- Kraatterin sisälläkin näkyy erisuurten iskemien jälkiä, jotka siis ovat myöhemmältä ajalta kuin itse kraatteri.
- Tuossa Kuun kraatteri, jossa vielä on jäänne keskuskumpareesta:
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f6/Lunar_crater_Daedalus.jpg/1024px-Lunar_crater_Daedalus.jpg?1565501657123 - Mitä pienempi ja hitaampi meteoriitti, sitä enemmän on Kuun vetovoima muuttanut sen rata kohtisuorempaan Kuun pintaa vastaan. Suurimmat ja syvimmät kraatterit, nuo tummat alueet, taas ovat täyttyneet laavalla Kuun sisältä.
Jos vielä näkyy laavan hukuttamaton jai eroosion kuluttamaton keskuskukkula kraatterissa, se osaltaan todistaa niin Kuussa kuin Maassakin meteoriitti-iskusta. Nimittäin meteoriitin tai räjähdyksen isku painaa tiivistä maaperää äkillisesti alaspäin, ja kun se kimpoaa takaisin ja pintaa ylemmäksikin, se jättää takaisin pudotessaan löyhemmän maakasan paikalle.
Entä maapallon suojaava vaikutus? Suurten meteoriittipommitusten aikaan miljardeja vuosia sitten Kuu vielä pyöri nopeammin eli sama puoli siitä ei ollut jatkuvasti Maata kohti. Niinpä meteoriitit pystyivät iskemään joka puolelle Kuuta. Maa jopa veti Kuun takaa tulevia meteoriitteja Kuuta ja sen vetovoimakenttää kohti. - Mantereiden kokojen vaihtelu johtuu aivan ilmeisesti siitä, että kuvat on otettu eri etäisyyksillä maapallosta. Kun maapallon koko on sitten (suunnilleen, ei tarkasti) yhtenäistetty, tulos on harhaanjohtava. Tämä huomataan varsinkin ylärivin oikeanpuolimmaisessa kuvassa, joka siis on otettu verraten läheltä. Ihmettelen kyllä näitä huolimattomuuksia. - Pilviä en jaksa ryhtyä tihrustamaan, koska en hiukkaakaan luota Raamattuun vetoaviin näissä asioissa.
- Unohtui refraktion vaikutus! Siis aurinko valaisee vielä 0,6 astetta laajempaa aluetta eli 0,85 astetta eli n. sata kilometriä puolikkaan rajan yli.
Niin oli tulkintakin edelliseltä kommentoijalta huippuluokkaa. Mutta tämäkään asia ei ole aivan helppo käsittää. - Mutta tarkoitat varmaan sitä, että minä on tutki teikäläisten tapaan eli uudelleentulkitse fysiikkaa ja tähtitiedettä näköhavaintojen (ja tietyn kameran) perusteella.
No nyt minä yritän sitä. Katson taivaalla lentokoneiden lentoa. Ahaa... näen, että ne nousevat metsästä ja laskeutuvat, asennosta päätellen ehkä syöksyvät sinne. Pitääkin tutkia tarkemmin tuota laskeutumisvaihetta. Mutta nousu lienee jo selvä. Niiden täytyy nousta metsästä pystysuoraan. Mutta miten ne ovat sinne metsän keskelle joutuneet? Tuskin ne siis syöksyvät lennon lopuksi, vaan välilaskeutuvat pystysuoraan. On kyllä vähän kummallista, että välilaskupaikat sijaitsevat aina horisontissa.
Kelpaako opinnäytteeksi? - Tarkasti ottaen: Aurinko ei ole täältä kaukaakaan katsoen pistemäinen valonlähde, vaan sen laajuus taivaallamme on puolisen astetta. Siten maapalloa kiertää valoisan ja pimeän puoliskon rajalla joka paikassa maapallon pyörimisliikkeen mukaisesti liikkuva (15 astetta tunnissa) puolen asteen levyinen vyöhyke, jossa valo lisääntyy portaattomasti pimeästä täysvaloisaan (tai päinvastoin). Puoliskojen rajalla auringosta näkyy vain puolet ja se valaisee vastaavasti. Niillä main valo lisääntyy/vähenee sekä paikassa että ajassa nopeimmin, koska silloin on kysymys auringon leveästä keskiosasta.
- Leveyspiiri(viiva)t siis osoittavat maapallon pyörimisen aiheuttamaa maanpinnan liikesuuntaa. Suomikin siis tekee ympyräliikettä, joka maapallon puitteissa pätee, mutta jonka avaruudessa suuremmat liikkeet sekoittavat.
- Jos ei lasketa, pitäisi ainakin pitkän matkan ammunnoissa lännen ja idän suuntaan.
https://peda.net/p/Reetta Judén/koulusivut/yltiä/maantieto2/pohjoismaat/suomi2/suomen-kartta
Katsokaapa kartassa noita leveyspiiriviivoja. Ne kaartuvat, joten mikään maanpinnan paikka ei kulje suoraan (paitsi päiväntasaajalla). Mutta ammukset menevät ilamssa suoraan alkuperäiseen suuntaansa, koska niihin ei maanpinnan liike enää vaikuta. Ne siis erkanevat lähtöpaikkansa leveyspiiristä, vaikka ne on ammuttu sen suuntaan eli vaikkapa juuri itään. Itäsuunnassa ne alkavat maanpinnan suhteen kaartaa oikealle, koska leveyspiirit kaartuvat vasemmalle. Tosin, koska ilmakehä liikkuu täsmälleen maanpinnan mukaisesti, lentävään ammukseen kohdistuu - tässä tapauksessa oikealta puolelta - ilmanvastus, joka pakottaa sitä leveyspiirille. Mutta ammuksen nopeus on niin suuri, se kulkee pääosan matkasta harvan ilman korkeuksissa, ammuksen poikkeama on vähittäinen ja se on muotoilultaan sivustakin katsoen aerodynaaminen, joten ilman vaikutus jäänee aina merkityksettömäksi. - Vetovoima pitää ilmakheää, tarkemmin sanoen jokaista kaasumolekyyliä erikseen. Noita osasia karkaa jatkuvasti karkuun avaruuteen, mutta se onnistuu vain poikkeustapauksissa:
"Molekyyli pakenee Maan vetovoimakentästä, kun se on riittävän korkealla ja sen nopeus on suurempi kuin pakonopeus. Hyvin pieni osa ilmakehän ylimmän kerroksen molekyyleistä on näin nopeassa liikkeessä, joten Maan ilmakehän katoaminen on hyvin hidasta." (https://www.wikiwand.com/fi/Ilmakehä) - ".... havainnoitsija ei näe kerralla koko taivasta vaan pienen osan oman "pallonpuolikkaansa" taivasta?"
Mitähän tarkoittat? Kyllä hän tietysti näkee sen puolikkaan kokonaan. Eri paikoista katsovat näkevät ei osat siitä, riippuen välimatkastaan. - Sanotaanko Youtubessa noin? Vaikuttaahan se nimenomaan ammuksiin, koska muita mainitsemiasi laitteita voidaan ohjata niin, ettei coriolis niihin vaikuta.
- Eikös nimimerkkini kerro, että teen ajatustyötä eli päättelen uusia asioita perustiedoistani ja etsimistäni lähteistä. Voivat tietysti olla virheellisiäkin.
Mutta missähän on se tietäväisyyden meri? Varmaankin siellä litteässä Maassa eli ei missään... - Twain tuskin tarkoittaa lausumallaan tätä kiistaa. Hänen aikanaan oli yritteliäisyys Yhdyavalloissa vapaampaa kuin nykyään, mikä merkitsi huijareiden ja humpuukimaakareiden kulta-aikaa varsinkin kouluttamattoman ja tietämättömän maalaisväestön keskuudessa.
Tuon voisi kyllä nyky-Suomessa osoittaa teille littumaalaisille ja avaruuden kiistäjille. Teitä on huijattu Youtubesssa ja muuallakin Internetissä, mutta me tietävämmät emme näköjään voi millään vakuuttaa teitä erehdyksestänne. - Painossahan tulee otetuksi huomioon tuo pieni keskipakoisvoima keventävänä tekijänä, joten paino ei ole täsmälleen sama asia kuin painovoima. Siten mekin kevennymme hiukan etelään päin matkatessamme. Päiväntasaajalla olemme puolisen prosenttia eli keskimäärin n. 400 g kevyempiä kuin täällä koti-Suomessa. Mutta se ei riitä lennättämään meitä avaruuteen.
- Vetovoima on täsmälleen niin suuri kuin ao. kappale painaa. Muut voimat vaikuttavat siihen vastaavasti. Tuuli nostaa untuvan ilmaan, koska se on niin kevyt, mutta se tulee heti alas, kun tuuli lakkaa. Merestä tuuli ei saa otetta, se pystyy myllertämään vain sen pintaosia ja niitäkään se ei saa avaruuteen.
Maapallon pyörimisliike on niin hidas pallon kokoon nähden, että keskipakoisvoima jää lähes mitattömäksi painovoiman rinnalla. Ei siten vaikuta asiaan.
Näin järkeilemällä ymmärretään asioita. - Sitäpaitsi Nixonin puhe ei kuulunut Kuuhun noin selkeänä kuin meille. Saattoipa siinä olla katkoksiakin. Eli emme tiedä, miltä Nixon kuulosti Armstrongin korvaan.
- Kyseessähän on siis Armstrongin vastakiitos keskustelusta. Hän jännitystilassaan ilmeisesti käsitti keskustelun päättyvän Nixonin kiitokseen.
- Luulen, että Armstrong kiittää hätäisesti Nixonin kiitoksista, vaikka Nixonin puheessa ei olekaan taukoa ennen jatkoa. Armstrongin lausuma onkin perin kiireinen. Keskusteluissa kaikki ei suju kuten suunnitelluissa sanavaihdoissa, esimerkiksi elokuvissa.
- Älä nyt, mitä muka olet itse nähnyt? Etköhän vain ole katsellut Youtuben videoita ja uskonut niiden höpötyksiä, koska sinulla on siihen jokin tarve.