- Pussilakanat tuppaa kulumaan yläpäästä, mistä käsillä vetää päällensä.
Sain viimevuonna 75-vuotislahjaksi pojantyttäreltä ison tyynyn, samaisesta vanhasta pussilakanasta mistä sitä kassia väsään tein silloin siihen kaksi tyynynliinaa.
Ennen oli kierrätys kunniassaan, hieno asia, että se on alkanut nykyisyyteenkin tehdä paluuta.
Hieno idea tuo Sinun tunikasi. - Juuri näin.
Esim. kolibakteeri on suoliston normaaliflooraa, mutta joutuessaan virtsateihin se aiheuttaa infektion.
Siksi naisilla on paljon enemmän virtsatieinfektioita, kun miehillä, koska ne aukot ovat niin lähekkäin.
Muistan aina kun sanottiin (varmaan monet naiset tietävät tämän) että SE pitää pyyhkiä edestä taapäin, juuri siksi ettei sitä kolibakteeria tuoda virtsateihin. - Niin, ensinnäkin sanoisin, että ns. sairaalabakteerinimitys on tullut siitä, että jotkut bakteerit leviävät herkästi sairaalaolosuhteissa. Paljon ihmisiä ja paljon hoitohenkilökuntaa kulkemassa ihmisen luota toisen luo.
Sairaalabakteeri on siis yleisnimitys, ei mikään mikrobiologinen bakteeri.
Työelämässä ollessani, taisteltiin MRSA:ta (metisilliiniresistenttistafylococcus aureus)
vastaan.
Kun ihmiselle tehdään leikkaushaava se on aina riski. Iholla elää kaikessa sovussa bakteereja, mutta joutuessaan väärään paikkaan ne voivat aiheuttaa infektion.
Meillä sairaaloissa noudatetaan korkeaa hygieniaa, mutta koskaan ei tiedä, mistä se näkymätön sittenkin pääsee livahtamaan.
Bakteerit kun elävät erilaisilla pinnoilla, eri ihmisissä, kaikkialla, aikansa.
Yhdenlainen aiheuttaa infektion siellä, toinen täällä.
Korppis, en näe omituista siinä, että ajatuksesi muuttui luottamukseksi.
Eihän kukaan tahallaan ketään sairaalassa tartuta, näkymättömiä on vaan vaikea hallita.
Valoisaa adventtia korpeen. - Työpaikallani oli ihminen, joka kylvi pahaa ilmaa joka suuntaan.
Ei ollut suoraan minun työkaverini, mutta samoissa työtiloissa toimittiin.
Varsinkin uudet työkaverit ja sijaiset sai nahoissaan tuntea ilkeyden.
Meitä oli joitakin uusia, kysyimme toisilta heidän ammattikuntaan kuuluvilta (samassa kahvipöydässä kuitenkin tauot oltiin) että mistä on kysymys.
Joku vanhempi työntekijä tiesi kertoa, että aikoinaan hänen miehensä oli lähtenyt nuoremman naisen mukaan ja siitä puskee katkeruuttaan jokaiseen.
Siitä oli jo aikaa, mutta hän oli jäänyt jumiin asiaan.
Surullista. - Hyvin nukutun yön jälkeen aloin siinä siivoilla aamupäivällä.
Samalla kuuntelin ja vilkuilin ykkösaamua, ulkoministeri haastattelussa. Tuo ohjelma tulee aina katsottua.
Seija V. on mielestäni hyvä haastattelija.
Läksin sitten ajeleen mökille katsomaan missä siellä mennään.
Kylätie ihan kuralla paria jääpaikkaa lukuunottamatta. Kura liukkaampaa kun jää.
Pihaan ajoin, huh ,savusaunan nurkalta suorakulmakäännös ja siinä kuravelli.
Just pääsin. Aattelin, että kuinkahan pääsen lähteen, kun pitää peruuttaen siinä kurassa kääntää. No hyvin onnistu.
Ikinä ole ollut kylätie tollanen, vaan ihmekö tuo tukkirekkoja ja kaapelitöiden autoja ja koneita mennyt koko syksyn.
Olivat sitten vetäneet kaapelit toiselta puolen mökkiä, kun oli puhe ja merkit.
No hiukan meni kukkia ja oleskelupaikan rallit.
Ilmeisesti tullut tenkkapoo kesken kaiken. En yllättynyt, tiesin, että maasto on sellainen, ettei välttämättä kaikki mene niinkuin meinataan.
Pojalle viestittelin, niin vastasi, että tehdään siihen oleskeluterassi. Nii-i, mutta kun pikkumökinterassikin pitää ensi tehdä uusiksi.
Remppaa ja rakentamista taas tiedossa ensi keväänä.
Kuudelta tulee sekahaku, vanhoja kappaleita. Silloin pulahdan ammeeseen, laitan kynttilän pesukoneen päälle palamaan ja lasin viiniä ammeenreunalle.
Siinä kuuntelen ja lötköttelen.
6 astetta lämmintä, harvinaista tähän aikaan vuodesta.
Hyvää 1stä adventtia nojatuoliin kaikille. - On se kai ihan sama tuo laatuasia, onko kyseessä miesten vai naisten.
Iltapäivällä kävin mökillä ja siinä rantapolkua järvelle kävellessäni, tuli yht´äkkiä mieleen, että kommentissasi oli jotain pilkkihaalareista.
Siinä tuli mieleen, että eikös ole jotain sellaisia merinovillaisia alusasuja, jotka ovat lämpimiä ja ilmavia. Ihan muistikuva tällainen.
Tiedä sitten mitä mahtavat maksaa. - Laitan navan täyteen kosteusvoidetta ja annan hetken muhia. Töhnät irtoo vaikka talouspaperitollolla tai vanupuikolla.
Mun veljellä on ahtaat korvakäytävät ja se putsaa niitä semmoisella apteekista saatavalla suihkepullolla, kun Audispray. - Kiitos kaunis, positiivisesta palautteestasi.
Veljeni käyttää kerrastoja ja ostaa useimmiten mitä käteen sattuu.
Esillä on monesti juuri halpatuotteita.
Sitten muutaman pesun jälkeen ne roikkuvat sinne tänne, reikiä siellä täällä.
Olenpa joskus kysäissyt, aiotkos tuotakin pitää niin kauan, kunnes päältä putoaa.
Kyllähän pääsääntöisesti se kalliimpi on myös kestävämpi, ei tosin aina.
Oletko yrittänyt googlailla tietoa kerrastoista. Mainostahan sieltä usein tulee esiin, mutta kyllä sieltä löytää ihan tuoteselosteitakin ja valmistusmaat.
Hyvää adventinaikaa Sinullekin. - Minun kohdallani olet oikeassa. Olen 76, eikä se ole salaisuus.
Syyt, miksi tänne ajauduin, olen kertonutkin monasto.
Samoja syitä on näyttänyt olleen muillakin ´´alaikäisillä.´´
En oikein ymmärräkään tuota ikään tuijottamista.
Esim., jos joku on 70 ja toinen 79, on ikäero 9 vuotta.
Jos taas joku on 79 ja toinen 80, ikäero on vuosi. - Joku aika sitten tuli sieltä sheinin tehtailta dokumentti.
Ankeita oli työolot ja ehdot, ainakin näin meikäläisen mittapuulla katsottuna.
Tuskin siinä edes koko totuutta tuli esiin.
Katselin tuota Finlandia-esittelyä, vaikutti, että jostain mainitsemastasi (ano21.28)
siinä olisi kyse.
Kyllä tuo DW:n kyynisyys on valitettavasti totta.
Juuri tänään kuulin jostain, että me suomalaiset kulutamme eniten euroopassa henkeä kohden.
Hmm ..... onnellinen hyvinvointivaltio? - Noista myrkkyjäämistä taisivat siinä radiohaastattelussakin sanoa.
Olen kyllä samaa mieltä tuosta, että joku tolkku pitäisi tuohon halpatuontiin saada.
Ensinnäkin miten paljon kuluttaa pallon resursseja tuollainen halpatuotanto ja ei niillä kovin häävit työolotkaan ole, jotka niitä valmistaa. - Kinkkinen juttu.
Lain mukaan se menee jotenkin niin, että summa pitäisi ilmoittaa perunkirjaan lisäilmoituksella kuukauden sisään tiedon saamisesta.
Verottajan takia se kait on.
Jotain tuommosta jäänyt mieleen, kun aikanaan kaikkea tuli lueskeltua, kun noita perunkirjoituksia on pitänyt järjestellä muutama.
Kyllä se tuntuisi hullulta ruveta pienen summan takia moiseen rulijanssiin ruveta. - ´´Kasvatus ja opettaminen ei ole tae siitä, että on oikeutettu kaikkeen mitä elämä tarjoaa.´´
Eihän Paloma näin sanonut.
Minä ymmärsin, että kysymys oli siitä, että vain oikeudet opetetaan, muttei vastuuta ja velvollisuuksia. - Yhtä kauppiasta haastateltiin telkussa, niin oli sitä mieltä, ettei hintoja nostella ja sitten alennetaan,
jotta alennusprosentti olisi iso koska kilpailu on niin kovaa. Ettei siihen enää kukaan ryhdy.
Enpä tiedä, tuollaiset suuret alennusprosentit tuntuvat kyllä mahdottomilta.
Minäkään en noista teemapäivistä ole oikein innostunut.
Jotkut jo menee makuupussien kanssa öitään viettämään kauppojen oville, saadakseen jonkun
uuden mallin jostakin vehkeestä.
Olen myös sellainen, että ostan mitä tarvitsen, heräteostokset eivät ole mun juttu. - Oletkos katsonut National Geographic´ilta ´´mutanttiset sääilmiöt.´´
Kertoo viime vuosien sääilmiöistä, aivan järkyttäviä kohtaloita. - Miksi minä minnekään matkustaisin.
Aloituksessa mainittiin amerikkalaisten kiitospäivä, kerroin vain miten he kulkevat pitkiäkin matkoja ollakseen perheensä kanssa. - Olen kiitollinen, että ikä on antanut ymmärrystä siitä, miten paljosta voin olla kiitollinen.
Luetteloa en tee, siitä taitaisi tulla aika ´´rehvakas´´ niinpä jätän sen.
Aamulla, kun tapani on lukea tuota tekstitvtä, siellä kerrottiin, että tänä vuonna yli 80 miljoonaa ihmistä matkustaa yli 80 km päähän viettämään kiitospäivää, amerikassa.
Meilläkin saisi olla joku kiitollisuuspäivä.
Mediakin kun on keskittynyt vain huonojen uutisten kertomiseen, - Innostuin vanhasta pussilakanasta, jossa osa ihan hyvää käyttökelpoista kangasta, väsäämään kangaskassia.
Osien reunat jo siksakilla vedin.
Pienensin myös talvipitkiksiä, kun tuo vanhuuden tuoma surkastuminen on painoa pudottanut.
Sitten tuli nälkä ja pistin kaurapuuron muhimaan. Sitä odotellessa eksyin tänne.
Mielestäni epäasiallista kommentointia Hillaa kohtaan on viime aikoina ollut.
Tuo henkilö, joka näitä varastamisjuttuja on muillekin näyttänyt kirjoittaneen, tarvitsisi pikaista apua.
Ei kannata mieltään vaivata tuolla asialla, todellisuudet eivät kohtaa.
Ei kun kaurapuurolle ja puolukkahilloa päälle. - Mikä on elämän tase viimeisenä päivänä.
Paljon vedotaan kristinuskoon ´´ niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.´´
Eli anteeksi voi saada, kun itsekin antaa.
Vihan ja kaunan kantaminen jäytää omaa mieltä ja kehoa. Siitä ei toista totuutta ole.
Jokainen on vastuussa vain ja ainoastaan omista ajatuksista, sanoista, teoista.
Vääryyden kohtaamista ei tarvitse hyväksyn milloinkaan, muttei siitä kannata itselleen kivirekeä tehdä.
Jos kylvää hyvää tai pahaa se on, kuin bumerangi, jonain päivänä se on luonasi takaisin, vaikket yhteyttä tiedostaisikaan. - Hetki sitten ketjun avasin ja päivän satoa luin.
Surullista luettavaa, eikö tosiaankaan ole vanhoilla ihmisillä muuta mielessä, kun joka sanaan tarttua ilkeilemään.
Ajtelkaa sitä, jos itsellenne sanottaisiin kaikkea, mitä näppäimiltänne päästätte.
Myös Sinulle ano ( 12.02) mukavaa joulun odotusta, pitänee lopettaa, kun Väinö tunki rinnan ja koneen väliin.