- Puuttumiskynnys nopeusrajoitusten suhteen on perusteltavissa poliisin oman ajankäytön kannaltakin. Muutakin pitäis tehdä, kuin vahtia pieniä ylityksiä. Tekninen nopeusvähennys on puolestaan välttämätön, koska käytössä ei ole, ei edes poliisilla, riittävän tarkkoja nopeudenmittaamismenetelmiä.
Pyöräilykypärää ei kai ole pakko käyttää?
Uusin TLL määrää yksikäsitteisemmin ohitettavan velvollisuudet, ei riipu enää ohitettavan havainnointikyvystä.
Mitä aloitukseen tulee, niin kumpaakaan uutta liikennemerkkiä tuskin tullaan näkemään ainakaan muutamaan vuoteen. - Lähes kaikki omakotitalot kyllä soveltuvat hidaslataukseen, samoin useimmat valtakunnan verkossa olevat kesämökit (saarimökeissä on aurinkopaneeleita, mutta eipä niihin sitten autollakaan ajeta).
Kerrostaloissa latauspaikat eivät valitettavasti ole läpihuutojuttu. Harvoin selvitään muutamalla satasella/paikka. Kustannuksia on vaikea jakaa niin, etteivät "syyttömät" kärsi. Taloyhtiöissä päätöksenteko on joskus hankalaa ellei mahdotonta. Hidaslatauksen mielekkyydestä olen vähän eri mieltä. Kun kerran rakennetaan, rakennetaan kerralla kunnollista, joka riittää vuosikymmeniksi, eli vahva kolmivaihekytkentä. Jos tyydytään hidaslataukseen, mutta vedetään uudet johdot (eihän aina moottorilämmitysjohdot riitä edes hidaslataukseen) , niin vedetään tosi paksut johdot varmuuden vuoksi.
Ja lopuksi yksi kysymys: Kauanko lapinmatkan ajo kestää käytännössä? Kun helsinkiläisperhe lähtee Leville hiihtolomaksi, aika on kortilla. Eläkeläiset voivat ottaa rennommin ja pysähdellä matkan aikanakin. - Poliisin on helpointa sakottaa selvistä rikkeistä, joita kännykän kädessä pitäminen on, vaikka myös handsfree puhelun puhuminenkin vie huomiota liikenteen seuraamisesta. Mutta on vaikea vetää rajaa siihen, mikä on riittävän haitallista hidastelua ylittääkseen sakotuskynnyksen.
- Kommentoin termiä 'tarpeeton hidastelu'. Tänään Kehällä havaisin, kuinka edessä ajavat vaihtoivat kaistaa hätäisen tuntuisesti. No, siellähän ajoi yksi auto varsin hitaasti. Kun ohitin, näin, että kuski puhui kädessään pitämäänsä kännykkään. Hän tuskin saisi sakkoja tarpeettomasta hidastelusta, koska näin hän hallitsi tilanteen paremmin. Sakot tulisi kännykän kädessä pitämisestä.
- Suomi ja Balttia ovat sähköntuonnin suhteen alijäämäalueita. Melkein jatkuvasti tuontitarve ylittää tuontoikapasiteetin, ja sähkön aluehinta nousee selvästi läntisiä naapurimaita korkeammalle. Ruotsi tuskin haluaa kasvattaa sähkön rajasiirtokapasiteettia itään päin, sehän nostaisi sähkön hintaa Ruotsissa. Ainoa korjaus on rakentaa lisää energianhinnaltaan halpaa tuotantokapasiteettia (tai luopua sähkön käytöstä).
- "tahmeudella" tarkoitan sitä, että lännestä tulevien jono seisoo usein Tuusulanväylän sillalle asti, vaikka moottoritielle liittyminen ei olisi mitenkään tukkoista. Vetoketjutus kyllä toimii, mutta romahduttaa liikennevirran. Jostain syystä idästä tulevien ja kolmion vuoksi väistämisvelvollisten jono on paljon lyhyempi. Liikennemäärä tosin taitaa idän suunnasta olla pienempi, mikä osittain selittää ilmiön. Mutta kaiketi tuo liittymä on niitä vetävyydeltään huonoimpia, eikä syy tukkoisuuteen ole mitenkään ilmeinen.
- Suomessa on paljon yhdistelmäramppeja, joissa on kolme liikennesuuntaa:
1) Tullaan rampista päätien viereen, mutta jatketaan seuraavasta ulos käymättä päätiellä.
2) Tullaan rampista päätielle.
3) Ajetaan päätieltä rampista ulos.
Vaikea on lakikirjasta löytää oikeaa ajojärjestystä noihin kaikkiin tilanteisiin, kun ne kaikki toteutuvat saman aikaisesti. Mutta joustavalla ajotavalla ongelmilta välttyy. Rampista tulija joutuu eniten arpomaan, kun samaan aikaan pitäisi sekä kiihdyttää että hidastaa. - Googlaamalla selvisi, että tuo lista on sivuilta tilannehuone.fi
Vaikuttaa käyttökelpoiselta sivustolta, sieltä näkee mm. onko lähitiet suolattu, jolloin on hyvä olla tietoinen pissapojan säiliön täyttöasteesta. Kyseessä on viranomaisten tuuttaaman avoimen datan julkaiseminen, kun viranomaiset itse eivät sitä viitsi tehdä. Liikennedatan osalta voisi vielä paljonkin petrata. Ja onhan siellä virheitäkin. Ei Suomessa voi yhdellä tiellä kulkea kymmeniä tuhansia autoja yhteen suuntaan tunnin aikana. Toivottavasti on vain pilkkuvirhe. - Kehäteillä sentään on enemmän rinnakkaisia kaistoja. Luulisi kiihdytyksen onnistuvan ennen kaistanvaihtoa. Kehilla uskoisi oikenpuolimmaisinta kaistaa ajavien ymmärtävän, että liittyjät pitää päästää mukaan. Motareilla yhteispeli toimii heikommin.
- Melkoisen pätevä vastaus aloittajan kysymykseen. Näitä lisää!
- Eikä siellä poistumiskaistallakaan tarvitsisi ylenmäärin jarrutella. Vilkkaassa liikenteessä moottoritieliikenne puuroutuu pari kilometriä ennen poistumisliittymää, vaikka itse liittymä vetäisi hyvin. Esim. Lahdenväylältä pohjoisesta päin ennen kehäkolmosta.
- Jos on babystaagi, yhtenäinen skuutti softsakkelilla tulee yleensä takertumatta yli vendassa. Hankin Biltemasta, mutta skuutina huono, liian tankea ja liukas. Ulkoskuuttaus outhaul taljalla, jossa heittoploki.
- Voisit vähän tarkentaa, missä kohtaa Kehä1-Lahdenväylä liittymässä toimitaan erityisen hyvin? Kuitenkin joka arki-iltapäivä Kehälle kertyy useiden kilometrien seisova jono siksi, että liikenne ei vain vedä Lahdenväylälle päin, vaikka itse Lahdenväylä ei yleensä ole täynnä. Väittäisin, että vetoketjutus kyllä tapahtuu (pakkohan se on), mutta äärimmäisen tahmeasti.
- Ketjun otsikko ainakin on harhaanjohtava. Ei ydinvoimaa tarvitse ottaa talteen. Kulutukseen verrattuna ydinvoimaa on liian vähän, joten ydinvoimalat tuottavat aina maksimimäärän sähköä kulutuksesta riippumatta. Tilanne ehkä muuttuu tulevaisuudessa, kun sähkö kallistuu tuntuvasti. Silloin aletaan säätää ydinvoimaloiden tehoa.
- Kuulostaa uskomattoman härskiltä toiminnalta Gigantin ja Kotimaanenergian(?) puolelta. Varmaankin kuluttajaneuvonta-apua on saatavissa, vaikka en usko sitä edes tarvittavan. Eivät voi millään verukkeella mitätöidä jo voimassa olevaa määräaikaisissopimusta.
- Lyhyt selostus löytyy Energiaviraston sivuilta
https://energiavirasto.fi/sahkon-alkupera
ja siitä pääsee eteenpäin vaikkapa Fingridin tarinoihin. Energiaviraston sivuilta kannattaa ehdottomasti lukea viimeisin jäännösjakaumaselostus, niin saa tämän paperikaupan roolin sisäistettyä paremmin.
Kyseessä on EU/ETA alueiden byrokraattinen sekamelska, jolla on hyvin vähän mitään käytännön merkitystä. Lyhyesti suomalainen sähkönmyyjä voi ostaa alkuperätäkuunsa mistä tahansa Euroopasta, Venäjäkin ilmoittaa sähkönsä alkuperän. Jos vielä alkuperätakuiden hintatiedotkin olisivat julkisia, järjestelmän toimivuudeta voisi muodostaa jonkinlaisen kuvan. Nyt takuut myydään "tiskin alta". Luulen, että ne ei paljon maksa. - Sopimus voidaan perua 14 vrk aikana, se on lakisääteinen sopimusehto. Kun nyt vilkaisin Kotimaanenergian nettisivuja, niin ällistyin. He myyvät kiinteähintaisia sopimuksia, joissa joutuu maksamaan jopa nelinkertaisen hinnan kohtuusopimukseen verrattuna. Sitten heillä on pörssisähkösopimus, jossa ottavat kovan myyntikatteen ja lisäävät vielä ekstrahintaa 48 e/v. Myykö Gigantti siis hieman näitä nettihintoja halvempia tarjouksia "edullisina"?
- Et todellakaan kirjoita samasta asiasta. Ei kehäkakkosella ole rinnakkaisia kaistavaihtoehtoja, joista voi valita lyhimmän. Siellä on vain se yksi ainoa jumittava kaista, josta mennään yhteen ainoaan jatkosuuntaan. Etuilu on tuolloin oikea termi väliin kiilaamisesta. Kiilaaja hyötyy, toiset häviävät, mutta kukin vain vähän. Ihminen on itsekäs, mutta ei idiootti. Kyseinen liikennejärjestely on toteutettu idioottimaisesti.
- Cruisehan on vain epätäydellisesti viritetty säädin, eikä se pysty tasaamaan jonon aaltoliikettä. Mallikohtaiset erot ovat toki suuria. Tulevaisuudessa ehkä mukautuva cruise huomioi koko jonon liikehdinnän eikä vain edellä menevän. Mutta monet ilman cruisea ajavat säätävät vielä paljon pahemmin väärin.
Epäkohtiesi luetteloon lisään yhden: Moottoritiellä alinopeudelle säätänyt cruisekuski ajaa köröttelee vakionopeuttaan vasemmalla kaistalla, vaikka tilapäinen nopeuden lisäys ohituksen ajaksi olisi perin helppoa. - Etuiletko myös kaupan kassajonossa?