilyvät mahdollisimman pitkään.
Itse toivon, että saisin elää elämäni loppuun asti, eikä tarvitsisi lojua jossain erilaisten palveluiden varassa.
Hyviä vuosia kaikille - myös vanhoille päiville! - Facebookissa olevan oman sivustonsa yksityisyyden voi rajata mieleisekseen.
Sivun voi laittaa vaikka täysin julkiseksi eli kaikille kiinnostuneille täysin avoimeksi, tai omien tiedostojen näkyvyyttä voi rajata ihan mielensä mukaan, esimerkiksi kaikille kavereille tai vain tietylle ryhmälle tai vain joillekin ihmisille avoimiksi. Usein kaverin tykkääminen voi avata tykätyn jutun myös tykkääjän kavereille nähtäväksi.
Ryhmien sivuille tehdyt jutut ovat kaikkien ryhmän jäsenten nähtävissä.
Jokainen voi itse päättää millaisen roolin valitsee ja keitä hyväksyy kavereikseen. Mielestäni ihan vieraiden ihmisten kaveripyyntöjä tulee hämmästyttävän usein, ja usein nuoret miehet yrittävät päästä mummoikäisten kavereiksi, moni varmaan myös poikaystäväksi. Itse hyväksyn vain tuttuja omiksi kavereiksi. - Miten niin yökaudet odottaa metrojunaa? Suomessa on odotettu metron valmistumista yli 40 vuotta! Metron rakentamispäätös tehtiin joskus 1970-luvulla, samoihin aikoihin kuin Wienissäkin. Wienissä oli jo 80-luvulla melkoinen metroverkosto ja Helsingissä käynnistettiin äsken toinen ”verkon” pätkä.
Voihan hyvät hyssykät, kyllä Suomessa ja pääkaupungin seudulla syntyy pikaisesti suuren juhlan aiheita! Kauanko juhlat jatkuvat? Pitäisikö pukeutua oranssiin haalariin ja lähteä lippua heiluttaen mukaan juhlimaan? - Jos haluat ilmaisen koiran, ota yhteys Hesyyn. Heillä on varmaan aina joitain talteen korjattuja nelijalkaisia, jotka tarvitsevat hyvän kodin ja ystävällisen palvelijan. Osaavat varmaan kertoa myös muilla paikkakunnilla olevista eläinsuojelupisteistä.
HESYllä, Helsingin eläinsuojeluyhdistys ry:llä on omat nettisivut sekä facebook-sivut netissä.
Halutessasi löydät yhteystiedot ja puhelinnumeron, ym. infoa sivulta: www.hesy.fi
. - Koira voi tarjota paljon parempaa ja luotettavampaa lähiseuraa ihmiselle kuin jotkut ihmiset läheisilleen. Hellyys, uskollisuus ja rakkaus ovat jääneet joillekin ihmisille ihan vieraiksi asioiksi. - Ovatko sinulle tuttuja?
- Pitäisikö hunkszin mielestä ehkä tappaa kaikki, jotka eivät maksa veroa?
On ihmisiä, jotka eivät ole koskaan maksaneet mitään, vaan ovat eläneet yhteiskunnan avustusten varassa. On tosin myös iso joukko vajaakykyisiä, jotka saavat paljon hyvää aikaan, jotkut jopa maailmanlaajuisilla projekteilla. - Oli mukava kuulla, että heilastinlangan kysyntä on ollut niin suurta, että lanka on loppunut kaupoista ja uusia toimituksia odotetaan.
Millaisia neulekuvioita te olette nähneet tai valmistaneet itse?
Myssyissä, käsineissä ja kaulahuiveissa heijastinlangalla neulotut somistukset voivat tarjota sekä iloa että lisätä turvallisuutta.
Neulepuseroiden ja villatakkien alareunassa voisi myös olla hauskoja heijastinneulekuvioita, jotka jäävät näkyville pikkutakkien ja pusakoiden alareunan alapuolelle. Vilkkuvia tähtiä ja ... - Heijastimia on useimpien takkien taskuissa, kasseissa ja laukuissa. Muutamat heijastinliivin on myös autossa ja pari otsalamppua. Eteisen ulko-oven vieressä on hyllyllä muutamia spiraalille rullautuvia heijastinnauhoja, joita voi laittaa housunlahkeen tai hihan ympärille sekä muutamia hakaneulalla kiinnitettäviä heijastimia narun päässä ja muutama SPRn avaamattomia läpinäkyviä heijastinpakkauksia, joita voin antaa lahjaksi.
Olen huomannut, että moni pyöräilijä on alkanut käyttää otsalamppua ja monen satulan alla vilkkuu punainen perävalo. Usein sellaisen näkeminen voi nostaa hymyn jalankulkijan huulille. - Helsingissä ovat luultavasti kaikki koirapuistot aktiivisessa käytössä ja lisää rakennetaan kaiken aikaa. Ihmiset seurustelevat keskenään ja koirat myös. Ei hassumpaa. Aidan sisäpuolella kai melkein kaikki koirat saavat juoksennella ja leikkiä vapaasti vapaina.
Jätkäsaareen rakennetaan parhaillaan laajalle puistoalueelle uutta koirien leikkipaikkaa. Siinä on kaareva, ympyrän muotoinen betoniseinä, jonka pohjalla on punaista soraa.
Omistajat keräävät ulosteet kakkapusseihin, joille on usein keräyspiste aidatun leikkialueen sisäpuolella. - Voisi olla ihan hyvä idea periä ympäristön roskaamisesta ja lemmikkien kakkojen korjaamisen laiminlyönnistä kohtuullinen sakkomaksu syylliseltä taluttajalta tai koiran omistajalta. - Pirrelle.
Lupaa raportoida tänne, jos joskus kesällä käyt ihan oikeasti uimarannalle
makoilemaan!!! Kerro sitten, kuinka monta minuuttia lojuit yhtä menoa vaakasuorassa. On vaikea kuvitella, että pitempään viihtyisit sellaisessa puuhassa. ;) - Viestisi sai minut pohtimaan hetken vanhoja kuvioita ja totesin, että luultavasti vilpitön ja usein varsin innokas kiinnostukseni on varmaan ollut auttamassa ovien avautumista.
Isäni kanssa olin saanut jo lapsena tutustua monenlaisiin miesten toimiin. Sain olla assistenttina ja ojennella työkaluja, kun isä teki pikkutyttövuosinani välillä autoremonttejakin itse. Monenlaisia teräsjuttuja isä teki myös, väänteli messinkiputkia ja muovasi kupari- ja messinkipeltiä seinä-, lattia- ja kattovalaisimiksi ym., ym.
Kun isä ei onnistunut poikaa saamaan, otti hän mielellään kiinnostuneen tyttären mukaan hommiinsa. Sillä on varmaankin ollut melkoinen merkitys myös omien polkujeni valinnassa ja ovien avautumisessa. Kun on pientäkin aavistusta alan jutuista, on helpompi esittää kysymyksiä, varsinkin kun on aidosti kiinnostunut. Kiinnostunut ja asioista edes jotain tietävä asiakas on varmaan mukavampi kuin sanattomana ja puolipakollisesti - ehkä jopa hieman ylimielisenä - tuotantokuvioita silmäilevä vieras tehtaan esittelykierroksella. - En tunnista, että olisin ollut erityisen kunnianhimoinen. Olen kyllä joskus osallistunut muutamiin kilpailuihinkin, mutta oikeaa kunnianhimoa en ole tunnistanut. Toki olen pyrkinyt suorittamaan tehtäväni niin hyvin kuin olen osannut tai kyennyt suorittamaan.
Pentuvuosina isä manasi joskus, etten venynyt kunnon loppukiriin hiihtokilpailuissa, vaan saatoin päästää jonkun loppusuoralla ohi. Oli tietysti ihan kiva saada palkintoja, muttei niillä kovin suurta merkitystä minulle ollut.
Ehkä pärjäsin joissain henkisissä kilpailuissa hyvin, kun en tuntenut suurempaa voittamisen painetta. Joissain kuvioissa taisin joskus itse olla kaikkein hämmästynein hyvästä sijoituksestani. ;)
Mielestäni on aina ollut mukava tehdä erilaisia asioita yhdessä, mutta kilpaileminen on hieman toinen juttu. Ryhmässä pelatessa on ihan kiva kilpailla ja pyrkiä yhteiseen tavoitteeseen, mutta soolona ei sillä niin ole väliä.
. - Joopa-joo, joutonomi! Hän kunnostaa uuden, reilun kokoisen, komean kotinsa ja sen ympäristön, tuosta noin vaan ohimennen, joutonomina jouten ollessaan. Välillä tietysti avustaa läheisiä ja tuttuja, jotka tarvitsevat apua omissa kivioissaan... ja ties mitä muuta.
Kerropa meille, miten joutonomi viettää aikansa?
Onko joutilaana useampiakin tunteja? Mitä silloin tekee?
;). ;D - Minun äitini vaati minua neulomaan purkamansa työn uudelleen. Taisi jäädä joku villasukka ja lapanen ilman pariakin.
Pienelle omalle lapselle tuli tehtyä muutamia neulejuttuja, ihan huolellisesti ja kauniita. Rakkaalle pienelle ihmiselle oli kiva tehdä, mutta yksi haasteellinen neulemekko jäi ikuisesti kesken. Kaunis ja hyvänlaatuinen lanka piti yrittää käyttää, mutta vauva ehti kasvaa ennenkuin sain haasteellisen neuletyöni valmiiksi. - Olen ehtinyt tehdä ja opiskella monenlaista. Lapsena ei ollut aavistustakaan, millaisiin ammattikuvioihin haluaisin. Tiesin vain, että käsityöt ei olisi minun juttuni, kun äitini oli kaikissa käsitöissä erinomaisen tarkka ja taitava. Purki aikoinaan joitain minunkin vähemmän huolellisesti tekemiäni neuletöitä.
Oli kiva huomata, että isä oli oikeassa, kun sanoi usein, että muut tekevät mitä osaavat, mutta me teemme mitä haluamme. Totesin, että pitää paikkansa, jos oikein haluaa jotain tehdä, hankkii tietotaidot ja on riittävän huolellinen.
Viihdyin jo ensimmäisessä kesätyöpaikassa ruokakaupan tiskin takana todella hyvin. Olisin voinut valita sen ammatiksi, ellei palkka olisi ollut niin pieni, vakituisella henkilökunnallakin.
Olisin halunnut mennä kesätöihin leikkikentälle, mutta äiti ei antanut lupaa hakea koska hän halusi, että olisin pitänyt vielä lomaa ja leikkinyt pikku-sisareni kanssa. Loman alettua kiukuttelin ja temppuilin niin, että sain lopulta luvan hakea töitä. Äiti tiesi, että useimmat paikat olivat jo täytetty. Ei arvannut, että sitkeä tyttö menee kauppaketjun pääkonttoriin kyselemään työpaikkaa ja saa sellaisen kohtuullisen läheltä.
Oikeastaan olen viihtynyt jokaisessa työpaikassani ja kaikissa tehtävissä, joihin olen ryhtynyt. Alan opiskelu ja tutkinnon suorittaminen on käynnistynyt välillä ennen työpaikkakokemusta, ja välillä olen lähtenyt pätevöitymään ja hankkimaan opiskelemalla lisätietoja alalta, jonne elämä on kuljettanut.
Uskomattoman monia työpaikkoja on vuosien varrella kadota altani, mutta aina on myös uusia ovia avautunut, hyvin kiehtoviakin. Olen päässyt myös availemaan uusia ovia naisille, kun olen päässyt toimimaan useammassakin tehtävässä ensimmäisenä naisena miesten maailmassa. Välillä urakehys on ollut uskomattoman nopeata, kun olen aina yrittänyt suorittaa tehtäväni mahdollisimman hyvin ja kantanut vastuuni. Kun jokin työpaikka on vapautunut, sitä on usein tarjottu minulle. - Olen matkustellut Suomessa ihan pienestä pitäen. Ensimmäisen kerran lähdin junamatkalle kahdeksan kuukauden ikäisenä. Todisteena on valokuva, jossa istun äidin käsivarrella kun hän on pysähtynyt poseeraamaan oviaukkoon junan portaille. Seuraavalle junamatkalle taisin lähteä vasta aikuisena.
Autolla kiertelimme vanhempieni kanssa loma-aikaan eri puolilla Suomea ja vietimme viikonloput mökillä vajaan 40 kilometrin päässä kaupunkikodistamme. Teini-ikäisenä jäin mielelläni kotiin, kun vanhemmat lähtivät mökille.
Matkaillessa saatoimme asua ystävien tai sukulaisten luonakin, mutta luultavasti useammin omassa teltassa leirintäalueella ja joskus tuttujen pihamaalla. Vanhempieni kanssa kävimme välillä myös joidenkin järjestöjen ryhmämatkoilla joissain kiinnostavissa kohteissa, joissa kiertelimme oppaan johdolla.
Aviomieheni kanssa telttailimme jo seurusteluaikoina ja jatkoimme sitä ensin pariskuntana ja sitten vähän harvemmin myös lapsen kanssa. Pikkulapsen kanssa mökkeily ja tasokkaampi majoittuminen tuntui mukavammalta.
Olen aina viihtynyt erinomaisesti sekä kaupunki- että luontomaisemissa. Suomessa ei ollut yhtään kaupunkia, jossa en olisi käynyt, mutta uusien jakojen ja nimien vaihtumisten jälkeen en enää ole 100 prosenttisen varma.
Mieleeni on jäänyt yllätys, jonka koin kerran aikuisena Kolin huipulle kiivettyämme. Olin matkustellut ja kuljeskellut useampia kertoja lähimaisemissa sekä asunnut joskus hienossa hotellissakin komeita maisemia katsellen. Häikäistyin ja hurmioiduin Kolin huipulla. En osannut aavistaa, miten paljon upeammalta maisemat näyttivät siellä kuin vähän matkan päässä alempana. Kadutti, etten ollut aikaisemmin varannut aikaa myös huipulla pistäytymiseen. Opin, ettei kannata kuvitella, vaan pitää poiketa katselemassa ympärille ja hiljentyä hetkeksi kuuntelemaan ja nauttimaan.
Merenkurkun kirkkaissa vesissä melontaretkillä kierteleminen, erilaisten maisemien ihaileminen ja mielenkiintoiset majapaikat ovat myös jääneet erityisesti mieleeni. Olimme jo kerran luopuneet telttailuvarusteista jä päättäneet majoittua mukavammin. Melontaharrastus avasi minulle uusia näkökulmia ja telttailukin oli taas mukavaa.
Nyt olen alkanut miettiä, että pitäisikö hankkia pieni asuntoauto ja muuttaa aina välillä siihen asumaan. Olisi mukava ja helppo kierrellä Suomea ja vaihtaa maisemaa aina mielen - ja sääennusteiden mukaan.
Suomen monimuotoiset ja jatkuvasti ajan myötä muuttuvat maisemat tarjoavat aina monenlaista kiinnostavaa myös matkailijoille.
Helsinki on laajalle alueelle levinnyt ja monenlaista nähtävää tarjoava myös matkailukohteena. Koko ajan rakennetaan jotain uutta ja tulee uusia asukkaita. Toivon, että minulla olisi lopun ikää täällä koti, vaikka saattaisin viipyä välillä pitempäänkin jossain muualla, koti- tai ulkomaan matkoilla.
Iloitsen, että olen suomalainen ja Suomi on kotimaani, joka tarjoaa myös aina jotain uutta ja kiinnostavaa.
.
. - Prahassakin on monenmoista nähtävää, esimerkiksi Laterna magica tuntui viime vuosisadalla ertyisen kiehtovalta ja elämyksiä tarjoavalta tutustumiskohteelta kaupungilla.
Krakova on mielestäni yksi kiinnostavista ja monimuotoisistakaupunkikohteista Puolassa. - En todellakaan ole väärässä. Minun kokemukseni vain ovat olleet erilaisia, enkä ihmettele yhtään. - Minulla ei ole tapana tuijotella ”muniaan kaivelevia” miehiä yms. Kuljen ryhdikkäänä ja itsevarman näköisenä kaupungilla ja osaan torjua varmasti ja vähäeleisesti lähestyvät kaupustelijat.
On tosin myönnettävä, että muutamia hauskoja kokemuksiakin on jäänyt mieleen basaarikierrokselta. Ostin mm. takin, jota olin sovittanut ihan toisella puolella laajaa basaarialuetta. Yksi nuorimies kuljetti takin toiseen myyntipisteeseen, jossa olin katselemassa valikoimaa. Hintakin oli laskenut huomattavasti siitä, mistä myyjä ei ollut halunnut enää jatkaa tinkimistä ja minä olin lähtenyt jatkamaan matkaani. Tinkimistä piti tietysti jatkaa vielä vähän ennen ostopäätöstä. - Takki oli laadukas ja edullinen, käytin sitä pitkään, eikä tarvinnut katua kauppoja.
Tunisiassa olin alkuun epäluuloinen, kun pienet pojatkin tulivat liki ja kysyivät, mihin olen menossa ja halusivat ryhtyä oppaiksi. Jonkin ajan päästä huomasin, ettei heillä ollut mitään pahaa mielessä, vaan iloinen kiinnostus ihmisiin. Muutamia mukavia kohtaamisia on jäänyt mieleen ja vieraanvarainen ystävällisyys oli todella yllättävää ja tuntui ihan mukavalta alkuepäilysten kadottua mielestä positiivisten kokemusten ja hankittujen uusien faktatietojen jälkeen. Iloitsen siitä, että ehdin vierailla mielenkiintoisissa paikoissa ja hankkia kiehtovia kokemuksia silloin, kun maailma oli turvallisempi kuin tänä päivänä.
Ratsastin muuten kamelilla muutamia kilometrejä Saharan hiekkadyyneillä, kun kävimme katsomassa auringonnousua autiomaassa. Huikea juttu, varsinkin paluumatkalla, kun olin jo tottunut kamelin askelrytmiin ja voin rentoutua satulassa sekä käyttää kameraakin kahdella kädellä, kun ei putoamismahdollisuus enää pelottanut. Kameli on paljon hevosta korkeampi ratsu. - Mallorcan saareen olemme tutustuneet kiertämällä luultavasti kaikki kulkukelpoiset maantiet. Jossain eivät auton vakuutukset ole voimassa, jos lähtee pienille epäkuntoisille, pinnoittamattomille tielle seikkailemaan.
Vuosia on ehtinyt kulua Mallorcan matkan jälkeen niin paljon, etteivät ihan kaikki kohteet tule mieleen ennen kartan esille kaivamista. Pitääkin pikapuoliin kurkistaa ja kerrata, millaisia muistoja nousee esiin. - Olen ostanut muutamia kertoja pakettimatkan jonnekin suosittuun kohteeseen ja yöpynyt ensimmäisen ja viimeisen yön ko. hotellissa. Joskus auton vuokraaminen ja paikalliset matkat ovat tulleet järjestetyksi vasta perillä. Joskus on ollut aikaa tehdä suunnitelmia jo etukäteen. - Toistaiseksi voin todeta, että on ollut vähintäänkin kohtuullisesti myös onnea matkassa. Asiat ovat järjestyneet aina vähintäänkin kohtuullisen mukavasti, vaikka välillä olisi voinut käydä vähän hassustikin, kun en/emme olleet perehtyneet asioihin huolellisesti etukäteen. Joskus on yhtäkkiä tullut huomatuksi, että liikutaan tai liikun yksin alueella, jonne ei ehkä olisi pitänyt mennä ollenkaan tai tulee vastaan joitain uhkatilanteita, jotka aiheuttavat sydämentykytyksiä jälkikäteen.