- Gregoriaanistamme tarkentaa mainitsemastasi noin 365,242:en tuo karkauspäivän poisjättäminen aina tarvittaessa tuhansien vuosien välein. Länsimainen yksinkertaisuuskin siis pitää ajan tarkkana. Persialainenhan on itämaisen rönsyilevä:
https://gist.github.com/bkhezry/9fe095199e6e35e53c39e1b346a9a6c3 - Sekunti on hyvin tarkasti, mielellään täsmälleen yhtä pitkä aika kuin ennenkin. Ylensäkin mittojen määritelmät täsmentyvät, mutta ne tehdään aina sellaisiksi, että ne soveltuvat entisen suuruiseen mittaan. Ne eivät siis muuta mittojen suuruutta. Mitat eivät siis seuraa esimerkiksi maapallon pyörimisen hidastumista.
- Sekunti ei perustu varsinaisesti mihinkään eli se on keinotekoinen aikamitta. On vain sovittu, että vuorokausi jakautuu 24 tuntiin, tunti puolestaan 60 minuuttiin ja minuutti 60 sekuntiin. Jos noita käytäntöjä muutetaan, sekunninkin pituus muuttuu. vain vuorokausi ja vuosi perustuvat
johonkin luonnonilmiöön.
2000-luvulla on karkaussekunteja lisätty keskimäärin noin 1/4 sekunnin verran vuodessa. Maan pyörimisliike siis hidastuu, mutta aikayksiköt, kuten sekunti, pysyvät ennallaan. Siinä mielessä sekunti sen enempää kuin vuorokausikaan (ja tunti sekä minuutti) ei tosiaan enää pidä paikkaansa. Mutta sillähän ei ole käytännössä väliä, sillä nimenomaan vuosien pituus pidetään turhankin tarkasti näillä karkaussekunneilla oikean pituisena mainituilla aikayksiköillä mitattuna.
Maan kiertoliike Auringon ympäri ei tiettävästi hidastu, joten jokainen karkaussekunti merkitsee Maan siirtymistä 30 km entistä kauemmaksi kiertoradallaan. Eli vuodenajat muuttuvat, mutta vain sekunnin verran kerrallaan. - Wikipedian mukaan vuoden keskipituus persialaisessa (iranilaisessa) kalenterissa pitkällä tähtäyksellä on 365,2422 vrk eli sama kuin meidän gregoriaanisessa kalenterissamme. Tämä on täsmälleen oikea määrä. Juliaanisessa kalenterissa se oli (on) 365, 25 vrk, mikä merkitsi vähittäistä erkanemista oikeasta. Gregoriaanisessa kalenterissa tätä korjattiin poistamalla kolme prosenttia karkauspäivistä, jolloin vuoden keskimääräiseksi pituudeksi tuli 365,2425 vrk. Virhettä eteenpäin siis syntyy yhä hiukkasen, ja se korjataan jättämällä yksi karkauspäivä pois joskus parin vuosituhannen päästä.
Mikään kalenteri - persialainenkaan - ei voi pysyä jatkuvasti absoluuttisen tarkkana, jos siinä pelataan kokonaisilla vuorokausilla. Milloin mennään tunteja edelle, milloin jäädään jälkeen. - Ajanlaskumme perustuu Maan kiertoliikkeeseen Auringon ympäri ja Maan pyörimiseen akselinsa ympäri.. Se on luonnollista, koska nuo kiertoliikkeet aiheuttavat vuodenaikojen vaihtelun ja vuorokaudenaikojen vaihtelun. Tähdillä ei ole siinä muuta tekemistä kuin toimia aikojen määräämistä helpottavana taustana.
Mutta koska vuodeksi on haluttu kokonaisluku vuorokausia, vuosi ei aivan tarkasti vastaa kiertoaikaa. Siksi tarvitaan karkauspäiviä pitämään ajanlasku mahdollisiman tarkasti vuodenaikojen tahdissa. - Vedessäkin paino/nostovoima vaikuttaa, ellei ihminen tai esine ole täsmälleen syrjäyttämänsä vesimäärän painoinen. Avaruuden tyhjiössä ihmisen liikkeet aiheuttavat esineiden liikettä, painovoiman ja vastuksen puuttuessa täysin herkästi.
Sitä paitsi kuvista ei voi mitään todistaa, sillä monet muut seikat ovat varmoja. Varsinkaan avoimessa yhteiskunnassa ei tällaisia huijauksia voitaisi pitää yllä. Yrityksenne ovat siis epätoivoisia yrityksiä pelastaa oma uskonne. - Oliishan ihme, että maapallo sattuisi pyörähtämään tasaluvuin kierrossaan Auringon ympäri. Siitähän karkauspäivässä on kysymys. Eli se pyörähtää noin 365 1/4 kertaa. Jos maapallo sattuisi pyörähtämään esimerkiksi 365,00000.... kertaa, niin mitään korjauksia ei tarvittaisi.
Maapallon pyrähdysaika on noin 23 t 56 min. Tämä siis tähtitaivaan suhteen. Mutta tuossa ajassa maapallo liikkuu ellipsiradallaan sen verran, että tarvitaan keskimäärin 3 min 55,9 s siihen, että maapallo pyörii lisää niin paljon, että se on samassa asennossa Aurinkoon nähden kuin viime kerralla. Mielikuvailu on paras keino tämän ymmärtämiseen. Kuvitelkaa siis maapallon kiertävän ja pyörivän Auringon ollessa liikkumaton keskipiste. Mainittu aikakorjaus tekee senkin, ettei koskaan ole keskellä päivää kellon mukaan keskiyö. Niin kävisi, jos vuorokauden pituudeksi otettaisiin 23 t 56 min 55,9 s eli todellinen pyörähdysaika. - ja kun sitten pallojen koot yhtäläistetään, jolloin näyttää, että kuvat olisi otettu yhtä etäältä.
- Väitteet ovat suoraan Youtubesta. Ei niitä täällä mietitä eikä soviteta yhteen. Siksi väitteet voivat olla keskenään ristiriidassa.
- Uskonne on ilmeisesti niin vahva, että saa teidät näkemään olemattomia. Käytännössähän Pohjantähti ei voi näkyä päiväntasaajan eteläpuolella. Eikö teitä yhtään arveluta se, että täällä Suomessakaan Pohjantähti ei ole keskellä taivasta? Mittaamalla voi havaita, että Helsingissä se näkyy viisi astetta alempana kuin Oulussa. Eli etelään mentäessä Pohjantähti jatkuvasti alenee taivaalla. Mistähän tämä voisi johtua?
- Maapallo pyörii itään, joten tähtitaivas pyörii kaikkialla länteen. Voi kuvailla mielessään, miten tähtitaivas (näennäisesti) pyörii milläkin pallon leveysasteella, Sanoin kuvailu on jo työläämpää.
Kiintopisteenä mielikuvailussa voivat olla taivaannavat, pohjoinen ja eteläinen. Niiden ympärihän näkyvä tähtitaivas pyörii melko tarkasti vuorokaudessa. Se nelisen minuutin ero ero taas aiheuttaa paikallisen tähtitaivaan muuttumisen vuoden mittaan. - 1. Aloittaja on luullut väärää tähteä Pohjantähdeksi.
2. Hän ei ole katsellut Australian taivasta tarpeeksi kauan huomatakseen, että eri vuodenaikoina näkyvät eri tähdet (ainakin tiettynä aikana tietysssä suunnassa). - "Siekailu" muuten on oikea suomen kielen sana. Verbimuoto on "siekailla". Käytetään - silloin kuin yleensä käytetään - nykyään ilmeisesti poikkeuksetta kieltomuodossa, esim. "Hän ei siekaillut (empinyt, aikaillut, jahkaillut), vaan ryhtyi reippaasti töihin."
Spede käytti sanaa ilmeisesti vain sen samankaltaisuuden ("seikkailut") vuoksi, sillä päähenkilö ei suinkaan ollut mikään siekailija. - Se oli sitä Speden huumoria... Eli siekailuja ne olivat alkuaankin.
- Earthshine = maatamo
- Pallon pinnassahan on kaikki mahdolliset suunnat. Voitko kiistää sen?
- Vaakasuora on tosin aina paikallinen asia. Jokaisella paikalla on siis oma vaakasuoransa, jollaista ei voi olla millään muulla paikalla. Joten vesikin lepää paikallisesti kaikissa mahdollisissa suunnissa.
Lättäteoriassahan tämä paikallisuus on kunniassa. Jopa aurinko on kuulemma paikallinen eli jokaisella ihmisellä omansa. Muuten ei näet voi selittää auringon liikkeitä ja sijainteja. - Parempia kuin kenellä, kun ei kenelläkään?
Siis väität, että kukaan ei tiedä mitään? Aikamoista nihilismiä. - Kyllähän te nuoret kokemattomuuttanne ja tietämättömyyttänne luulette vaikka mitä. Mutta kun elätte niinkin vanhaksi kuin minä, huomaatte, ettei mitään erikoista ole tapahtunut ja tuskin tapahtuukaan. Vaikka toivoisikin jotakin tässä yksitoikkoisuudessa tapahtuvan. Ei näy taivaallakaan mitään, ainakaan jos on terveet hoksottimet. Kuvittelua kaikki ilmiöt.
- Kun lukee historiaa, sieltä löytyy kaikenlaista funtsimista, joka nyt enimmäkseen naurattaa, Sopiihan silti koettaa, mutta ei kannata olla liian varma aatoksistaan - eikä muidenkaan aatoksista.