- Mikä on muuten tarkalleen sääntö spinnupuomin pituuteen? Entä leveys ja pituus?
Ajattelin hommata spinnun ensi kesäksi. Alkaa hermostuttamaan purjeiden paukkuminen myötäisellä ja väylien kääntyillessä. Onko tullut uusia innovaatioita sukan jälkeen? Sellainen minulla oli aiemmin, ja oli ihan OK. - Sillä kyllä häipyi glykolit ajon aikana. Merivesikierto toimi.
- Kaverin Volvo melkein syttyi tuleen muutama viikko sitten, kun jäähdytys ei toiminut. Pilli ei toiminut. Koneen maali mustui ja kupruili, ja käry ja savu oli hirveä. Moottori ei sammunut, vaan sammutettiin.
- Itse asiassa tällä palstalla ja Facebookin parilla palstalla on aika suuri osa Suomen purjehtijoista. Ei varmaan ole muita niin laajoja keskustelufoorumeita purjehtijoille. Näillä palstoilla esitetyillä hyvillä argumenteilla on vaikutusta, koska näiden viestien lukijat ovat niitä, jotka päättävät seuroissa ja keskusliitossa asioista tai ainakin voivat viedä sinne viestiä.
- Mistä päätellään, että kyseessä oli purjevene?
- Harvoin olen ollut noin puuskaisessa tuulessa kuin nyt koko viikonlopun, lisäksi tuuli oli muutenkin kovaa.
- Toissapäivä klo 23 aikaan lähestyin Seiliä. Ensin ihasteltiin kuutamoa leppeässä kelissä. 5 minuutin kuluttua tuuli puhalsi 15 m/s vastaan ja sadetta tuli taivaan täydeltä. Oli vaikea päästä laituriin, kun tuuli työnsi keulan sivuun aina, kun hidasti vauhtia. Oltiin reissussa 5 päivää saariston kylissä, nähtiin 4 tyyppiä, juteltiin yhden kanssa. Oltiin ainoa vene joka satamassa.
- Se on helppo tapa kestitä vieraita. Kukapa kieltäytyisi ajelusta kesäisellä Airistolla. Kaveri, joka asiakkaitaan kestitsee purjeveneessä, sanoi, että monella kokeneella liikemiehellä tai dirikalla on uskomaton viinapää. Illalla vedetään veneessä pullotolkulla kirkasta ja seuraavana päivä lähdetään kirkkain katsein veneeltä autolla liikenteeseen.
- Itse asun Paraisilla, ja täältä voi käydä purjeveneellä päiväreissulla vaikka Brännskärissä. Kaveri, jolla on purjevene Turussa käy usein bisnesasiakkaiden kanssa vaikka Airistohotellilla, Nauvossa, Seilissä jne. päiväreissulla tai yön yli. Eli kulttuuri on vähän eri purjeveneissäki kun Helsingissä, josta usein lähdetään vain pidemmäksi aikaa. Eli täällä voisi olla markkinaa päiväpurjehdusveneille. Niitä vaan ei ole käytettyinä ja käytettyjen hinnat tekee sen, että kysyntä kohdistuu matkaveneisiin. Veneiden käyttö on kyllä usein päiväkäyttöä tai lyhyitä reissuja.
- No, joo, mutta onhan siinä silti hommaa. Kuluja voi kaiken kaikkiaan tulla tonni-kaksi ja vielä enemmän, jos purjeetkin on huonot. Käytettyjä veneitä saa niin halvalla, että voi olla mukavampaa antaa vanha vene pilkkahinnalla pois ja ostaa muutamalla tonnilla uusi käytetty.
Kuinka paljon viitsisit laittaa esim. FE64:n remppaan?
https://www.nettivene.com/purjevene/finn-express/776152
https://www.nettivene.com/purjevene/finn-express/779790 - Näin on. Minulla oli aiemmin 70-luvun 7-metrinen HT-vene, jonka ostin 4000 eurolla. Siinä oli sisäperäbensakone 80-luvun alusta. Kone levisi, ja totesin, että koneen ehkä saisi kuntoon, jos osaisi sen purkaa ja hyvällä tuurilla vika olisi korjattavissa. Mutta aikaa menisi minulta ainakin 100-300 tuntia, koska en ole sellaista ennen tehnyt. Sellainen V6-vaihtokone ja vetolaite, joka toimisi jatkossa luultavasti 10 vuotta, maksaisi 3-4 tonnia ja asennus veisi myös ainakin 100 tuntia. Samaan hintaan saisi vesille valmiin uuden pommiveneen. Ei kannata, ja annoin sen halvalla pois. Sellainen epäsiisti runko on melkein arvoton ilman moottoria. Sama kohtalo on 7-metrisillä vanhoilla purjeveneillä. Ei kukaan niitä korjaa nykyisillä käytettyjen veneiden hinnoilla, jos jotain isompaa hajoaa. Ihmisethän antaa Facebookissa niitä ilmaiseksi pois.
- Minusta näytti olevan nopeus, suunta ja tuulikulma. Tilanteen mukaan voi varmaan vaihtaa eri lukemiakin.
- Meinaatko, että koulut hankkisivat purjeveneitä? Se voisi toimia. Ala-asteella riittäisi H-vene, Yläasteella AWB (Average White Boat), lukiossa 8mR. Uskontotunnit voitaisiin korvata purjehdustunneilla. Arvosanat määräytyisivät kilpailusijoituksista.
- Merellä trombi näkyy kauas, sehän lähtee pilven alareunasta. Maassa teltassa se tulee varmasti yllättäen. Olen sellaisen itsekin merellä nähnyt.
- Ruotsalaiset on tehneet jo joitakin vuosia veneitä haponkestävästä teräksestä (super duplex 2507 (EN 1.4410)). Siinä on vahva palkisto ja ohutta terästä levyt, jotta paino saadaan alas.
https://www.ssy.se/technology/ - Samankaltaisella Lohi 25:lla tuli oltua pahoissakin keleissä ja käytyä mm. Ruotsissa. Kyllä sillä alkuun pärjää, jos on vain 2 aikuista. Myrskyssäkin oltiin merellä. Lohi 25 on ikään kuin varhaisempi versio Guy 22:sta. Parempi tietysti, jos on varaa vähän isompaan ja tukevampaan.
- Guy 22 on tilaihme sisältä. Ei siitä kannata siirtyä kuin vasta 9-metrisiin, jos kaipaa lisää sisätiloja.
- Aivan varmasti jotain täytyy korjata. Mutta tärkeimmät osat saa varmaan kestäviksi ylimitoittamalla tai alimitoittamalla. Riki tehdään pari pykälää vahvemmaksi, tuplavantit ja tuplastaagit pari pykälää paksummasta vaijerista. Purjeala pienemmäksi ja masto lyhyemmäksi. Ei käytetä moottoria kuin harvoin. Käytetään pitkäkölistä venettä, jossa peräsin on kiinni kölissä. Millainen muuten olisi leveäperäinen moderni runko, jossa on pitkä köli? Luoviominaisuudet olisivat varmasti kamalat, mutta avotuulissa voisi olla nopeahko, vakaa ja kestävä.
- Purjeitten ala on tietty pienempi ketsissä. Kovassa tuulessa ketsiä ajetaan lisäksi ilman isopurjetta, joten sitä ei tarvitse jiiipatakaan.
- Juu, hyvät on kelit täällä saaristomerellä. Uimaankin pääsee kirkkaassa vedessä vielä juuri ja juuri. Itsekin vältän heinäkuussa suosituimpia satamia välttääkseni karavaanaritunnelman.