- Korjaan. Luovutusvoittoveron.
- Muistathan sitten säilyttää remonttiin liittyvät kuitit, koska ne voit hyödyntää sitten varainsiirtoveron yhteydessä, jos hyvinkin myyt asuntosi kalliimmalla kuin perunkirjoitusarvo.
- Itsekin ihmettelen, miksi päiväkoti pitäisi väen väkisin rakentaa Tippamäelle. Omat lapset eivät enää päiväkodissa ole mutta kätevämpää olisi ollut jos koulu ja päiväkoti olisivat olleet samassa paikassa. Noin niin kuin lasten kuskaamistenkin takia. Mikä ettei keskustaan saisi päiväkotilapsille mukavaa pihapiiriä. Itseasiassa Tippamäen piha on turhankin jyrkkä, ainakin meille aikuisille ja miksei ihan pienimmille lapsillekin.
Taitaa vaan olla niin, että asiassa on nyt ihan toisenlaiset syyt. - Tällainen pienomistaja haluaa siksi miniät/vävyt ja heidän sukunsa ja mahdollisesti lasteni isän suvun pois mahdollisesta oman perintöni jaosta, ettei siihen haluta ketään ylimääräistä riitelemään. Tehkööt sitten lapset omat testamenttinsa taas oman mieltymyksensä mukaan.
- Eihän siinä köyhyys poistu, pelkäänpä että vaan lisääntyy. Köyhyyshän lasketaan siitä hiivatin mediaanitulosta. Jotenkin siihen malliin että lasketaan keskiarvo ja sen alle jäävät on köyhiä. Kaikki kun saavat sen tonnin niin ovat aina köyhiä.
- Oletan että yleisesti ottaen vanhusten kuivuminen on tavallista palvelutaloissa, kotona jopa sairaalassa. Itse aiemmin kun työskentelin palvelutaloissa, muistutettiin vanhuksia juomisesta, mennen, tullen ja palatessa, Varsinkin kesäisin.
Jokainen joi sen minkä joi, ei sitä väkisinkään kurkkuun kaadettu. Tarjolla olevat juomat juotiin tai ei. Eipä tule itselläkään juotua tarpeeksi.
Sairaalassa voidaan laittaa nestetippaan, mutta ei sekään takaa että neste menee aina elimistöön. - Aloittajan tekstistä ei mitenkään voi päätellä köyhyyttä/rikkautta .Millä se ylipäätään mitataan. On paljon pienituloisia jolla suuret tai suurehkot omaisuudet. Kitsastellaan joko siitä syystä, ettei haluta tuhlata/ole irtorahaa jota käyttää (omaisuudessa kiinni). On suurempituloisia, joilla ei rahaa ruokaan kun on muualle hassattu, on velkoja/muita menoja.
Jos kahdelle ihmiselle antaa saman rahan, viikon päästä toisella on sen toisenkin rahat ja ruokaa yllin kyllin. Toisen taskut tyhjät ja mahassa kurnii. Elämä on. - Mitenkä muuten on, jos saa hallintaoikeustestamentin kautta hallintaoikeuden, eikä ole testamenttaajalle sukua ei syntyä (kuten avopari). Joutuuko hallintaoikeuden saaja maksamaan veroa oikeudestaan?
Esim. jos teen hallintaoikeustestamentin avokilleni kesämökistä jälkeeni vaikkapa kymmeneksi vuodeksi.Sen jälkeen lapseni saisi sen myös hallintaansa. - Kanadan systeemeistä ei kyllä hajuakaan, mutta yleensähän mennään testamentin mukaan. Jokainenhan saa testamentata kelle haluaa, varsinkin jos ei ole omia rintaperillisiä, varmaan Kanadassakin.
Tartun sen verran lillukanvarsiin, että onhan asiassa jotain hämärää jos vainaja on KUOLTUAAN tehnyt testamentin. - Mitä työttömyyskorvausta saa jos ei ole toisen asteen koulutusta? Siinäpähän olla kituuttavat sitten lopun ikäänsä. Ei tahdo kouluttamattomalle töitä löytyä.
Olen onnellinen, että kaikki lapseni ovat saaneet vähintään ammattikoulutuksen. Hyvin on töitä riittänyt kun ovat olleet valmiit itsensä elättämään työllä kuin työllä. Välillä on oltu koulutusta vastaamattomassa työssä, mutta kuitenkin. Valikoimaankin on päässyt välillä. - Tuossa muodossa vielä on se ero etteivät asukkaat valikoidu ystävyyden mukaan. Muutenkin vaikutti siltä että se olisi oikeastaan hoitokoti, joka taas on luvanvaraista toimintaa ja ihan eri systeemit.
Alkuperäinen kimppa-asuminen on aivan eri asia kun kukaan ei varsinaisesti ole vastuussa toisistaan juridisesti vaan ovat ikään kuin kämppiksiä jotka puhaltaa yhteen hiileen ja ovat valinneet kaverinsa itse. - Vuodeosastoilla ja sellaisilla se varmaan on helpompi vaihdella huoneita ja paikkoja. Hoitokodeissa jokaisella on omat huoneet tai huoneistot, jotka on kalustettu ja sisustettu omilla tavaroilla. Silloin kun asiakkaan hoidon tarve on siinä pisteessä että on oikeutettu hoitokotipaikkaan, niin onko juuri kaikkien sukulaisten asuttamassa vapaita paikkoja.
Voisin vaan kuvitella miten hirveä härdelli kun asukkaat joutuisivat muuttamaan sen takia kun naapurihuoneen asukkaan sukulainen on tulossa hoitokotiin asumaan. Olisiko inhimillistä, että muut joutuisivat siirtymään sen takia vaikka ihan eri puolelle kaupunkia? - Ihanaa, näin sen pitää olla. Mitä sitä todellakaan sairastamaan tulevaa tautia vaan eletään hetkessä. Siinä kun on vielä päässyt valitsemaan kumppanit niin mikä sen parempaa. Hyvissä ajoin kannattaa olla liikkeellä ettei sitten vasta kun voimat on hiipuneet eikä pysty enää juuri mihinkään.
- Leski on luopunut hallintaoikeustestamentista, eikä ole avioehtoa tai muuta aiemmin saatua omaisuutta, johon ei sovelleta avio-oikeutta. Jos omaisuus on lähinnä yhteistä niin jako menee osimoilleen puokkiin. (Jos lesken omaisuus on isompi hän voi kieltäytyä maksamasta tasinkoa.)
Mistä leski tai perikunta tietää maksaa kulut esim. kesämökistä kun ei tiedä kuka sitä hallitsee. Tietenkin voi sopia että kaikki menee tasan puoliksi, mutta eikö se juuri ole ositusta. (leski maksaa puolet ja perikunta puolet kuluista, kukaan ei käytä jos eivät kaikki ole yksimielisiä). Silloinhan se on hyvä laittaa paperille niin on sekin pois päiväjärjestyksestä. - Leskihän tietenkin maksaa kulut hallitsemastaan esim. asunnostaan omillaan. Siihen ei yleensä käytetä kuolinpesän varoja. Vainajan pankkitilit jää koskemattomaksi vainajan laskujen maksun jälkeen. Jos omaisuutta on vaikka mökki, metsää, auto tai huvijahti, niin täytyyhän se jotenkin osittaa. Mistä tietää mikä kuuluu vainajan ja mikä lesken omaisuuteen? Miten arvioidaan kuka mitäkin kuluja maksaa jos ei ositustakaan tehdä?
Varmaan ihmisillä ei ole oikeaa käsitystä asiasta vaan luullaan että leski omistaa ja saa kuluttaa kaikkea niin kuin ennenkin. Olisiko apua jos joku oikein asiantunteva ulkopuolinen henkilö selittäisi asiat leskelle ja muullekin perikunnalle rautalangasta vääntämällä. - Minusta hyvin järkevää, varsinkin iäkkään ihmisen, luopua hallinta- ja käyttöoikeustestamentista. Harvemmin jaksavat enää huolehtia omaisuudesta niin ettei se rapistuisi tai tuottaisi. Nuorilla ihmisillä asia erikseen.
Kun ei halua ko. testamenttia niin johtuisiko juuri siitä ettei jaksa, pysty, halua enää hallita ja kuluja niistä vaan tahtoo tulla. Eikö silloin juuri olisi hyvä tehdä jako, niin olisi kaikille selvempää mitä kuluja, toimenpiteitä ym. kullekin tulee?
"besserwisserin" kommenttiin vielä: yleensähän ihmiset haluaa toimia niin että olisi mahdollisimman tuottoisaa, kannattavaa, edullista ja helppoa, siksi jakaminen mahdollisimman pian lienee parasta. Yleensä näitä kysymyksiä täällä esitetään siksi että tietäisi miten kannattaa toimia. Muuten jokainen tekee kuitenkin kuten tekee ja se lienee perikunnan oikeus. - Hirveä vaivannäkö siitä että pääsee velkojia karkuun. Kaiken maailman järjestely ja suunnittelu ja pakoilu.
Kannattaa hoitaa aina alun perinkin asiansa, niin ei tarvitse pakoilla ja saa asustella missä mielii.
Ihminen kun on erehtyväinen niin vahinkojakin sattuu, mutta sittenkin pitää hoitaa hommansa, muuten saa aina olla karussa ja kusi sukassa. - Saa sillä hommattua lähihoitajat oheiskuluineen ehkä 8h/pv. Muistathan että yhdellä hoitajalla se ei joka päivälle onnistu, kun tulee työaikalait sun muut. Jos avun tarve on muuta kuin 8h yhtäjaksoista työaikaa niin sitten on jo kalliimpaa. Ilta- ja yötyöntekijästä nyt puhumattakaan.
- Isäsi olisi siinä tapauksessa maksanut 50 € omavastuuta vaikka olisi taksilla mennyt. Nyt vain sinä jäit ilman viiskymppistä ellei isäsi maksa sitä sinulle.
- Onkohan nyt ajateltu asiaa ihan tarkkaan vai onko kyseessä vain tunneasia. Kannattaisiko tuon ikäisen enää havitella omakotiasumisesta, vaikka olisi hyväkuntoinenkin, eteenkin kun nyt jo olisi vanhainkotiasuminen toinen vaihtoehto?