- Ei sellaista ole vielä tapahtunut. Eikä tällä menolla tule tapahtuun koskaan:( Koko ajan tolkutan itselleni että mun on pakko tehdä jotain! Keinot ovat vain kovin rajalliset, kun ei nähdä enää. Mitä ihmettä tässä voi tehdä?! Sielähän saattaa se elämäni rakkaus vain oottaa poimijaansa ja tässä mä vaan seison tumput suorina:(
- Kaunista.. Silmät kostuivat, kunpa hän ajattelisi minua noin..
- Hyvää yötä ja kauniita unia täältäkin! Unien hellään huomaan käykäämme. Jospa se oma rakas olisi sielä odottamassa:)
- Tiedätkös, että hiljaisuus on välillä musiikkia korville:) Mut jahka päästään tästä vauhtiin niin eiköhän jo kohta toivota et toinen ois välillä hiljaa ;)
- Eiköhän näihin voi kaikki vastailla, vaikka olisikin jollekin tietylle osoitettu. Itsekin teen niin, vaikka jo aloitus kertoo ettei ole minulle. Välillä on vaan mukava pistää se omakin lusikka sinne soppaan:) Hieno vastaus sulla! Hyvän voimaan haluan minäkin uskoa.
- Älä niihin sormiin luota. Vaan siihen tunteeseen mikä kytee sun sisällä, kyllä se kertoo kuka on se oikea.. :)
- Jos saisin viestin sinulta, mitä vain, tekisit minut niin onnelliseksi. Silloin tietäisin etten ole yksin tunteideni kanssa, vaan olemme yhdessä samassa liemessä:) Mutta ei sitä taida tapahtua.. Täytyisi minun olla rohkea. (tämä hänelle ihanalle aikuiselle miehelle)
- Ihana kaihoisa laulu.. Ajattelen hetkiä hänen kanssaan ja sydän on pakahtua tästä tunteesta. Ikävä on..
- Kiitos kun vastasit. Asiathan ovat sitten ihan hyvin välillänne jos olette sinut asian kanssa juuri noin kuin kuvasit.
- No, voithan sinä ajatella kuin olisi :)
- Niin ja kaipaan miestä, ettei tule väärinkäsityksiä:)
- Nainen olen niin kuin taidat olla sinäkin. Lämmintä välittävää katsetta ajoin takaa, josta tulee uskomaton hyvänolon tunne. Emme ole kosketelleet tai olen minä kerran häntä, mutta siinä ei ollut mitään seksuaalista, lähinnä halusin kertoa että hän on minulle tärkeä. Tuo viestini kertoo vain kaipauksesta enempään..
- En mä tiedä missä sä olet, et ole mun hän.. Mut ehkä se sun hän lukee tän ja tunnistaa, toivotaan niin.
- Miksi se olisi hirvittävää jos ihastuksesi olisi täällä? Etkö halua kohdata häntä, tietää onko sinulla mitään mahdollisuuksia? Näetkö häntä kenties irl kuitenkin? Joten tällä palstalla ei ole sen tähden merkitystä? Vai onko kyse vain pienestä ihastumisesta ei mistään vakavasta?
- Sinä sen sanoit.. Yrittänyt vältellä tuota R-sanaa kuitenkin. Se tuntuu niin vahvalta ja pelottavalta tässä vaiheessa missä ei tunne toista hyvin, ei olla yhdessä eikä ole edes varmuutta toisen tunteista.
Kuulostaa hyvin tutulta tuo miten kuvailit ruusunpunaiset lasit ja sekoilun:) Tunnen käyttäytyväni ihan hooposti hänen seurassaan. Kerran jopa tein jotain tyhmää, jota pelästyin itsekin ja aloin kuvittelemaan että hän välttelee minua sen takia, kun en pariin päivään häntä nähnyt. Sitten seuraavana päivänä hän taas tuli ja se katse meinasi viedä minulta jalat alta.
Epävarmuus tässä pahin haitta ja oma luonne. Olen aika varovainen ja hiukan ujo ja nämä asiat korostuvat hänen seurassaan. Se tilanne missä kohdataan ei salli mitään henkilökohtaisuuksia, koska valppaita silmäpareja ympärillä. Emme oikeastaan koskaan ole ihan kahden. Nämä tekijät ovat varmasti se suurin este sille, miksi mitään ei ole tapahtunut. Tuo mainitsemasi jumitilanne taitaa olla aika kuvaava..
Jos tietäisin edes onko hän sinkku. Kuvittelen näin olevan, mutta todellisuushan voi ollakin ihan toinen. Sekin tieto voisi auttaa eteenpäin, mutta eihän sellaista tohdi suoraan kysyä. Jotain täytyisi kyllä tehdä/tapahtua pian, koska alkanut tuntua että tämä epätietoisuus on oikeasti pahinta mitä tiedän. Nyt ei vain nähdä livessä enää ollenkaan, enkä osaa sanoa milloin taas kohdataan.
Kiitos sinulle Pikku-pirpana, kun koetat auttaa.! Pelkkä puhuminen asiasta jo auttaa ja on kiva saada ulkopuolisen näkökulma asioihin. Jos haluat jutella omasta tilanteestasi välillä niin sekin käy:) - Menen ja tunnustan hänelle tunteeni. Eiku...äh..Pelkäämpä et käy kuitenkin niin et sanat juuttuu kurkkuun. Kumpa pääsisi eroon tästä epävarmuudesta.
- Ymmärsin viestistäsi että olet hänelle kertonut ihastuksestasi irl. Silloin olet voitavasi tehnyt. Jos hän ei vastaa tunteisiisi et voi muuta kuin siirtyä eteenpäin. Tiedän että se on vaikeaa, mutta itsesi hyvinvoinnin kannalta niin on tehtävä. Helpottaa jos ette näe irl enää ollenkaan, se auttaa unohtamaan. Yrittää täyttää elämää muilla asioilla. Toivottavasti pääset irrottautumaan myös tästä palstasta. Tämä helposti ruokkii mielikuvia että kaivattu on täällä myös, vaikka todellisuus mitä todennäköisemmin on jotain muuta. Voimia sinulle!
- Nyt kyllä pistit pahan:) mut yritän jotain kertoa, kuitenkin liikoja paljastelematta.
Tarkoitin että palstalla olen roikkunut enemmän tai vähemmän tuon kaksi kuukautta mitä mainitsin. Ihastunut olen jo pidemmältä ajalta. Ai, mistäkö tiedän tunteiden aitouden haavekuvasta. Vaikea kysymys, mutta yritän vastata. Ensinnäkin aikaisemmat kokemukset puoltavat tätä että tunne on aito ja pysyvä, eli löytyy vertailukohteita.
Toiseksi, olemme olleet irl tekemisissä sen verran paljon/vähän että ihan tuntematon hän ei minulle ole. Keskusteluja on ollut, mutta tilanteet sen verta virallisia etteivät ne ole mahdollistaneet juurikaan mitään henkilökohtaisuuksia.
Viimeisin, mutta ei vähäisin se tunne joka kerta kun törmään kyseiseen ihmiseen. Sitä on vaikea edes sanoin kuvailla, se valtaa koko mielen ja kehon. Valtava mielihyvän tunne toisen lähellä. Samaan aikaan on voimakas yhteenkuuluvuuden tunne, hän on samankaltainen mutta ei kuitenkaan. Hän on kohtelias ja mukava kaikille, mutta.. Ne meidän kahdenkeskiset hetket jotka ovat tosin lyhyitä tuntuvat silti erityisiltä. Katse hakeutuu toisen silmiin, elekieli on sellaista että tullaan toista lähelle eikä ole kiirettä pois, sanoja ei tunnu aina löytyvän, tietynlainen ujous ja ujostelu molemmilla.. Omia tunteitani en kuvittele, sen tiedän varmaksi, mutta hänestä toisesta osapuolesta en ole varma. Se saattaa olla vain kuvitelmaani että hän pitäisi minusta enemmän kuin normi kanssaihmisestä ja voi tosiaan olla vain yleistä kohteliaisuutta enkä ole mitenkään erityinen hänelle.
Se miksi tykkään hänestä näin paljon on juurikin hänen luonteensa mikä hänestä on välittynyt minulle ajan saatossa. Hän on lämmin, hauska, ystävällinen, kohtelias, aito ja rehellinen. Nämä asiat ovat välittyneet minulle, vaikka en voi sanoa häntä vielä tuntevani. Tuntuu, että en ole hänenkaltaistaan ihmistä ennen tavannut. Hän on erityinen minulle.
Ja tällä hetkellä tilanne siis se ettei nähdä. Aikaisemmin tapaamisia/näkemisiä lähes päivittäin. - Kiitos! Välillä tuntuu että tämä koko some maailma on aivan liikaa minulle. En ole tottunut tällaiseen. Minulla aikaisemmin kokemusta vain facebookista ja WA:sta jotka molemmat ihan piece of cake tähän verrattuna. Tykkään enemmän irl elämästä. Nyt ihastumisen myötä eksyin tänne "vertaistukiryhmään" , mutta täytyy todeta että enemmän haittaa tästä taitaa olla kuin hyötyä. Ei ne vastaukset täältä löydy, saatikka hän..
Haluan kuitenkin olla optimisti, sillä sellainen kuitenkin olen. Maailmassa on kuitenkin paljon hyvää ja niitä hyviä ihmisiäkin, ne täytyy vain löytää.
On tässä palstassa hyvääkin. On saanut nauraa, itkeä, jakaa hyviä keskusteluja, vaihtaa monenlaisia mielipiteitä ym ym. Ehkä minä kestän, päätän niin! - Mitäköhän sanoisin.. Etelä-Suomen alueelta erästä fiksua ja lämminhenkistä miestä.