- Hyvä tietää mitä käsite tarkoittaa! Muistelin taannoin esittämiäsi ns. vaihtoehtoja, mm. "karuselliavaruutta", ikuista staattista avaruutta, 4 1-ulotteista universumia jne. Etsin turhaan nettiviitteitä, vertailin astrofysiikan sanastoon tuloksetta, enkä löytänyt lopultakaan galaksiavaruutta, joten minun piti kysyä.
Tarkoitat jälleen kerran hypoteettista, filosofista ja (oman kertomasi perusteella) mihinkään tutkittuun tieteelliseen havaintomateriaaliin perustumatonta oletusta ja hyvä niin. Silloin ei muidenkaan keskustelijoiden tarvitse sitoa kommenttejaan millään tavoin tieteeseen, logiikkaan tai rationaalisen ajatteluun. Liitän galaksiavaruuden muiden jankutustesi jatkoksi. - Viitsisitkö selittää mitä tarkoitat galaksiavaruudella?
- "Oli neitonen, Säde nimeltään, ken valoltakin karkas vikkelään. Hän suhteellinen oli matkalainen ja palasi jo ennen lähtöään."
Lukujoukot ovat esimerkkejä teknisesti vailla alkua ja loppua olevista asioista. Havainnollistamismielessä niitä voi ajatella jonoina tai suoran pisteinä, jolloin niitä kyllä riittää. Reaalilukujen lisäksi voi sitten ottaa päättymättömiä desimaaleja, irrationaalilukuja yms.. ja laatia niistä vaikka ensin tason, sitten gridin, kontinuumin jne. ja käsitellä niitä matemaattisesti, jolloin ne ovat ymmärrettävissä ja mukavasti paketissa. Seuraavatko ne sitten todellisuuteen jonkin logiikan mukaan, onkin enemmän kyseenalaista. Kenen logiikka, kenen todellisuus, minkälainen kausaalisuus ja kuka ne todentaa?
Laplacen demoni, jumalat yms. entiteetit ovat aavistuksen toisenlaisia "lukujoukkoja", mutta ihmisen keksintöjä kaikki tyynni ja sellaisina vain eräs esimerkki antrooppisen periaatteen aiheuttamasta sokeudesta. Harva filosofikaan vaivautuu raottamaan todellisuuden sivuseinää ja toteamaan ettei ihminen ole ainoa kekseliäs olento edes Maapallolla. Eläimillä lienee omat jumalansa, mitä sitten ovatkin. Kaskelotit (vain yhtenä pienenä heittona) ovat kuulemma kommunikaatiossa ihmistä kehittyneempiä. Niillä lienee omia jumalia ja demoneja. Edustaisivatko ne irrationaalilukuja, en tiedä.
Vahvistettuja "tunnettuja" exoplaneettoja oli eilen likemmäs neljä tuhatta ja luku on kasvussa. Keskimäärin joka tähdellä näyttäisi olevan planeetta ja joillakin niistä on oletettavasi jonkinlaista elämänmuotoa, mistä sitten vain ei toistaiseksi ole havaintoa. Tässä universumissa, missä me illistelemme, on tähtiä hyvin karkeasti arvioiden kvadriljoona ja suosittujen multiversumihypoteesien mukaan universumeja on sitten loputtomiin. Kaiken kokonaisuus on luultavasti arkijärjellä ajateltua laajempi. - Aika paljon häilyvyyttä ja tulkinnanvaraa joissakin aluttomissa asioissa, kuten juuri aluttomuudessa itsessään. Jonkin asian tai tapahtuman kohdalla se voi jatkua ikuisesti (toinen mahdollisesti aluton käsite) yksinkertaisesti olemalla koskaan alkamatta. Rajattomuus ja äärettömyys saattaisivat olla edellisten sukulaisia, vaan voiko niistä olla varmuutta? Äärettömiäkin kuuluu olevan eri mahtavuusasteita. Pikaisesti - ja epäilemättä turhan hätäisesti - päätellen aluttomiakin voi olla eri tavoin mahtavia ja toisaalta valtava sarja hyvinkin mitättömiä ja katoavia. Onko noita edes yksikäsitteisesti vaivauduttu määrittelemään?
Asiat, jotka muuttuvat vähitellen toisiksi, voisivat olla tietyssä mielessä aluttomia. Kumpi oli ensin muna vai kana? Ratkaisu on näennäisesti erinomaisen selvä. Kanat kuoriutuvat munista, joten munan on syytä olla olemassa ennen kanaa. Ensimmäisen munan tietenkin muni jokin hiuksen hienosti kanasta poikkeava luontokappale, dinosaurus tms, mutta mihin raja pitää vetää? Joillakin dinoilla oli hoyhenpeite, niistä jotkut lensivät muutenkin kuin hännästä heittämällä, mutta etteivät juuri ne dinot sitten olleetkin itse asiassa vain muotopuolia kanoja? Jokaisen typerän kanan sisällä asustaa pieni hölmö dinosaurus.
Tähdet universumissa olivat jotain muuta ennen kuin niistä tuli tähtiä ja lakattuaan olemasta tähtiä niistä on tullut "tähden jäänteitä", mustia aukkoja, neutronitähtiä, valkoisia kääpiöitä. molekyylipilviä, heitteitä, "metalleja" yms, yms. Joissakin rajoissa sama koskee kaikkea olemassaolevaa. On helppo kuvitella tähden olevan täysin tunnistettava kappale, mutta käytännössä onkin jo toista tehdä pesäero esimerkiksi "kuuman Jupiterin" ja punaisen kääpiötähden välille. Universumin atomimiiluissa ainetta muuttuu energiaksi ja päinvastoin. Synnyttääkö kenttä hiukkasen vai päinvastoin ei välttämättä ole itsestään selvää. Veteen piirrettyjä viivoja piisaa ja kvanttifysiikka on omiaan sekoittamaan pakkaa entisestään. Luonto pyrkii energiaminimeihin, mutta nekin pirulaiset ovat paikallisia ja tilanteet muuttuvat kun kenttä romahtaa. Joku vannoo Heisenbergin epämääräisyysperiaatteen nimeen, mutta onhan sekin jo toistuvasti rikottu tilastollisesti laboratorioissa.
Mitä sitten tiedetään tiedettävän? Edetään yksinkertaisesti:
On olemassa tunnettuja tunnettuja. Nämä ovat asioita, jotka me tiedämme tietävämme. On myös tunnettuja tuntemattomia, eli asioita joista tiedämme ettemme niitä tiedä. Lisäksi on olemassa tuntemattomia tuntemattomia. Ne ovat sitten asioita, joista emme tiedä ettemme niitä tiedä - ja miksi mukavasti etenevän sarjan pitäisi päättyä tuohon? Kaiken kokonaisuus saattaa kuulua toiseen tai kolmanteen ryhmään, mutta voipa olla kuulumattakin. - Löysin tuhottomasti linkkejä. Ei niin, että Aurinkokunta piittaisi kenenkään linkeistä tai jokin kosminen tai maallinenkaan jury niistä hetkahtaisi, mutta NASAn puolelta on esitetty Aurinkokunnan säteeksi 1.87 valovuotta. Se kattaa mukavasti teoretisoidun Oortin pilven mitat ja osuu esimerkiksi pikaisen ja äärimmilleen yksinkertaistetun päissälaskuni *) mukaan osapuilleen rajoille, joilla esimerkiksi _tämän hetken_ tunnetun lähimmän naapurisysteemin gravitaatio ei vielä jaksa kaapata kappaleita toisille "halsseille". **)
Taustaa: https://en.wikipedia.org/wiki/Solar_System
Osin eriäviä mielipiteitä ja lukijoiden lepertelyjä yms: https://socratic.org/questions/how-many-light-years-in-diameter-is-the-solar-system
http://curious.astro.cornell.edu/about-us/159-our-solar-system/the-sun/the-solar-system/219-what-is-the-size-of-the-solar-system-intermediate
https://www.quora.com/How-big-is-our-solar-system
https://www.quora.com/How-big-is-Solar-System-in-terms-of-light-years
jne.
*) "Päissälaskun" pohjaksi esim: https://en.wikipedia.org/wiki/Alpha_Centauri tms. Päättelyprosessi on tyypillisesti mielenkiintoisempi kuin lopputulema.
**) Aurinkokunnan tilanne muuttuu jatkuvasti. Ks. esim. Sholzin tähden lähiohitus 70.000 vuotta sitten ja Gliese 710 (HIP 89825) n.12 milj.v. kuluttua yms. - Anteeksi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Starspot
https://en.wikiversity.org/wiki/Stars/Spots
http://www.aip.de/en/research/research-area-cmf/cosmic-magnetic-fields/stellar/stellar-activity/hightlights/smallest-kpno-telescope-discovers-biggest-starspot-on-xx-tri-hd-12545
jne. - Ei liene poistunut Aurinkokunnasta. Ellei antanut itselleen todella mahtavaa lisävauhtia, kestää vielä noin neljä vuotta ennen kuin on Neptunusta etäämmällä Aurinkosta. Vierähtää tuhansia vuosia ennen kuin tuo kappale on "kunnolla" jättänyt Aurinkokunnan taakseen.
Jos nyt joku miettii, miksi esimerkiksi Voyagerit ehtivät niinkin pitkälle kuin ehtivät jo hiukan reilussa 40 vuodessa ja Oumuamua, jota pidetään aiheestakin nopeana ei tunnu ehtivän "mihinkään", on kenties syytä huomata mm. että Voyagerit suunnitellusti hyödynsivät gravitaatiolinkoefektiä kiihdytyksiin planeettoja ohitellessaan, kun taas Oumuamua näyttäisi tullessaan jarrutelleen saman ilmiön avulla, eikä tule sillä oletettavasti vauhtiaan lisäämäänkään, kun on menossa Aurinkokunnan (tunnettujen) planeettojen ratatasosta poikkevalla suunnalla. - Muuttuva tähti, joka on erään nimeämisensä aikoihin ollut verrattain himmeä. Logiikka lähtee kylläkin useimmiten kirkkaimmasta alfasta, mutta poikkeuksia on historiallisista yms. syistä.
(Mukavaa luettavaa esim: https://en.wikipedia.org/wiki/Eta_Carinae) - Ei. Pilkkujaksojen ajoitukseen sen sijaan on spekuloitu planeettojen aseman voivan vaikuttaa. Ks. esim. https://phys.org/news/2016-10-link-solar-tidal-effects-venus.html
Lyhyesti: Idea ei ole uusi, on todistamatta jne, mutta pienikin "nykäisy" voi yhä uudelleen ja uudelleen toistuessaan pitää yllä "oskillaatiota" (resonanssia), jolla saattaa olla vaikutusta pilkkujaksojen esiintymisiin.
Yleistä: Muillakin tähdillä on tähdenpilkkuja, vaikkei niillä näyttäisi olevan "omia Jupitereja". Etäisten tähtien pilkkujen ja eksoplaneettojen seurannat ovat mahdollisesti hyvä osviitta eo. hypoteesin työstämisessä. - Aloittajalle: Asiallinen avaus ja hyviä kysymyksiä, joihin et arvattavasti saa aivan niiden ansaitsemia vastauksia tältä palstalta. Jos hyvin käy, saat kuitenkin ainakin niistä muutamiin "maallikkotason ylittäviä selityksiä", joista hyvässä lykyssä ilmenee myös mistä voit halutessasi etsiä ilmiöiden tarkempia kuvauksia.
Vastaan kokeeksi yhteen kysymykseen (täysin lonkalta) vain siksi, että muut mahdollisesti innostuisivat korjaamaan, lisäämään omiaan ja kommentoimaan muita kysymyksiä.
Kysyt mm: "Kantavatko myös ääniaallot mukanaan koodia äänen lähteestä? Kuulen jyrinän noin 10 sekunnin päässä paikasta, jossa olen. Miksi en kuule tuota jyrinää ikään kuin korvissani, vaan kykenen määrittelemään sen suuntaa ja etäisyyttä niin, että jyrinä on ja kuuluu siellä kohteessa mikä sen on aiheuttanut."
Kuullaksesi jyrinän, olet huomattavalla todennäköisyydellä paikassa, jossa Sinua ympäröi (hengitettäväksi kelpaava) kaasuseos, jolla on (mahdollisesti) n. 1 atmosfäärin paine. Koska kaasujen ominaisuudet, osapaineet yms. vaikuttavat korvan toimintaan oleellisesti, teen useita merkittäviä yksinkertaistuksia ja oletan Sinun mm. kuuntelevan jyrinää Maan pinnalla (mutta et kuuntele itse maaperää tms., vaan pidät päätäsi irrallaan kiinteistä kappaleista), lähes tyynellä "melko hyvällä" säällä lämpötilan ollessa n. 20 celsiusastetta, avoimella paikalla, ilman apulaitteita ja karkeasti merenpinnan korkeudella, jolloin voin (käyttää kuvitelman tukena tekniikan käsikirjoja tai) vedota "kokemusperäisiin" mielikuviini, joiden perusteella etäisyytesi jyrinän primääriin aiheuttajaan l. "jyrisijään" on karkeasti n. 3.4 km. En puutu lainkaan tapaan, jolla päättelet jyrinän aiheuttajan etäisyyden, vaan uskon täysin mitä kerrot.
Mitä kuulet on kuvauksesi perusteella huomattavan matalaa ääntä (ks. "jyrinä"), jonka suuntiminen on usein varsin hankalaa ihmiskorvan optimiherkkyyden ollessa paljon korkeampi (n. 3000... 4000 Hz tai sinnepäin, joku voi varmaan tarkistaa, kiitoksia) ja korvien keskinäisen etäisyyden ollessa keskimäärin vain murto-osa ääniaallon pituudesta. Onnistut kuitenkin huomattavan kokemuksesi ja mahdollisen pään kääntelyn yms. ansiosta muodostamaan mielikuvan siitä, mistä suunnasta kuulet eniten ääntä, ts. muodostat mielikuvan äänilähteen suhteellisesta suunnasta. Jos jyrinän mukana kantautuu korviisi myös korkeampia ääneksiä, mahdollisuutesi äänilähteen suuntimiseen paranevat radikaalisti. Voit käyttää "stereokuuloa", ts. aivosi muokkaavat nopeasti kokemusperäisen mielikuvan äänen tulosuunnasta ja värittävät sitä usein jopa varsin kehittyneellä arvauksella sen aiheuttajasta ja merkityksestä - periaatteessa ilman minkäänlaista äänen sisältämää koodaustakin.
Tapa millä kuulet ja kuuntelet on yksilöllinen. Samoin mielikuva kokemuksestasi toimii Sinun ehdoillasi ja siihen liittyy niin mieltymyksiä kuin mielikuviakin, joiden alkuperää ja erityispiirteitä en käy arvailemaan. En siis vastaa kysymyksesi osaan "Miksi en kuule tuota jyrinää ikään kuin korvissani", koska en tunne Sinua ja henkilöhistoriaasi ja ajatuskantaasi riittävästi laatiakseni minkäänlaista profiilia aistimaailmasi erityispiirteiden tulkitsemiseksi.
Kysyt edelleen: "Onko siihen ääniaaltoon, jonka korvani aistii koodattu informaatiota suunnasta ja etäisyydestä ja mahdollisesti muutakin informaatiota? Voinko tehdä laitteen avaamaan ääniaalon, valoaallon ja gravitaatioaallon sisältämän kaiken niihin koodatun informaation?"
Vastaan lyhyesti ja täysin riittämättömästi "Mahdollisesti" , kun et ole esimerkiksi kertonut yksityiskohtia ääni-, valo-, tai gravitaatioaallosta, etkä tehnyt selkoa käytössäsi olevista teknisistä ratkaisuista.
PS. Suosittelen lämpimästi sovellettua akustiikkaa ja äänioppia kuvailevia teoksia. En osaa antaa mitään erityisen pätevää esimerkkiä, kun en ole lukenut tai edes nähnyt läheskään kaikkia. Edelleen, jos kuuntelet jyrinää avaruudesta, avaruudessa, avaruuspukuun pukeutuneena, jne. voinet tutustua avaruustekniikasta kertovaan materiaaliin. Ääni ei vanhan hokeman mukaan kulje tyhj(i)össä, mutta sääntöihin tunnetaan poikkeuksia ja lähes mikä tahansa havaittu (ja mielellään jotenkin taltioitu) aaltorintama on periaatteessa mahdollista saattaa kuultavaan muotoon. - "Nasan galaksisivuilta löytyy."
Ja mistä kohtaa sieltä? Laita vaan se pyydetty linkki, ole niin ystävällinen. - Alustava yhteenveto - jota Olli.S varmaan tulee korjaamaan tapansa mukaan asiallisempaan suuntaan:
Kaikenkäsittävä tila lienee edelläkäydyn keskustelun perusteella universumin ominaisuus, joka mm:
- on selektiivinen, mikä Ollin näennäisesti (ja vain näennäisesti!) havaintojen vastaisten kertomusten perusteella ilmenee muutamilla erikoisilla tavoilla. Se toisaalta hävittää kaikki n. 14 mrd. vuotta vanhemmat tähdet, tähden jäänteet, galaksit jne, mutta jättää mm. kosmisen taustasäteilyn tutkijoiden ihmeteltäväksi.
- selittää kosmologisen punasiirtymän (ja oletettavasti myös muut erikseen mainitsemattomat avaruuden laajenemiseen viittaavat aihetodisteet), esittää nukleosynteesin vastapainona toimivan "ikuisen luomisen" yms.
- kumoaa universaalisti muutamia luonnonlaeiksi kuviteltuja fysiikan paikallisesti ihan kivasti toimivia lakeja, kuten esimerkiksi entropian ja tarvittaessa ajan yms.
- ei ole dogmaattinen (!) vaan parempi kuin "BB-malli", josta kumpuavat järjenvastaiset ja vieläpä huonosti popularisoidut selitykset (sekä HAVAINNOT!) se selkeästi selättää.
Aika hyvin päätelty universumista, joka - aloittajan mukaan - on suuri tuntematon! Valitettavasti kaikenkäsittävä tila - silloin, kun se käsitetään aloittajan tavalla - edellyttää yhtä ja toista pientä ollakseen uskottava. Ad Hoc- selitysten ja niihin liittyvien parametrien määrä tullee ylittämään kosmologian standardimallin tarvitsemien tason. Pimeä massa ja pimeä energia, universumin suuret rakenteet, informaation kulku yleensä universumissa (ks. valokartio yms.) saanevat kuitenkin selityksensä kaikenkäsittävän tilan matemaattisen muotoilun myötä, kunhan sen nyt ensin joku luppoaikoinaan kehittää valmiiksi tai edes aloittaa työn.
Kipeää voi tehdä, kun paradigmat vaihtuvat, vaan ei haittaa. Filosofisen kosmologian valo tulee nauramaan pimeän tieteen naurettaville hypoteeseille ja universumi nöyrtyy viimein hybriksestä vapaan ymmärtäjänsä edessä. - Kiitin positiivista reaktiotasi Sinulle kerrottuun, en Sinun oikeassa olemistasi, josta tässä keskustelussa ei juuri ole muuta mainittavaa esimerkkiä näkynyt.
- Kuvaa riittävästi Sinun väitteitäsi, jotka ovat jo ajat sitten toisten toimesta tulleet kumotuiksi.
Olli S: "Sillä ei ole mitään merkitystä. Pallo oli silloin jo sen kokoinen, eikä olisi ehtinyt laajentua. Siis ei mitään laajene. On iso. Nyt ja silloin."
Lisää pötypuhetta. Argumentoin sitten tarvittaessa, mutta kohteliaasti vasta Sinun esitettyäsi ensin perustelut omalle mielipiteellesi. Perustelemattomaan lässytykseen kun vastaan jatkossakin vain sanalla "pötyä", ettei keskustelu venyisi tarpeettomasti. - Olli.S: (22.10.2018 0:30) Universumista pitää johtaa eri vaihtohdot teorioille eikä teoriasta universumi.
Hienoa, Olli! Tuota on Sinulle kovin koetettu kertoa mm. tämänkin keskustelun kuluessa, sitä ovat tutkijat parhaansa mukaan noudattaneet ja siitä on lukemattomia hienoja esimerkkejä.
Olli.S: "Filosofiassa hyväksytään monta vaihtoehtoa alustavasti, kun taas luonnontieteessä on totuttu unohtamaan historia ja pitämään yhtä vaihtoehtoa tieteen oikeana teoriana."
Tuo alku kuulostaa aika lailla oikealta tulkinnalta. Osaksi juuri tuon piirteen takiahan filosofia on niin huonossa huudossa, kun ihmiset tapaavat etsiä vain yhtä totuutta, eivät kaikkia mahdollisia ja varsinkaan mahdottomiksi kokemiaan. (Olet itsekin erinomainen esimerkki tuosta piirteestä!) Että luonnontieteessä olisi totuttu unohtamaan historia, vaikuttaa yleistykseltä, joka ei välttämättä pidä paikkaansa. Ajattelitko tuon kertoessasi jotakin ja jos, niin mitä? Ettei vain olisi taas ah, niin mukavaa rönsyilyä itse määrittelemästäsi aiheesta, vai pyritkö tieten tahtoen jälleen kerran hämärtämään aihetta, jossa et tunnu (tähänastisen keskustelun perusteella) etenevän mihinkään?
PS. Sinulla on paha päähänpittymä erinomaisuudestasi. Jos sellaista on, olisi kenties aika esittää siitä yksikin valaiseva esimerkki. - O.S: "Se on teoriaa vastaan, että liian kauaksi näkyy vaan iäkkäitä galakseja. Universumi ei olisi mistään pienestä tilasta ehtinyt laajeta sellaiseksi. Esimerkiksi. Kumoa nyt ensin tuokin."
Pötyä - ja nyt kun se on poissa tieltä voinet esittää jotakin aivan muutakin kuin perustelemattomia mielipiteitä - esimerkiksi jotain asiallisuutta "rajatta lähenevää".
Pienenä vinkkinä sen verran, että olen monen muun lukijasi tavoin vuosikaupalla kertonut sinulle esimerkkejä niistä seikoista, joilla standardimallia kritisoivien tutkijoiden mielestä ON merkitystä ja jotka mallin kannattajatkin (joihin sinäkin vielä viime vuodenvaihteessa niin komeasti ilmoittauduit kuuluvasi) ovat avoimesti myöntäneet mallin heikkoudeksi.
Priorisoi, lopeta lässytys ja ota selvää asioista joista esität mielipiteitä tai haluatko omalla vajavaisella argumentoinnillasi vain alleviivata standardimallin paremmuutta sen tunnettuihin kilpailijoihin nähden? Teoriaa kun tehdään tehokkaasti tunnetuksi myös sitä kritisoimalla. Jos se on tavoitteesi, olet mielestäni onnistunut S24-keskusteluissa varsin hyvin. Standardimalli on tavoittanut negatiivisen mainoskampanjasi ansiosta ihmisiä, jotka eivät siitä muutoin olisi kenties kuulleetkaan - ja asiallisuutta vieroksuvien mielipiteittesi toistelu on oletettavasti saanut muutamat ottamaan mallista paremmin selkoa ja sitä kukaties kannattamaankin. - Nordströmin malli olisi parempi (ja myös kauniimpi, kansallisen identiteetinkin kannalta erinomainen yms.), jos universumi vain toimisi kuten Nordströn edellytti. Eipä vain toimi.
Sama pätee Sinunkin jo 30 vuotta (?) esittämäsi kanssa. Erinomainen malli, mutta et saa maailmankaikkeutta noudattamaan ajatuksiasi. Paraskaan retoriikka ja huonoinkaan logiikka ei kiinnosta universumia pätkääkään.
Vastauksessasi nimimerkille joku.näkkäri 15.10.2018 0:57 mainitsit, että universumin alkua ja laajenemista vastaan on todisteita. Mitähän todisteita mahdoitkaan tarkoittaa? Kuten joku.näkkäri (ja todella monet muut tässäkin ketjussa kirjoittaneet lukijasi), en minäkään pidä mielipiteiden toistamista todisteena mielipiteitten oikeellisuudesta, vaan aivan jostakin muusta. Kai Sinulla on jotakin konkreettistakin esittää universumin laajenemista ja alkua vastaan? - En toki loukkaantunut ja toivottavasti et sinäkään. Ymmärsin kyllä mitä tarkoitit ja tulin myös valottaneeksi eräitä syitä siihen mitä olet sanonut.
- Olli.S. kirjoitti mm: "Kiva ku luit. Koita vielä ymmärtää ja kommentoi uudestaan."
Noudatan alentuvaa kehotustasi, ymmärrän ja kommentoin uudestaan.
Olet uskovainen pöyhkeilevä huuhari, joka omasta tunnetusti matalasta älykkyysosamäärästään huolimatta yrittää letkautella paremmilleen, asiatiedon puuttuessa valehtelee mitä sattuu kulloinkin keksimään ja valheistaan kiinni jäätyään selittää "hersytelleensä". Esität muilta lainaamiasi, mutta useinkin täysin väärin ymmärtämiäsi seikkoja omina hienoina keksintöinäsi ja remennät typerästi olevasi filosofinen kirjailija, vaikket käymiemme keskustelujen perusteella kykene tunnistamaan edes klassisen filosofian suuria suuntauksia.
Mitä edellisestä jäi uupumaan? Kerron lyhyesti. Astrofysiikasta et tiedä ja kosmologiasta et käsitä juuri mitään, kuten et yleensäkään mistään fysiikkaan ja luonnontieteisiin läheisesti liittyvästä. Kausaliteetteja et ymmärrä ja logiikka on sinulla yhtä heikoissa kantimissa kuin matematiikkakin, Puutteellista faktatietoasi kompensoit avaamalla sitkeästi yhä uusia keskusteluja käytännössä identtisistä aiheista ja selität silti olevasi uusilla linjoilla. Pyrit ottamaan työvoiton jankuttamalla. Ellei tuo vielä alkuunkaan riittänyt, voi kuka tahansa vapaasti täydentää. - Aloittajalle (kuka sitten lieneekään):
Vilkaisethan jonain luppohetkenäsi nuo seuraavat linkit. Artikkelit ovat lähes yhtä vanhoja kuin sinun juttusikin, joten ei tarvitse huolestua - mutta niistä saattaa selvitä mitä muut ihmiset pitävät nykyisin avaruutena.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Avaruus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Avaruustutkimus