- Saariston asukeilla on ainakin puolella joskus ollut borrelioosi-bakteeri. Kuitenkin he ovat ihan yhtä terveitä kuin muutkin, joten kyse ei ole vakavasta terveyshaitasta.
- Ei punkit terveellisiä ole, mutta kannattaa silti suhteuttaa riskit. Punkkeja on nykyisin tosi paljon kaikkialla rannikkoseudulla. Helsingissä tulee eniten puutiaisaivokuumediagnooseja. Pitäisikö siis Helsinkiäkin välttää? Johonkin on vedettävä raja, minulla se on siinä, etten ehdoin tahdoin mene sellaisiin paikkoihin, joissa pelkään olevan tavallista enemmän punkkeja, vaan valitsen kävellä avokallioita pitkin. Niin tekisin kyllä varmaan muutenkin. Mutta jos joku ei uskalla mennä rakastamaansa saaristoon käymään punkkien takia, niin kyllä silloin voidaan kysyä, onko kyse ylireagoinnista.
- Nykyinen tieteellinen näkemys taitaa olla, etteivät ne aiheuta haittaa, jos ne hoidetaan antibiooteilla. Vuosikymmenten jälkeen kroonistuneet taudit on joko alun perin jätetty hoitamatta tai sitten kyse on reumatismista tms. Rokote oli olemassa jo 25 vuotta sitten, mutta rokotetteiden vastustajat ajoivat sen pois markkinoilta. Saariston asukkaista vähintään puolella on joskus ollut veren vasta-aineiden perusteella borrelioosibakteeri, joissain paikoissa Keski-Euroopassa 2/3 ihmisistä, muttei ne erityisen sairailta vaikuta.
- Tontti ja myös muut rakenteet, kuten laiturit vaikuttavat hintaan. Hyvän sataman rakentaminen ulkosaareen voi helposti maksaa saman verran kuin mökki. Toisaalta se voi olla hyvin halpa. Valmis luonnonsatama kyllä vaikuttaa rakentamattoman tontin hintaan kohottavasti. Toisaalta, idyllinen vanha kalastajatila voi muuttua hankalasti haluttavaksi, jos sen kallioranta on vuosisadassa mataloitunut käyttökelvottomaksi.
- Punkkeja on hyvin vähän kallioisilla paikoilla. Jotkut pelkää punkkeja, jotkut eivät. Borrelioosiin on muutenkin kehitteillä rokote, joten sen uhka häipyy ennen pitkää. Minä ja tytär ollaan sairastettu borrelioosi. Ei ollut niin kauhea kokemus, että olisin muuttanut elämistapaani sen takia.
- Skip Novakin tarkoitus oli ajaa veneellä arktikselle, kun antarktiksen sesonki päättyy ja ajaa siellä charteria kesällä ja taas takaisin alas syksyllä. Siksi tuo 10 solmun keskivauhti oli suunnittelukriteeri. En ole kuullut, että näin olisi tehty, joten ehkä siihen vauhtiin ei ylletty, tai ehkä bisnestä arktikselle ei syntynytkään.
- Kannattaa huomata tämä ennakkotapaus.
https://www.is.fi/jaakiekko/art-2000005006867.html - Välimeren maat on kesällä liian kuumia, joten kesät Suomessa.
- Mökkien kohdalla on huomattava, että moni mökki on rakennettu 60-70-luvulla ja mahdollisimman halvalla, ja niiden korjausvelkaa ei ole maksettu, joten niiden tekninen käyttöikä on nyt loppu. Lisäksi niiden varustelu ei ole nykyaikainen. Uudempien mökkien hinnat ei samalla tavalla alene. Omasta lähiympäristöstänikin tiedän monta mökkiä, joissa ei voi terveellisesti viettää aikaa, vaan mökki pitäisi purkaa.
Sama on veneissä. Vanhojen veneiden tilat ja varustelu on nyt jääneet jälkeen, joten ne eivät enää kiinnosta kuluttajia. Hyväkuntoisten ja nykyaikaisten veneiden hinta ei alene samalla tavalla kuin 70-80-luvun veneiden. Vertaisin siis veneitä ennemmin mökkeihin kuin autoihin. Autoissa sykli on paljon nopeampi. - Kalanperkeet on merestä peräisin, joten ne eivät lisää kuormitusta. Tosin yleensä ihmiset pyrkivät saalistamaan petokaloja, joka kenties hieman lisää kuormitusta, kun särjet ym. pohjantonkijat saavat levittää ravinteita ympäriinsä vapaammin. Ota tämä jatkossa huomioon ja syö särkeä ja lahnaa.
- Enpä usko, että on utopiaa. Vesilinjan pituus on 19 metriä, köli alhaalla syväys on 3,9 metriä. Painolasti on kölissä. Purjeala avotuulissa 414 neliötä ja luovilla 264 neliötä, paino 48 tonnia. 10 solmua on tuolle normaali vauhti. Kippari Novak on osallistunut kipparina monta kertaa Whitbread-kisaan, joten osaamista löytyy.
- Lasikuitu ei ollut hänelle vaihtoehto vaativien olojen takia, ja veneen piti pystyä 10 solmun keskinopeuteen, siksi teräs ei käynyt.
- Suomesta en tiedä, mutta yleensä käytetään terästä, koska se on halpaa. Alumiinia käytetään painonsäästön takia , jos nopeus on tärkeää.
https://safety4sea.com/worlds-largest-aluminium-ship-soon-to-be-built/
Skip Novak valitsi alumiinin etelämantereen veneensä materiaaliksi. Sen veneen pitää nimenomaan olla vahva ja kestää jäätä.
http://www.pelagic.co.uk/fleet_pa.asp - Pari vuotta sitten oli myynnissä 50 vuotta vanha venäläinen 40-metrinen sotilasmallinen alumiinilaiva, muistaakseni maihinnousuhommiin tarkoitettu. Siinä oli kaksi järjettömän kokoista bensatähtimoottoria, joilla se kulki 35 solmua. Kyytiin mahtui muutama kuorma-auto. Kenties venäläiset osaa alumiinihommat paremmin, mutta kyllä se vielä pinnalla pysyi, vaikka varmasti on ollut rungossa kovia rasituksia.
- Mun käsittääkseni noita venebetoneita on joskus vahvistettu muovikuiduilla betonin seassa.
- Kysy Jouko Heikolalta betoniprojekteja. Aikaa menee 4000-10000 tuntia riippuen veneestä ja viimeistelytasosta.
- Kyllä siinä esim. rajoitettiin fosforin määrää, vaikka se tehoton ohjelma olikin. Sitä pitäisi reilusti koventaa ja tehdä pakolliseksi. Vapaaehtoisuus ei johda saastutusasioissa mihinkään.
- No se on ihan totta. Juurihan syksyllä Varsinais-Suomen sikatilalliset päättivät jäädä pois VAPAAEHTOISESTA ympäristötukijärjestelmästä. Eivät halua esim. laittaa kipsiä pelloille, ja muutenkin haistattavat paskat itämeren suojelulle. Minusta itämeren suojelun pitää olla maataloudessa pakollista ja kaupunkienkin rajoja pitää kiristää. Ei saa yhtään päästää ravinnetta itämereen tai tulee isot sakot. Joku kanisterissa tiskivesien kantaminen on aivan turhaa niin kauan, kun 10 000 sian sikatila saa luopua kaikista rajoituksista.
- Veneilyn lehdet voisivat tehdä näin, mutteivät tee. Sen sijaan toimittaja kertoo havaintojaan lyhyeltä purjehdukselta. Ennen vanhaan Vene-lehti julkaisi jotain laskelmia suorituskyvystä, mutta nykyisin ei tähän ole mahdollisuutta. Ei ehkä ole terveellistäkään, sillä liian paha kritiikki suututtaa veistämöt, ja yhteistyö lehden kanssa katkeaa.
- Täällä sanotaan, ettei siinä ole fosfaattia.
https://amp.hyvinvoinnin.fi/products/sonett-hajustamaton-kasitiski-ja-yleispesuaine