28x
Olen veteraani sotilas- ja Pattaya-asioissa eivätkä elämänkokemukseni ole vähäisiä.Naperona harrastin uima- ja mäkihyppyjä joista siirryin laskuvarjohyppyihin.
Kaksi avioliittoani kariutuivat syrjähyppyihini.Minulla on 5 lasta joista 3 on pöljiä ja 2 viisasta.
Myöhäistaitohyppyni altaaseen on katsottavissa JuuTuupista os. Kumpula 09.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia83 aloitusta · 141 kommenttia
- Aivan riemastuttava luettelo, kiitoksia hra TakiNNappi!
Aika tyhjentävä tuo oli eikä ole paljoa lisättävää. Amaliakaan ei ole keksinyt tuohon täydennystä vaan on pitänyt lättynsä kiinni mikä on hämmästyttävää. - Joo itselläni kävi sama juttu. Olin aika hoikkaa poikaa sinne mennessä tai sanotaanko ainakin normaalipainoinen. Lihoin aivan hirviästi jo päivässä ja minulle tuli riipputissit joita likkaset innolla ketkuttelivat.
Seuraavana päivänä tuli kotomaasta ilmoitus että kaikki yritykseni oli ajettu konkurssiin ja siirtyisin sosiaaliturvan piiriin. Uusi asuntoni tulisi olemaan yksiö Jakomäestä. Johan alkoi hikoiluttaa. Menin sitten kentälle ja tarkoitukseni oli hypätä laskuvarjolla. Jätkät nauroivat ja sanoivat että vuokravarjojensa painoraja on 110 kg. Että mee vain siitä syömään...
Huomasinkin siinä sitten että olin juoppo lihava ja hikoileva sika. Työtön ja sosiaaliturvan varassa. Ei kyllä paljoa sitten naurattanut. Onneksi ei ollut hirveän näköistä lihavaa akkaani reissulla mukana. Olisin sitä koettanut myydä. Olisiko tuo sitten kaupaksi mennyt? Tiedä häntä.... - Hih, kiva päivitys hra mainitsioilta ja olen nyt kyllä aika kade. Terveisiä vain kaverillesi. Tuntuu olevan pelimies tai ainakin tuleva sellainen;).
Itsekin usein otan 2 tai 3 opasta kännipäissäni. Likat tykkäävät ja niillä on oikeasti hauskaa kun ei tarvitse olla yrmynä yhden krapulaisen kaa vaan heillä on seuraa toisistaan ja voivat jakaa rasittavia töitään.
Onnea sihteerikön etsintään! - Hih, oikeassa olet veikkoseni! Rauhalliset ja pitkät liukkaat vedot ovat thaitytöille paratiisimaista. Joskus sitä kuitenkin innostuu tikkaamaan ja lätke onkin sitten melkoinen.
Naurusuin siitä kuitenkin sitten selvitään. Aamuinen söpö aurinko koettaa kurkistella verhon raosta; tietää kuitenkin mitä siellä touhutaan.
Kimppasuihkut ovat aivankin ihania ja naurut ne raikuvat varsinkin jos sattuu oppaita olemaan 2. Parranajo ja sheivaus ovat päivän muotia ja ne tarkasti likkaset osaavat nykyisin hoidella haavoja aiheuttamatta.
Jääkaappi paukkuu ja kohta onkin jo päivän aamun avaus katettuna; Lipovitan, Mekhong ja rakastani Heineken.
Päivä Pattayalla on jälleen alkanut! - Huomautan mitä kohteliaimmin rva hammaslääkärille ettei avauksessa mainittua kynsienhoitajalaiheliinirouvasta ei voine huoraksi kutsua.
Päiväkahvihetkemme jälkeen yritin 300 patia tarjota mutta mummeli vienosti hymyillen työnsi rahat takaisin. Se summa oli silloin pikahoidon hinta.
Myöskin pikkumuna-läski-runkkari nimitystä ei voine yleistää kuin runkkari- nimityksen osalta. Kaikki Pattiskävijäherrasmiehet eivät myöskään ole läskejä. Ovat suurena vähemmistönä.
Pikkumuna nimityksestä yritän ainakin itseni vetää pois. Olen voittanut muutaman kolikkosiirtovedon. Se tapahtuu seuraavasti:
- Pöydänreunalle asetetaan riittävä rivi kolikoita. Sitten kalulla vedetään sivuun niin monta rahasta kuin pystyy. Voittaja on tietenkin se joka eniten kolikoita on siirtänyt.
Kilpailu ei toki sovellu tiukkapipoille. Toki sellaista ei ole koskaan lomaseurueeseeni kuulunutkaan. - Haa, vanha konkari hyökkäsi nurkan takaa...
Kyllä vain ukko oli juuri se. Erehtyähän ei voi. Oli rakentanut Nortoniinsa sivuvaunun tuuman neliöputkesta. Kävi aina aamulla torilla hakemassa vaimolleen keittiötarpeet. Kun kone käyntiin pärähti niin hauva hyppäsi aina kyytiin.
Yhtenä aamuna sain rannalla känniläiseen päähäni että nyt oli se yksi tatska saatava ja heti. Kääppäriltä tikkaajaa kyselin. Sanoi että kyytiin vaan! Kello oli jotain 10 am. Kohta jo kolkutimme yhden Walkkarin tönön takaovea. Ei kuulunut mitään. Olin pois kääntymässä mutta kääppäri sanoi että isäntä on vähän hidas heräämään ja ovea jyskytti.
Kohtapa sieltä sirrisilmä pikkupartanarkkari ovea raotti. Esitin asiani ja sanoi että puolen tunnin päästä ja tuo pullo viskiä tullessas.
Näin toimin ja kuva tuli hakattua. On siinä muuten vieläkin;))... - Ylen olen hämmennyksissäni hienovaraisen asiallisen kyselyni saamasta nuivasta kohtelusta. Neito Pellavatytön vastaava kysely Naimisiin Gambiassa poiki yli 90 myötämielistä vastausta. Minä sain kaksi. Toinen törkeän herjaava. Toinen asiaa laajalti tuntevalta sielunveljeltäni hra maunitsiolta.
Mikä siinä nyt on että suomilikat saavat ottaa omat seksilelunsa moraalihyväksytysti Suomeen mutta minä en saisi omaa suloista ruskeapeppuani tänne tuoda vaan se tyrmätään tylysti?
Eron tullessa sitten täällä suomessa tapahtuu seuraavaa:
- laiskamato punasilmä Gambianarkkari jää yhteiskunnan elätettäväksi vuorenvarmasti.
Minun oma pieni kulta räystäspyllyni sen sijaan vetelee Stadin Annankadun kulmilla 400 euron tuntipalkkaa. Siitä voi vain moni haaveilla! - Nimim. kauris.vm83 on tervejärkinen nainen. Kiitos!
- Tervetuloa epäviralliseen Pattaya faniklubin rennon letkeään seuraan! Paljon olet matkustellut ja tullut samaan johtopäätökseen kuin minä ja sadat tervejärkiset sekä vitaaliset kansakuntamme tukipilarit.
Pattis on mesta jonne sisäänpäästyään palaa aina uudelleen. Muita lomanviettopaikkoja ei enää tule edes mietittyä jos vain poikamiehenä pysyy;))... - Juuh tottahan toki viinintuntijat voivat viedä parempaan ravintolaan omat mielikkiviininsä. Thaiviskiä ei nyt kannata kuppilaan kiikuttaa koska rahansäästö ei ole merkittävä.
Thaikut säästeliäinä poikina sen toki tekevät ja se on aivan normien mukaista. - Laskinpa panojeni määrän Thaimaassa:
Lomapäiviä yli 30 käyntikerrallani n. 1000, panoja n. 2500. Kaikki ilman kumia. Tuloksena 2 tippuria, nekin 80- luvulta ja samasta tytöstä. Puhtaita ovat ihanaiset thaityttöset.
Kerran kumia käytin nöösipoikana mutta likka otti sen pois ja heitti meikkipöydän peiliin että läsähti. Väsyi vinkumiseeni siitä etten kumista pidä. - Juujuu kamalata on maailman meno nykyisin. Ennenvanhaan kivat tytöt kulkivat ilman alkkareita. Tuuli se mukavasti hiveli pyllyä.
- Hra maunitsio osui naulan kantaan. Olen kirjoittanut palstalle yli 2000 x ja tietenkään vanhan toistoilta ei voine välttyä. Olen lisäksi pyrkinyt pitämään tarinani todellisuuspohjaisina joka tarkoittaa sitä että seinä tulee vastaan jorinoissa.
Ajattelin kuitenkin avata vanhojen hauskasattumuksien kavalkadin uusintoina. Jollei muuten niin palstalle pesiytyneiden ahdasmielisten tosikkojen kiusaksi. - Onpas tämä asiallinen sekä hieno keskusteluketju. Erityiskiitoksen- ja maininnan ansaitsee nimim. NäinTurkissa upeasta kirjoituksesta!
- Kivaa ja tervetuloa! Kävin vain päiväkävelyllä ja tsekkasin että kaikki ovat suurinpiirtein paikoillaan. Maalla oli toki myös heinähattuja ja heillä on sitä kuuluisaa thai- heinää. Sitä en toki kenellekään suosittele. Sehän tekee ihmisen suvaitsevaiseksi ja rauhaarakastavaiseksi. Entisenä ammattisotilaana tunnistan ristiriidan. Verenmaku suusta haipuu ja rynkyn piippuun ilmestyy kukkanen! Mikäs vitun sotilas se sellainen sitten on?
Juuh, oli siellä maalla sitä kukkaistakin pilvin pimein; sanoisin. Muuttokuormasta jätin sen kuitenkin pois. Farangin ei kannata kärähtää heinää päällänsä. Poliisit vetävät koko matkakassan omaan kahvirahastoonsa. Tapauksia tiedän ja monta.
On kivaa kun nyt olen siellä minne tunnen kuuluvanikin. Yläfemmoja likkasten kanssa olen heittänyt jo aika liudan. Kiljuvat että 28x on tullut ja odottavat jälleen lehmänkellojen kilisevän!
Nyt mää lähden, kertoilen sitten taas kun aika koittaa... - Joo, nyt toimii.
Kyllä pojat ovat oikeassa kun sanovat että Pattis- loma pitäisi aloittaa räväkästi ja sitten lopussa vain lasketellaan. Aivankuin 200 m:n juoksussa.Nyt tavoistani poiketen meni kuitenkin toisinpäin. Syynä tietysti kaverini joita on lupautunut tapaamaan ja olivat minulle huonettakin pitäneet. Pojilla oli hieman tylsää kun jo 2 kk oleskelua oli takana ja olivat jo hieman erakoituneet "mökissään".Järjestin sitten meille pienimuotoista toimintaa. Naapuritkin hieman hämmästelivät koska pojat olivat viettäneet hiljaiselämää ja nyt huuto ja nauru raikui pari päivää yhtä soittoa.
Syynä olivat kummallisen näköiset naurunappulat joita mopokuskit myivät 500:n patin hintaan ilman reseptiä. Niistähän tuli oikeinkin hali- hali- fiiliksiä mikä ei ole paha asia tässä muuten niin kylmässä maailmassa.
Olin ajatellut että menen hyppäämään laskuvarjolla edes muutaman kerran koska lupakirja on kunnossa. Kuitenkin sitten aina hyppy- aikana vaivasi laiskamato. Pattiksella voi hypätä reisutaskushortseissa ja Shinga- paidassa tai ilman. Sehän on tietenkin amalian mielestä tyylitöntä. Kuitenkin 3-4:n tonnin hypyt ovat parasta mitä housut jalassa voinee tehdä. Immolassa juhannusaattona joskus takavuosina hypättiin ilmankin...
Nyt kuitenkin asustelen pelipaikoilla. Lande on taasen nähty . Ei ole minun paikkani. Nyt kun mennyttä viikkoa muistelen niin mustalta näyttävät ajatuskuplani. Tuntuu kuin olisi hyvää loma- aikaa mennyt hukkaan... On nyt kuitenkin pieni lievä perusrusketus päällä etteivät rantakadulla elävältä syö. Se on valkonahkaturistin kohtalo.
Majapaikkani on vaatimaton mutta peruspalvelut löytyvät. Maalaisoppaani se oli käynyt tiedustelemassa kun kriteerini oli kuunnellut. Annoin sille palkkioksi lopputilin.
Nyt se alkaa... - Oli vaikeuksia lähettää höpötelmää että testing..,testing...
- Kyselin aamulla pojilta että oonks mä päästäni pehmennyt kun vielä täällä maalla viihdyn? Allaskin on putsattu ja lakanat ja opas vaihdettu. Pojat ovat tilanneet vain viikkosiivouksen joka kyllä nähdäkseni riittää. Mökki tai talo on keskellä ei mitään mutta aurinko paistaa joka päivä. Naapurit ovat rauhallisia turisteja ympäri pallon ja pikku kekkereitä on ollut joka ilta. Heinää olen vetänyt ainoastaan kohtuullisesti. Paikallinen petrooli on aina ollut suosikkini je sen lempeän asiallinen tuoksu leijailee nytkin tuosta vieressäni olevasta lasista.
Uusi opas on sellainen pikkuinen laiha luupylly ja piikkisuora on tukkansa. Nauraa aina kun on hereillä. Sitä en ihmettele koska kylppäreissä on peilit joista olen toki itseäni pällistellyt enkä vakavasti toki osaa itsekään näkemääni suhtautua. Kiva on likka enkä vikaa ole löytänyt. Löytää mökistä aina jotain tekemistä vaikka itse en näe että siellä mitään pitäisi tehdä. Juoksee asioilla enkä lainkaan epäile että vieraissa kävisi;)...Hegulilla on aikamoinen melonityttö oppaanaan ja hymy karehtien seuraankin nuorta lempeä... Viimeistelen tässä hieman kirjoitelmiani ja kun saan ne päivitettyä tulen kyllä kyllä suuntaamaan Cityyn.
Pieni kaipuu sinne on koska ajattelin että löytäisin sieltä sen suuren rakkauden jota olen etsinyt monta kymmentä vuotta. Ainakin valinnanvaraa on riittävästi ja onnistumisen todennäköisyys siis varsin suuri. Ongelmana minulla onkin se että täydellisen naisen tavatessani mieltäni kihertää ajatus että huomenna löydän vielä paremman?!
Niin ja yhtään siiderivalaskalaa en muista tällä reissulla vielä nähneeni. Yksi kala on pitänyt oikeinkin kovaa meteliä meidän rauhallisten elämännautiskelijoiden sivustolla. En tiedä miksi Hän täällä viihtyy? - Minua säälittää pienet ja suloiset silakanpoikaset jotka joutuvat orvoiksi koska menettävät usein äitinsä säälimättömän ryöstökalastuksen uhreina. Eikä silakoita edes tainnuteta vaan joutuvat kitumaan tuntikausia ja sätkimään lajitovereidensa kanssa haisevissa ruumissa ennen joutumistaan jätemyllyyn ja päätymistään minkinrehuksi. Usein raukat jo kuolevat hapenpuutteeseen ennen jauhatusta.
Sitä ennen ovat kituneet merissämme vammaisina ja yksisilmäisinä ydinvoimaloidemme saastepäästöjen seurauksena. Siksi ne ovatkin jo ihmisille kelpaamatonta ruokaa eikä niitä enää toreilla myydä. Kaikki myytävä kala on nykyisin kuollutta, pakastettua, norjalaista tai kirjolohta. - Tämähän onkin kiinnostava ajattelutapa. Itse olen mielessäni mennyt Pattikselle aina vain seksi mielessäni. Tietenkin lomapaikan valintaan ovat vaikuttaneet useat muutkin seikat. Usein aiotusta pikasuhteesta onkin muodostunut pienimuotoinen lomaromanssi. Kaunis ja herkkä sana mutta menköön.