- samaa.sota.se.oli: " Miinoitukset Tallinnan edustalla sekä Leningradin alueen pommitukset tapahtuivat samaan aikaan."
Väärin, suomalaiset koneet eivät koskaan eikä missään sodan vaiheessa pommittaneet Leningradia. asutusalueen pommittaminen oli suomalaisilta ilmavoimilta kielletty jo talvisodan aikana ja sama kielto oli voimassa myös v.1941-44. - Pehkuniemen-Kaisa: Jos Suomi olisi hyökännyt itään jo vaikkapa toukokuuussa tietämättä Saksan aikeista niin silloin olisi ollut erillissota."
Suomessa pelättiin N-liiton uutta hyökkäystä heti talvisodan jälkeen ilman että oli mitään takuita avusta.
P-K: "Mutta kun valtio B odottaa, että A on ensin hyökännyt valtioon C ja hyökkää sitten itsekin niin on turhaa laktutusta alkaa puhumaan erillissodasta."
Hyvä että myönnät Suomen hyökkäyksen alkaneen Saksasta erillisenä, ei yhtä aikaa.
Tosiasia on kuitenkin että NL oli ollut koko välirauhan aikana a81940-41) uhka Suomen turvallisuudelle. Kaiken lisäksi Stalin nimenomaan sanoi syksyn 1939 neuvotteluissa Paasikivelle ja Tannerille, että NL alkaisi sodan syttyessä Saksan ja N-liiton kesken sotatoimiin Suomen alueella. Silloin NL teki korkeimmalla tasolla selväksi että Suomi ei voisi pysytellä sivussa NL-Saksan sodasta.
P-K: " Ihan yhtä hullun hauskaa jos Englanti, USA ja N-liitto julistaisivat kukin käyneensä erillissotaa Saksaa vastaan."
Ei pidetäisi "hullun hauskana" jos NL olisi julistanut käyneensä erillissotaa ja jos se olisi virallista venäläistä historiaa. Itse asiassa Venäjällä v.1941-45 sodasta käytetään nimitystä " Suuri Isänmaalinen sota". Se on melkein sama kuin erillissota, koska nimitys ei varsinaisesti liitä sitä käytyyn II maailmansotaan. Sen lisäksi puhutaan myös Länsiliitouttuneista ja Neuvostoliitosta toisistaan erillisinä osapuolina. Lännessä ja Venäjällä on myös eri sodan päätymisen vuosipäivä. Lännessä 8 toukokuuta, Venäjällä 9 toukokuuta. Joten siltä pohjalta tarkasteltuna venäläiset ja länsimaalaiset katsovat käytännössä käyneensä erillissotaa, vaikka eivät käytäkään sitä nimitystä. - 1939 sopimuksen salainen lisäpöytäkirja oli osa hyökkäämättömyyssopimusta.
- Englanti antoi Intialle itsenäisyyden ilman vallankumousta. (Venäjällä piti tapahtua vallankumous ennen kuin se oli valmis hyväksymään Suomen itsenäisyyden,)
Gandhin toiminnalla ei vältämättä ollut vaikutusta maan itsenäisyyden kehitymiseen. - Tunsivatko punaiset vakoisia suomalaisia veljikseen? Vai miksi ne lähtivät taistelemaan suomalaisia vastaan, kun olisi pitänyt karkoittaa miehitysjoukot maasta?
- Kansa oli talvisodan aikana yksimielinen yhteisestä vihollisesta ja puolustettavasta asiasta. Siitä tuli nimitys "talvisodan henki", koska 1918 sisällissodasta oli kulunut vain runsaat 21 vuotta. 1939-40 sekä punakaartilaiset ja niiden jälkeläiset että valkoisten puolelta vastaavat tahot taistelivat rintarinnan ulkopuolista vihollista vastaan toisin kuin v.1918. Tämä on fakta.
Se, että Karjalan evakkoja ei sodan jälkeen otettu lämpimästi vastaan johtui sodan lopputuloksen aiheuttamasta järkytyksestä. V. 1944 asia korjaantui jeikä evakkoihin suhtauduttu yhtä vihamielisesti.
Joka tapauksessa mikään ei muuta sitä tosiasiaa että kansa oli sodan aikana yksimielisesti isänmaan asialla. - Neuvostoliiton perustivat itseään bolsevikeiksi kutsunut pieni vähemmistö, jonka valta perustui diktattuuriin ja terroriin. Tuon puna-armeijan menestys perustui ensin Venäjän sisällissodassa ja sitten hyökkäyssodissa oman armeijan hallitsemiseen pelolla ja vastustajien sisäisiin heikkoyksiin. Vain Suomen armeija onnistui pysäyttämään neuvostoarmeijan etenemisen tai pidättämään sitä v.1939-44.
On hyvä muistaa, että Neuvostoliitto ei missään vaiheessa ollut Suomen liittolainen eikä puolustaja. - Tiedetään kyllä: Bercusloni harjoitti kollontai-diplomatiaa Suomea kohtaan, jonka perusteella onnistui hankimaan EU:n Elintarvikeviraston Italiaan. En kuiyenkaan pidä sitä suurena tappiona .
- Myös NL oli sotkeutunut Korean sotan samaan aikaan. Neuvostolentäjät toimivat korealaisten tunnusten lentokoneitten ohjaajina ja taisteljioina. Ryhdy siinä sitten miehittämään pientä naapuria kun ilmavoimien miehistö ovat sidoksissa toisella puolella maapalloa.
- Merkel on Saksan liittokansleri, jonka jatkosta saksalaiset pääättävät ei Euroopan Unionin johtaja, ei Euroopalla ole äänioikeutta Saksan sisäisissä asioissa. Saksan valtiosuhteet eivät ole myöskään riippuvainen yhdestä henkilöstä, kuten Suomen Kekkosen aikaan.
Joten asioita ei voi verrata. - Miksi kirjoitat "kieltäytyi"? Kuka ehdotti Stalinille Suomen miehittämistä ja miksi? Sellaisesta ei voi kieltäytyä, jota kukaan ei ole ehdottanut.
Olihan Suomi sinänsä "erikoistapaus" kun kahden sodan jälkeen maa säästyi miehitykseltä, mutta varmaan osuutensa oli siinä, että Suomen valtaus ei onnistunut 1939-40, eikä v.1944 kesällä. Tiedossani ei kuitenkaan, että joku olisi ehdottanut Stalinille Suomen miehittämistä v.1944-48 tai sen jälkeenkään. - Kyseessä ei ollut mikään satu, vaan Stalinin kannalta realistinen mahdollisuus, joka piti ottaa huomioon.
- Minusta jonkin valtion ystävä on myös siellä olevan järjestelmän ystävä.
Milloin olen "torjunut väitettä, jota kukaan ei ole esittänyt." - " Tai mitä Stalin oikeastaan välitti siitä mitä N-liiton tekemisistä ja tekemisten motiiveista maailmalla ajatellaan."
Kyse oli suomalaisten ajatelusta, josta riippui suomalaisten altius taipua myönnytyksiin. Mannerheim, Paasikivi ja Tanner olivat syksyllä 1939 valmiita uskomaan Stalinin vakuutusta, että pyrkimyksenä oli Leningradin kaupungin turvaaminen hyökkäystä vastaan. Talvisota - ja Baltian pakkoliitos - vei uskon N-liiton selitettyihin tavoitteisiin Mannerheimin ja Tannerin kohdalla. Paasikivi jäi ainoaksi, joka vielä uskoi Stalinin selityksiin. Ainakin jos muistelmiin ja raporteihin on uskominen.
Sen sijaan Suomi-Neuvostoliiton Rauhan ja Ystävyyden-Seuran jäsenkasvu osoitti, että moni suomalainen oli valmis uskomaan naapurin johdon selityksiä ja oli valmis hyväksymään jopa pitemmälle meneviä pyrkimyksiä.
Kyse oli siis kansan sisäisen rintaman hajotamisen onnistumisesta, joka riippui siitä, kuinka moni suomalainen ajatteli samoin kuin NL tai kuten sen johto selittivät asiat. - Ei ole mitään ristiriittaa: Kuten sanoin, niin Rauhanneuvoteluissa lisäalueen vaatiminen, joka olisi mennyt pitemmälle, kuin mitkä Stalinin mukaan olivat sotilasjohdon vaatimukset syksyllä -39, olisi vienyt pohjan siltä selitykseltä, että kyseessä olisi ollut sotilaalliset syyt.
Taktiikan tarkoituksena oli tuudittaa suomalaiset siihen uskoon, että kaiken painostuksen takana oli huoli Leningradin turvallisuudesta ja siten saada suomalaiset myöntymään lisävaatimuksiin, kunnes edellytykset toimia itsenäisenä valtiona olisi menetetty.
Molotov nimenomaan sanoi Berliinissä Hitlerille, että etupiirisopimusta ei oltu toteutettu Suomen kohdalla. Se piti toteuttaa "samalla mittakaavalla" kuten oli Baltian ja Bessarabian kohdalla tapahtunut. - Ei tiennyt, vaan haki pienen lapsen tavoin rajat. Samoin Putin kokeilee pikkulapsen tavoin rajoja, mikä on sopivaa, mikä ei.
- On muistettava, että vuoden 1939 syksyn neuvotteluissa Stalin sanoi oman sotilasjohdon vaatineen Pietari Suuren rajat. Siten syntyi kuva Stalisista maltillisena valtiomiehenä,joka taisteli kovan linjan sotilasjohdon kanssa Suomen-linjasta. Siitä oli luonnollisena seurauksena, että Stalinin kuoltua Neuvostoliiton linjan Suomen suhteen pelättiin kovenevan, vähän samaan tapaan kuin Aleksanteri II:n kuolemaa seurasi Suomessa sortokausi.
- Zdanov ei johtanut Suomea vaan oli valvomassa välirauhasopimuksen täytäntöönpanoa. Suomea ei tosin miehitetty, mutta Porkalassa oli venäläinen sotilastukikohta.
- Suositelen seuraavia teoksia:
Talvisodasta Max Jakobson: Diplomaatien talvisota, Väinö Tanner: Olin talvisodan ulkoministerinä, myös Murhenäytelmän vuorosanat, talvisodan hallituksen keskustelut, toim. Ohto Manninen - Kauko Rumppanen.
Jatkosodan taustasta ja syistä: Krosby: Suomen valinta 1941, sisältää saksalaisia asiakirjoja suomennettuina kirjan loppupuolella, Korhonen: Barbarossa ja Suomi, sisältää Htlerin ja Molotovin Berliinissä käymiä keskusteluja ilman kommenttia, Heikki Jalanti: Suomi puristuksessa 1940-41, sisältää joitakin näkökohtia, vaikka muuten Korhosen kirjan kanssa esittää Suomen joutuneen uutteen sotaan N-liiton ilmavoimien tekemien pommitusten seurauksena.
Tuomo Polvinen: Suomi suurvaltojen politiikassa, hyvä yhteenveto jatkosodan ajan tapahtumista 1041-44, vaikka jotkut hypoteesit ovat vanhentuneita, Polvinen kolmiosainen teossarja Suomi kansainvälisessä politiikassa 1941-47, sisältää avautuneisiin arkistoihin pohjautuvaa lisätietoa. - Sota synnyttää kaikenlaisia huhuja ja oletuksia ja näin tapahtui myös talvisodassa 1939-40. Kansan keskuudessa syntyi huhu, että Suomi olisi Puolan tavoin jaettu Saksan ja N-liiton kesken. Syynä oli Saksan kylmä asenne Suomea kohtaan sodan aikana.
Näin ollen Risto Rytin puolustuspuheessa mainitsema Saksalle luvatusta kompensaatiosta Suomen kohdalta voidaan pitää sotapsykoosissa syntyneen huhun toistamisena, jolla ei ole mitään todellisuuspohjaa. Saksan ja NL:n etupiirisopimus on jokaisen luettavissa netistä, joten asiasta ei pitäisi olla mitään epäselvyytä.