- Äläs tappi kiihdy, minkäs sinä sille voit, että et ole aikuisen miehen mittaan kasvanut. Mutta tuossa jokin aika sitten lueskekin ketjua, jossa kitistiin siitä, ettei naiset huoli itseään lyhyempiä miehiä. Tässäkin asiassa makuja on monia, mutta miksi olisi hyväksytympää miehen ylenkatsoa pitkiä naisia kuin naisen antaa pakit lyhyelle miehelle? Minulle ei koskaan ole pakkeja tullut pituuden, eikä lyhyyden, takia, joten asia on sinällään mielenkiintoinen.
- Lyhyt mies siellä kätisee, kun häntä pitemmät naiset eivät edes vilkaisekaan päin. Kyllähän se satuttaa. Mutta ei pituus tai toisaalta lyhyyskään tee naisesta rumaa eikä kaunista, kokonaisuus ratkaisee.
- Mielenkiintoista, että seuraat kyseistä ohjelmaa niinkin innokkaasti, että tunnistat ihmiset ohjelmasta ja pysyt perillä heidän touhuistaan. Oikeasti, ketä tämmönen voisi kiinnostaa?
- Sitähän sanotaan, että se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. Kovin tuntuu sinullakin tunteisiin menevän, kun ihan puhun yleistäen ketään varsinaisesti sormella osoittamatta. Mutta jos haluat ihan henkilökohtaisen mielipiteen, niin tuskin sinulla tyyli tulee muuttumaan lasten kasvaessakaan. Nenä kiinni netissä viettämässä omaa aikaa, ei kovin hääppöiseltä tulevaisuudelta kuulosta.
- Köyhää on elämä, jos oma aika tarkoittaa palstalla notkumista. Olet paikalla, muttet kuitenkaan läsnä. Sitten ihmetellään, miksi lapset ja teinit ovat kasvaneet kiinni älylaitteisiinsa, vanhemmilta se esimerkki tulee. Joku jopa kannustaa lapsia puhelintensa pariin, kun äiti nyt tarvii omaa aikaa.
- Missäs välissä se kiireinen perheellinen joutaa keskustelupalstoilla pyörimään? Se on just sitä kotoiluaikaa, kun vois olla perheen kanssa, niin mieluummin kuitenkin valitaan palstailu, eli kotielämä ei ilmeisesti ole mielekästä.
- Varmaan yllätyksetöntä ja tunneköyhää elämäänsä piristävät, liekö tuolla niin väliä. Tarkoitushan on keskustella, minua ei ainakaan kiinnosta karvan vertaa tavata ketään palstalaista, on sen verran epätasapainoista ja umpimielistä porukkaa.
- Ei ole nuori enää, mut ikähän on vain numeroita. Toisekseen, mun mielestä liki 5-kymppinen ei oo mikään ikäloppu. Tämähän riippuu tietenkin itsekunkin omasta iästä, mikä on vanha ja mikä ei. Elämänkokemuskaan ei kartu vanhenemalla vaan elämällä, monelta tuo eläminen on jäänyt turhan vähälle.
- Joillekin ei muuta elämää ole kuin palstaelämä. Vaikka kuinka toitottaisi että minä irl sitä tätä ja tuota, niin silti pitää tulla palstalle aikaa viettämään. Mulla ainakin on kavereita, joiden kanssa jauhaa, ainoat sosiaaliset kontaktit eivät löydy palstalta. Mutta näiden vakipalstailijoiden oma elämä taitaa olla niin yllätyksetöntä ja tunneköyhää, että pitää tulla palstalle pätemään. Ja sitten pahoitetaan mieli, kun kaikki eivät näistä tyypeistä tykkääkään. Dissin, muikun ja kumppaneiden mielenpahoitusketju oli todella viihdyttävää luettavaa!!
- Kaksi ensimmäistä sopii melkeinpä jokaiseen täällä kirjoittelevaan.
- Ja taas on jäänyt pointti ymmärtämättä, kun takerrut siihen, etteivät homot kompastu hississä. Kirjoitin kärjistettyjä esimerkkejä, miten ihmiset voivat asioihin suhtautua, tapahtuuko näin oikeasti, sillä ei ole merkitystä. Mutta ahdistelija tahallaan tai tyhmyyttään ymmärtää signaalit väärin, kaupan kassan ystävällinen tervehdys ja hymy tulkitaan flirtiksi, vaikka kyse on vain normaalista asiakaspalvelutilanteesta. Ahdisteltu taas kokee tilanteen itselleen kiusalliseksi omien käyttäytymismalliensa mukaisesti, vaikkei mukana olisi varsinaista fyysistä kosketusta. Tässä astuu normaali maalaisjärjen käyttö kuvaan, toisilla on sitä, toisilla ei. Normaalilla maalaisjärjellä varustettu ihminen ei edes joudu tilanteeseen, jossa voisi olla mahdollisuus joutua syytetyksi ahdistelusta. Sellainen ihminen ymmärtää, miten sosiaalisissa tilanteissa toimitaan. Esimerkiksi tuolla edellä mainittu bussikuski paiväpanon toivossa, vain idiootti ehdottaa sellaista tuntemattomalle ihmiselle.
- Ylireagointi kuuluu draamailijoiden luonteeseen, mikään ei ole normaalia, kaikki on jotenkin superia tai muuten ylijotain. Tosin et millään tavalla vastaa kysymykseeni.
- Ei ole enää erikoista, kun joka toinen on mieluummin bi kuin hetero, naisista nimenomaan. Miehillä se suunnaton kiinnostus omaa sukupuolta kohtaan naamioidaan joksikin muuksi. Tuolla aikaisemmin sanoinkin, että bi ajattelee seksistä vapaammin kuin joku toinen, en näe siinä mitään väärää. Mutta kyllähän se erikoisuuden tavoittelua on, jos pitää tosi teeveessä toitottaa, olevansa bi ja sitten muka huomataan, että hupsis, isi ja äiti eivät tienneetkään tästä. Eikä muuten kukaan muukaan, eihän nyt vaan kukaan järkyttynyt..
- Vaikea olla keskittymättä, kun samaa kitinää kuuntelee päivittäin kuukaudesta toiseen. Huomaa töissä sen yleisen mielialan nousemisen, kun kitisinä on poissa jostain syystä. Melkoista energian tuhlausta sellainen ainainen valitus, kun vahingossakaan asioille ei tehdä mitään, että muutosta tapahtuisi. Tällekin tyypille on sanottu, että puhuu epäkohdista työpaikalla suoraan ylemmille pomoille, kun juuri sitä varten pidetään yhteisiä palavereja. Kitisijä istuu tuppisuuna kädet kyynärpäitä myöten ristissä ja kun pomot poistuvat paikalta, ensimmäinen kommentti on " oli NÄIN lähellä, etten sanonut siitä ja tästä..." Sama homma on näitten palstanarisijoiden kanssa, valitetaan suu vaahdossa, mutta asioita ei edes haluta muuttaa muuksi. Onko mikään ihme, että porukka kaikkoaa tälläisten henkilöiden ympäriltä? Ei kukaan täysijärkinen ihminen halua tuollaista parisuhteeseen, kun työpaikallakin on vaikea kestää ainaista narinaa ja negatiivisuutta.
- Voiko kukaan oikeasti olla tiedostamattaan biseksuaali? Tämä on taas näitä nykypäivän haihatuksia, kun on hienompaa olla useampaan suuntaan kallellaan, ollaan silleen erikoisia . Eikä siinä, jokainen tyylillään, eihän se kenellekkään kuulu, miten tyydytyksensä saa. Kyllähän näitä rahan perässä juoksijoita löytyy, sekä miehissä että naisissa. Jos se on molemmin puolinen sopimus, niin kaikki voittavat, mutta yleensähän siinä on hyväksikäyttäjä ja hyväksikäytetty, toinen kärsii henkisesti ja rahallisesti.
- Muuttuuko se elämä paremmaksi ruikuttamalla ja valittamalla? Siitä kitinästäkö saa sitten sisältöä elämään? Jos työpaikan kahvipaikalla joka hemmetin päivä kuuntelee jonkun kitisijän nurinaa ja lapsellista kätinää, niin kyllä se säälittävältä kuulostaa muidenkin korvissa kuin minun. Jos sitä kitinää ei muualla olisi kuin täällä palstalla, niin en kiinnittäisi mitään huomiota. Mutta kun niitä ruikuttajia joutuu valitettavasti kuuntelemaan ihan livenäkin, toisilla kun on elämää palstan ulkopuolellakin.
- Ääripäät ovat aina niitä hankalia tapauksia, eivätkä varmasti näe itsessään mitään vikaa. Tuskin kaikki hakevat keskivertoa puolisoksi, kyllä normaalilla järjellä varustettu ihminen hakee itselleen sopivaa kumppania. Minä esimerkiksi en jaksaisi kuunnella kimittäjää kovinkaan pitkään, vaikka kuinka kaunis olisi. Omalla tavallaan kaikki me olemme ääripäitä hyvine ja huonoine puolinemme, täytyy vain löytää se samanlainen ääripää, jonka kanssa homma toimii. Ei kannata tuhlata aikaa huonoon ihmissuhteeseen, eikä se tarkoita suhteesta toiseen hyppäämistä vaan peli vihelletään poikki, koska yhteistä tulevaisuutta ei vain ole.
- Etpä sinäkään ole tyytyväinen, vaikka yksin oletkin, kovin ainakin kummeksut, miten vierestä viedään. Itse ymmärrän epätoivon paniikinomaiseksi parin etsinnässä ja kuka tahansa käy ja siinä roikutaan kiinni kynsin ja hampain kun kerran on joku siihen vierelle saatu. Se on vastenmielistä.
- Jos he eivät edes yritä löytää miestä rinnalleen, mikä heistä tekee epätoivoisia mielestäsi? Jos yhden kanssa ei natsaa, voi kokeilla toista, jos niitä kerran tulee ovista ja ikkunoista ihan etsimättä.
- Olet sitten turhan persoonallinen ja vielä korostat sitä, siinä on hyvä syy kiertää sellainen nainen kaukaa. Tehdään asioista vaikeita, kun ollaan niin erikoisia. Kumma, että ne rumat ja tavalliset löytää seuraa, kun nätti ja erikoinen ei kelpaa.