- Uskottavissa lehdissä vertaisarvioijat käyttävät punakynää tiukasti. Vaikka joku tutkimus olisikin valtavirran mukainen tai tukisi jotakin oikeana pidettyä väitettä ei sitä päästetä helpolla. Näin pitääkin olla. Tämä julkaisu näyttää kovasti metatutkimukselta eli mieluummin näkisivät yksittäisen tutkimuksen tulokset kumoavia papereita kun tälläisiä yleisempiä juttuja.
Nykyään on myös lehtiä, joissa artikkeli menee sukkana läpi sisällöstä huolimatta. Vertaisarvioinnin korvaa niissä tilisiirto. - (jatkuu)
Monissa tapauksissa puutteellisuuden aiheuttaa mallin oikeellisuuden riittämätön varmistaminen ja tutkiminen, jolloin mallinnuksesta saadaan tuloksena yleisesti pätevän tiedon sijaan tietyn nimenomaisen koejärjestelyn mallinnuksen aiheuttamia artifaktoja. Muita löytyneitä heikkouksia olivat mm. väärät dikotomiat (ei siis joko/tai vaan useampi vaihtoehto), tilanteeseen sopimattomat tilastolliset menetelmät ja päätelmien perustaminen väärinymmärrettyyn fysiikkaan tai fysiikkansa osalta epätäydellisesti kuvattuun tilanteeseen.
Meidän mukaamme tiede ei koskaan saavuta konsensusta. Sekä valtavirtaa tukeviin että sitä vastustaviin julkaisuihin tulee jatkuvasti kiinnittää tarkkaa huomiota ja etsiä niistä virheitä. Korostamme kokeiden/simulaatioiden toistamista ja arvioimme sitä, miten tieteellisten julkaisuiden ja kirjallisuuden laatun kannalta olisi hyödyllistä toistoa harrastaa. - Tässä+julkaisun+abstraktista+teksti+vapaasti+suomennettuna.
- Globaalin ilmaston muutoksen suunta ei suoraan määrää paikallisen eli esimerkiksi Helsingin tai Suomen ilmaston suunnan muutosta. Globaalia lämpenemistä ei pidä ottaa lupauksena siitä, että myös Suomen ilmasto olisi lämpenemässä. Sellaisesta ei ole mitään taetta. Jos jossakin luvataan kuumankosteiden helteiden lisääntyvän pohjoisella pallonpuoliskolla niin se voi tarkoittaa että Keski-Euroopassa on kesällä kuumankosteaa ja meillä vain kosteaa.
Jos lämpeneminen saa Siperian olosuhteiden muutoksen vuoksi tuulien suunnan kääntymään aiempaa useammin pohjoisesta ja koillisesta tuleviksi niin täällä paleltaisiin vaikka globaalit lämpötilojen keskiarvot olisivatkin nousussa. Voimme siis saada iloksemme samanaikaisesti globaalista lämpenemisestä aiheutuvan merenpinnan tason nousun ja tuulensuuntien muutoksesta aiheutuvan paikallisesti lisääntyneen sateisuuden. Näköpiirissä voi siis olla lisääntyneiden kesähelteiden sijaan lämpimät talvet ja surkeat kesät. - Helsingin pitkäaikaisten säätilastojen perusteella voidaan siis määrittää vain Helsingin paikallinen ilmasto. Suomen alueen yli keskiarvostetun säätilaston perusteella voidaan samaten määrittää vain Suomen paikallinen ilmasto. Euroopan säätilastojen keskiarvo kertoo Euroopan ilmastosta ja koko maailman säätilastojen keskiarvo kertoo koko maailman eli globaalin ilmaston tilasta.
Tämä kaikki tietenkin huomioiden mittausten tarkkuus ja se, kuinka hyvin niissä näkyvät muutokset kuvaavat todellista tilannetta. Omat ongelmansa liittyvät keskiarvoistamiseen. Kun laajojen alueiden yli lasketaan esimerkiksi lämpötilan keskiarvoa niin havaintoverkosto, datapisteiden painotukset ja mittauspisteiden lähiympäristön muutokset kuten kaupungistuminen vaikuttavat lopputulokseen. Aiemmat mittaustulokset eivät välttämättä olekaan enää vertailukelpoisia joko mittausmenetelmän tai ympäristön muuttumisen vuoksi. Näistä asioista onkin ollut rajuja kiistoja, kun muutokset keskiarvoistamisessa näkyvät lopputuloksessa. - Havaittavissa olevat sääilmiöt ja siten myös säätilastot ovat sidoksissa havaintopaikkaan. Kun puhutaan ilmastosta on siis yksikäsitteisyyden vuoksi tehtävä selvä ero globaalin ilmaston ja paikallisen ilmaston välillä.
Paikallinen ilmasto ei maantieteellisten syiden vuoksi suoraan seuraa laajemman alueen ilmastoa vaan on sidoksissa mm. pitkäaikaisiin tuulen suuntiin ja valtamerten merivirtoihin. Meillä tuollaisia ovat esimerkiksi Golf - virta ja Siperian suunnasta tulevat tuulet. Molemmat vaikuttavat Suomen paikalliseen ilmastoon, toinen lämmittäen ja toinen jäähdyttäen.
Jos pitkäaikaiset tuulen suunnat tai merivirrat muuttuvat muuttuu myös paikallinen ilmasto. Muutoksen suunta voi olla sama kuin globaalin ilmaston muutoksen suunta mutta se voi myös olla siihen nähden vastakkainen. Muutoksen suuruus tietyillä alueilla on selvästi suurempi kuin globaalin ilmaston muutoksen suuruus ja toisilla alueilla muutos voi jäädä paljon globaalia muutosta pienemmäksi. - Paikallisen ja globaalin ilmaston eroista hieman tässä alla. Nämä kaksi käsitettä tuntuvat keskusteluissa menevän pahasti sekaisin eli globaalin ilmaston muutoksien väitetään näkyvän suoraan samanlaisina paikallisen ilmaston muutoksina. Sille väitteelle ei ole perustetta.
- Kun viesti on kertaalleen poistettu niin se on helppo poistattaa uudelleen vetoamalla siihen, että se on jo kertaalleen poistettu. Jos siis lähetät samaa tietoa näkyviin niin muokkaa viestiäsi muuttaen lauserakenteita. Näin kyseessä ei enää ole sama viesti. Kun sama tieto eri lailla kirjoitettuna on poistatettu tarpeeksi monta kertaa niin sitten suomi24 - palautekeskusteluun antamaan tapahtuneesta palautetta.
- Omaan julkiseen profiiliinsa voi halutessaan laittaa näkyviin linkin blogiin, jonne kerää kaikista kirjoittamistaan viesteistä varakopion.
- Laita palautetta suomi24 palautelomakkeella ja jatka aiheesta tähän keskusteluun:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/14877409/viestien-poistattaminen-keskustelutekniikkana
Viestin sisällön voi myös laittaa muulle suomenkieliselle sivustolle ja linkata sen tänne. - ... ja tein näköjään kiroitusvihreen tunnuksessa. Ypleys käy länkeemyksen edellä.