- Jokaisella automaattipyövelin rankaisemaksi joutuneella olisi mahdollisuus syöttää Kelan virkanilkeille "kissanpaskaa" vaatimalla korjausta hallintolain vaatimukset täyttämättömiin automaattipyövelin tekemiin kelvottomiin päätöksiin.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434#O2L8
Kelaparka joutuisi vastaamaan kaikiin noihin korjausvaatimuksiin ja tekemään uudet päätökset. Jos noita korjausvaatimuksia tulisi vaikka viisinumeroinen määrä niin siinä olisi Kelan virkanlkeillä paljon muuta tekemistä joka olisi pois kyykytysenergiasta. Tuossa on kysymys asiakaan tiedonsaantioikeudesta ja Kela-paskiainen ei välitä hittojakaan asiakkaan oikeuksista ellei sitä siihen pakoteta.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16008563/paatos-okv868 - Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin leikkureiden ja velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi
https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2019/20190080
Aktiivimali viedään saunan taakse ja lopetetaan, samoin käy Kelan automaattipyövelille joka on pannut toimeen noita aktiivimallin mukaisia rangaistuksia
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16110097/kelassa-laiton-automaattipyoveli--- - Kokemukseni mukaan kissakin oppii sisäsiistiksi jos sille syöttää omaa paskaansa. Olen soveltanut samaa menetelmää noihin virkanilkkeihin siten että virkanilkki on tuo kissa ja hänen jätöksensä on tehty päätös, muu asiakirja tai virkatoimi joka ei ole mennyt lain mukaan. Valitettavasti virkanilkki ei ole niin oppivainen kun kissa vaan joutuu jatkuvasti syömään paskaansa.
Valituksia päätöksista ja esim. perustelemattoman tai puutteellisen päätöksen korjausvaatimukset ja kantelut on kyllä tehonneet jonkin verran ja hillinneet pahempaa virkanilkkien perseilyä mutta ei poistaneet sitä kokonaan. - Verottaja tietää ja vie osuusmaksun korosta omansa joka on pääomaveroa, mulla viime vuonna vei noin 3€.
S-bonukset ja tuo osuusmaksun korko ei ole tuloa toimeentulotuessa ihan Kelan oman ohjenkaan mukaan joten varsinaista rikosta tuosta tilin ilmoittamatta jättämisestä ei saa kun ei ole vahinkoakaan tullut.
https://www.kela.fi/documents/10192/3464829/Toimeentulotuki.pdf
Ohjeen sivu 95
"Esimerkkejä muista tuloista, joita ei huomioida
• kanta-asiakkuusohjelmien käytöstä kertyvät bonukset (K-plussa, S-bonus yms.)"
Tuossa tuo "yms." ei tarkoittane YnnäMuutaSontaa vaan ilmeisesti tuota osuusmaksun korkoa. - Heti sen jälkeen kun TE-toimisto antaa sellaisen lausunnon ettei ole estettä työttömyysturvan maksamiselle. Tuossa lausunnossa on se päivämäärä josta alkaen maksetaan ja ainahan työttömyysturvaa haetaan jälkikäteen.
- "Eilen presidentti vahvisti lait perusturvan eli peruspäivärahan, työmarkkinatuen ja vähimmäismääräisten sairaus- ja vanhempainpäivärahojen korottamisesta, lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen korottamisesta sekä lapsilisän korottamisesta 4. ja 5. lapsen osalta. Samassa istunnossa hän vahvisti myös lait takuueläkkeen ja pienimpien kansaneläkkeiden korottamisesta.
Siinä on alku sille vappusataselle, jota kukaan ei ole koskaan luvannutkaan antaa kerralla."
https://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2019/12/05/miksi-naista-ei-puhuta/
https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/pienimpiin-elakkeisiin-korotuksia-1-1-2020-alkaen
Eli seuraava "tili" on sitten 50€ suurempi eikä kukaan sille mitään enää voi kun laki on vahvistettu. - Nuo kirjalliset kysymykset on ihan huuhaata ja varsinkin niiden vastaukset ja ne ei johda käytännössä mihinkään. Voi olla että tuosta tulee vielä välikysymys mutta edes perustuslaissa ei suoraan sanota voiko sellaista tehdä toimitusministeriön ministeristä. Tuostakin tulee varmaan kiistaa.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L4P43
Noita kirjallisia kysymyksiä löytyy tuolta vaikka kuinka paljon
https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/Vaskiresults.aspx#Default={"k":"asiatyyppinimi:kirjallinen kysymys","o":[{"d":1,"p":"AsiakirjatyyppiKoodi"},{"d":1,"p":"ValtiopaivavuosiTeksti"},{"d":1,"p":"AsiakirjaNroTeksti"}]}
Lueskelen noita joskus ihan huvikseni ja melkoista hupia ne onkin 😁 - Kieltämättä sianpaskaämpärit olisi yksi keino mutta en käytä niitä ainakaan vielä kun muitakin keinoja on vielä olemassa.
Kelalla ei näytä onnistuvan mikään muu kun asiakkaiden kyykyttäminen ja virkavastuun pakoilu.
Laitoin taas Kelalle noottia kun jo lokakuussa tehtyyn asiakirjapyyntöön ei ole vastattu kuten julkisuuslaki edellyttää. Lisäksi oli vaatimuksia jo kertaalleen korjattujen ja yhden vielä korjaamattoman päätöksen hallintolain 8 luvun mukaisen virheenkorjauksen tekemisestä.
Lisäksi päätöksistä puuttuu sen henkilön yhteystiedot jolta päätöksestä voi kysyä lisätietoja. Toukokuussa 2018 tekemäni Kelaa koskevan kantelun johdosta teki apulaisoikeuskanslerin sijainen Petri Martikainen 4.9.2019 päätöksen OKV/868/1/2018 jonka mukaan Kelan yhteyskeskuksen palvelunumero ei riitä yhteystiedoksi. Yksikään Kelan tekemistä miljoonista päätöksistä ei täytä tuota vaatimusta.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16008563/paatos-okv868
Laitoin tuon nootin myös tiedoksi oikeuskanslerille ja kysyin että onko Kelalla jokin erivapaus olla pitämättä nimikirjaa. Misään laista en tuollaista erivapautta löytänyt. - "Isännöitsijätoimisto kiittää varallisuutensa kartuttamisesta."
Saivat kolme vuotta sitten isännöitisijätoimistossa ylipuhuttuta tilaamaan tuollaisen isännöitsijäntodistuksen, höynäyttivät hölmöä 140 eurolla 😣
Oli siinä kyllä n. 50 sivuisella monisteella hintaa ja paljon sellaista tietoa mitä en tarvinut ja suunnilleen samat tiedot on nykyisin vuosittain tulevassa yhtiökokouskutsussa. - Tuossa viestissä jonka sain Kelalta kerrottiin että nimikirjalaki ei koske Kelaa, lähetin viestistä kopion oikeuskanslerinvirastoon jossa toivottavasti huomaavat tuon seikan ja puuttuvat siihen. Tuosta olisi siitä huolimatta ettei nimikirjaa ole julkisuuslain mukaan pitänyt tehdä valituskelpoinen kieltäytymispäätös, sitä ei tehty eikä tuo ollut ensimmäinen kerta kun noin menetellään.
Tänään saamani tiedon mukaan viestin lähettäjä on yhteiskuntatieteiden maisteri Riina Johanna Hietala (14.8.1976 Kuru), Tampereen yliopsto 2002. Titteli nykyisin tiimipäällkikkö Kelan oikaisuvaatimuskeskuksessa.
Alkaa toisaan vaikuttaa siltä että oikaisuvaatimuskeskus ja Kelassa muutkin tekevät laittomuuksia ihan tahallaan ja siten näyttelevät hölmöä ja sanovat ettei tienneet ja/tai ymmärtäneet. Tosin epäilys tuosta on ollut jo aikaisemminkin mutta nyt tuossa voi tulla lisää selittämistä. Olen jo kauan aikaa sitten lopettanut ottamasta noita asioita henkilökohtaisina ja jotenkin turtunut tuohon perseilyyn siten ettei se jaksa enää edes vituttaa. Päin vastoin se vain innostaa puuttumaan väärin kohteluun. - Maksupäivän mukaan menee, ei voi periä ellei työttömyyspäivärhoja makseta joulukuussa. Jos päätöksessä on maininta takaisinperinnästä niin siitä kannattaa tehdä oikaisuvaatimus ja hylyn tullessa valittaa hallinto-oikeuteen. Kela perseilee tahallisesti.
- Onneksi urpo-orpo ei ole pääministeri eikä ihan heti ja toivottavasti koskaan tulekkaan, kokoomus on oppositiossa ja varmaan pysyykin siellä vaikka eilen yritti A-Studiossa Kulmunia vikitellä samaan hallitukseen mutta sai rukkaset. Pääministeri eikä yksikään hallituspuolue päätä noistakaan asioista ja tuon kaltaista aktiivimalliperseilyä ei muut suvaitse joten turha on toiveesi.
- Pyysin toimenhakuasiakirjat ja ansiovertailut kuuden Kelan virkamiehen osalta 21.11.2019 tekemälläni julkisuuslain mukaisella asiakirjapyynnöllä. Patistelun jälkeen sain tiedot tänään neljän virkamiehen osalta. Kela säilyttää noita asiakirjoja vain 2 vuotta.
Mielenkiintoisin havainto oli ettei oikeustieteen maisteri ymmärtänyt yksityisoikeudellisen sopimuksen sisältöä oikein vaan väitti sitä autotallin vuokrasopimukseksi vaikka kyseessä oli tontin vuokrasopimus. Kiinteistön lahjakirjan ymmärsi väärin ja ei ole kertonut ymmärsikö sen ostoslistaksi vai koiran ulkoilutusohjeeksi vai joksikin muuksi vai eikö ymmärtänyt ollenkaan. Virkamies on syntynyt vuonna 1971 Turussa ja toimii nyt Kelan oikaisuvaatimuskeskuksen jaoston puheenjohtajana, ollut Kelalla töissä keväästä 20001 saakka.
En voi välttyä siltä ajatukselta että nuo väärinymmärrykset oli täysin tahallisia. Turku ja vuosi 1971 ei selitä kaikkea.
Varsin komeita meriittejä ja titteleitä noilla kolmella muullakin on mutta ymmärrystä ei yhtään. Jopa hallintolain osaaminen ja hyvän hallinnon periaatteiden ymmärtäminen on puutteellista vaikka suurimmalla osalla heistä on lakiopintoja yliopistosta. Yksi noista virkamiehistä haki jopa Kelan pääjohtajaksi, onneksi ei päässyt. - Ellei kone sammu niin kannattaa tehdä "ryssänresetti" eli töpseli pois seinästä. Minuelle kävi aikoinaan niin kun kiintolevy hajosi ja piti hirmuuista pauketta eikä kone totellut enää näppäimistöä eikä hiirtä.
- Tuollaisten harjoitteluun patistavien tai edes ehdottajien nimet pitäisi julkaista. Valitettavasti laki ei salli tuollaisten laittamista jalkpuuhun torille jossa kansalaiset voisi antaa suoraa plauttetta asiasta esim. sianpaskaämpäreillä varustettuna.
- Vapaaherra voi vetää vitun päähänsä ja olla puuttumatta sellaisiin asioihin jotka ei hänelle kuulu.
Jäin eläketuelle lokakuun alusta eikä minulla ole ollut mitään tarvetta patistella ketään töihin. - Käytännössä KAIKKI Kelan tekemät asiakaspäätökset on puutteellisia koska niistä puuttuu sen henkilön yhteystieto jolta voi kysyä lisätietoja päätöksestä ja Kelan yhteyskeskuksen puhelinnumero ei päätöksen OKV 868/1/2018:n mukaan täytä hallintolain asettamia vaatimuksia hallintopäätökselle. Sama hallintolaki koskee myös niitä kun työmarkkinatukipäätöksiä. Tuosta lähti tieto oikeuskanslerinvirastoon, Kelan johdolle ja Kelan oikaisuvaatimuskeskukselle perjantaina 22.11.2019. Saa nähdä miten kukin tuohon reagoi. Esim. Kelan oikaisuvaatimuskeskus on toiminut kohta kolme vuotta ja tehnyt varmaan kymmeniä tuhansia päätöksiä joista yksikään ei täytä hallintolain muotovaatimuksia eli kaikki nuo päätökset on toimeenpanokelvotttomia mutta ne on silti pantu toimeen. Muita kelvottomia päätöksiä on varmaan miljoonia.
Suoran yhteystiedon puuttuminen päätöksen tehneeseen virkamieheen ja samalla virkavastuun toimimattomuus käytännössä on johtanut asiakkaiden oikeuksien polkemiseen ja jopa mielivaltaan pätösten teossa, sen lisäksi se on johtanut turhiin muutoksenhakuihin mutta valitettavasti vain murto-osa noista mielivaltaisista päätöksistä johtaa muutoksenhakuun koska monellakaan asiakkaalla ei taito, tahto ja uskallus riitä taisteluun mielivaltaista viranomaista vastaan.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16008563/paatos-okv868
Myös tuohon asiaan on saatava muutos. Eli jos pätös on ym. tavalla puutteellinen niin siihen voi vaatia virheenkorjausta hallintolain 8 luvun 50§:n perusteella. Korjausta voi vaatia 5 vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä ja niin monta kertaa kun on tarvis.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434#O2L8 - Taas "pötköpölvästifani" kommentoi muita kirjoittajia ja heidän tekemisiään, asiaa ei kommentoi ollenkaan kun ei taida ymmärtää siitä mitään. Kova fani tuolla "pötköpölvästillä" on kun minuakin luuli joskus pötköpölvästiksi mutta luulo ei ollut tiedon väärti.
KHO:2019:46
https://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1554466360002.html
13.6.2019 tekemäni kantelun tekstiosa:
"Kantelu rahoitusvastikkeen hyväksymisen muutoksesta toimeentulotuessa
Kansaneläkelaitoksen tiedote 10.6.2019
https://www.kela.fi/ajankohtaista-henkiloasiakkaat/-/asset_publisher/kg5xtoqDw6Wf/content/rahoitusvastiketta-ei-huomioida-enaa-menona-perustoimeentulotuessa
”Rahoitusvastiketta ei huomioida enää menona perustoimeentulotuessa
Rahoitusvastikkeesta voidaan huomioida perustoimeentulotuessa ainoastaan se osuus, jolla katetaan yhtiölainan korkomenoja. Muutos perustuu korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun.
Rahoitusvastike on osa omistusasunnosta kuukausittain maksettavaa yhtiövastiketta. Perustoimeentulotukea ei voi jatkossa saada siihen osaan rahoitusvastiketta, joka käytetään yhtiölainan lyhennykseen. Muutos perustuu korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun KHO 2019:46.
Kela voi huomioida perustoimeentulotuessa rahoitusvastikkeesta ainoastaan sen osuuden, jolla katetaan yhtiölainan korkomenoja. Rahoitusvastikkeen sisältämät yhtiölainan korkomenot voidaan huomioida menona, kun asiakas toimittaa niistä Kelaan selvityksen, josta koron määrä ilmenee. Selvityksen voi saada esimerkiksi isännöitsijältä.
Muutos tulee voimaan 1.7.2019. Rahoitusvastike huomioidaan kuitenkin menona vuoden loppuun asti tai vähintään 3 kuukauden ajan asiakkaille, joille se on aikaisemmin huomioitu menona.”
Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä KHO2019:46 on kyse uudisrakentamisen rahoittamiseen liittyvässä rahoitusvastikkeesta mutta kansaneläkelaitoksen 1.7.2019 alkaen voimaan tuleva ohje koskee kaikkia rahoitusvastikkeita.
Sosiaali- ja terveysvirastossa vuonna 2016 käytössä olleen ohjeistuksen mukaan taloyhtiön korjauslainojen osuus rahoitusvastikkeesta voidaan ottaa huomioon toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa. Kysymys on siis taloyhtiön ottamasta lainasta, joka on tarkoitettu asunnon väistämättömään perusparantamiseen. Käytännössä tämä usein tarkoittaa vanhoja asuintaloja, joissa taloyhtiö on joutunut ottamaan lainaa välttämättömään putkiremonttiin. Osakkaat lyhentävät tätä lainaa rahoitusvastikkeessa.
Asunto-osakeyhtiössä yksittäinen osakas ei voi päättää esim. remonttien tekemisestä eikä muutenkaan noiden lainojen ottamisesta. Yhtiövastikkeen maksamisen laiminlyönti miltään osalta antaa asunto-osakeyhtiölle oikeuden huoneiston ottamiseen yhtiön haltuun, mikä vaarantaisi toimeentulotuen saajan ja hänen perheensä asumista. Rahoitusvastikkeen vertaaminen asunto-osakkeen omistajan henkilökohtaisen asuntolainan lyhennyksiin on oikeudellisesti perusteetonta, koska tämä ei suhteessa asunto-osakeyhtiöön voi neuvotella maksuohjelman muuttamisesta välttyäkseen rahoitusvastikkeen maksamisesta tai turvautua yksityishenkilön velkajärjestelyyn velkarasituksen ja sen hoitomenon keventämiseksi.
Kansaneläkelaitos on vuoden 2017 alusta tulkinnut samoja toimeentulotukilain ja asumistukilain säännöksiä asiakkaan eduksi ja ottanut toimeentulotukea myöntäessään rahoitusvastikkeen huomioon asumismenona.
Vuokra-asunnoissa tuo rahoitusvastike sisältyy vuokraan joten omistusasujat joutuvat eriarvoiseen asemaan kun vuokra-asujat. Toimeentulotuen viimesijaisuudesta ja toimeentulotuen asiakkaiden yhdenvertaisuudesta johtuen voidaan katsoa, että toimeentulotuen tarkoituksena ei ole asiakkaan omaisuuden kartuttaminen tai taloudellisen hyödyn tarjoaminen omistusasunnoissa asuville asiakkaille. Mutta vuokraisännän omaisuuden kartuttaminen ei ole samalla tavalla toimeentulon tarkoituksen vastaista?
Kelan mukaan rahoitusvastikkeen sisältämät yhtiölainan korkomenot voidaan huomioida menona, kun asiakas toimittaa niistä Kelaan selvityksen, josta koron määrä ilmenee. Kela kertoo että selvityksen voi saada esimerkiksi isännöitsijältä. Kela ei kerro kuka maksaa tuon selvityksen ja sen hinta voi olla suurempi kun nuo mahdollisesti huomioon otettavat korkomenot. Ainakin asunto-osakeyhtiölain 1599/2009 7 luvun 27§:n mukaan isännöitsijäntodistuksesta voidaan periä hallituksen hyväksymä kohtuullinen maksu. Laki ei velvoita isännötsijää erikseen antamaan muuta todistusta."
Minä tekisin muuten tuon valituksen mutta ei ole päätöstä josta sitä voisi tehdä, viimeisin toimeentulotukipäätös on syyskuulle ja siinä hyväksyttiin rahoitusvastike kokonaan. Tärkeää on että joku sen valituksen tekee, mieluummin kaikki joiden rahoitusvastiketaa ei ole hyväksytty kokonaan ja oikaisuvaatimus pitää tehdä JOKAISESTA päätöksestä erikseen. - Tuo rahoitusvastikkeen muutos koskee myös omistusasujia. Sen sijaan tuo KHO:n päätös koski vain uudisrakennuslainoihin kohdistuvia rahoitusvastikkeita eikä kaikkia rahoitusvastikkeita kuten Kela sen päätöksen tulkitsi. Tuosta oli jo viime kesänä paljon juttua ja tein tuosta kentelunkin oikeusasiamiehelle mutta ei ruvennut tutkimaan Kelan ohjeita kun niitä ei oltu sovellettu minuun eikä siinä vaiheessa vielä kehenkään.
Nyt olisi tärkeä saada uusi KOH:n päätös asiasta joten olisi hyvä jos valittaisit päätöksestä. Ellet valita niin tee ainakin kantelu oikeusasiamiehelle jos se vaikka tutkisi jutun kun tuota ohjetta on nyt sovellettu. - Oikeus tulkitsee lakia ja päättää siitä mikä on laitonta, tuossa tapauksessa laitonta oli kieltää lämpöpumppu.