- Kun Turkin alueita jaettiin muslimeille ja juutalaisille, muslimit saivat valtavat alueet itselleen. Juutalaisille luvattiin pienen pieni pläntti ja sitäkään ei olisi suotu heille.
Eikö olisi ollut hyvä, että palestiinalaiset olisivat menneet omiensa pariin. Olisihan se parempi, että kaikki islamuskoiset olisivat samassa maassa, siellä he voisivat rauhassa harjoittaa omaa uskontoaan. Silloin heilläkin olisi niin mukava olla samanmoisten ihmisten kanssa. Ei olisi riitaa, rakkaus toisia kohtaan vain kukostaisi. - Jos vain puhutaan Jumalan rakkaudesta, niin ihmisille tulee harhaluulo, että Jumala rakastaa heitä, vaikka he tekisivät mitä tahansa. Jumala rakastaa ihmistä, mutta vihaa syntiä. Hän on pyhä, kaikkivaltias Jumala, joka rakkaudessaan antoi meille Jeesuksen.
Nykyään useat ihmiset sanovat, että kaikki pääsevät taivaaseen. Kun joku kuolee, niin hän automaattisesti menee taivaaseen, vaikka ei olisi täällä maan päällä välittänyt Jeesuksesta mitään. Kun mieheni kuoli, yksi ihminen sanoi, että hän nyt katselee minua pilven päältä. Höpönpöppöä.
Jumala rakastaa meitä ihmisiä hyvin paljon. Hän tahtoisi, että kaikki ihmiset pelastuisivat. Mutta, kun on ihmisiä, jotka eivät halua pelastua. Jumala edelleen kutsuu ihmisiä Jeesuksen luo, mutta liian monet eivät halua ottaa vastaan Jeesusta elämäänsä. Se on surullista.
Jos jostain kaupasta saa ämpärin ilmaiseksi, on jono kaupan edessä odottamassa ämpäriä. Mutta Jumalan armoa Jeesuksessa Kristuksessa niin harvat haluavat. Se on surullista. - Se on hyvä. Olen siitä iloinen.
Nuorena, kun kävin kirkossa, ihmettelin aina, miksi Jeesuksen sovitustyöstä ei puhuttu. Vain siitä, kuinka Jumala rakastaa. En moniin vuosiin käynyt kirkossa. Kun mieheni kuoli, menin kirkkoon ja siellä pappi puhui Jeesuksen sovitustyöstä. Olin hyvilläni, koska minulle jäi niistä aikaisemmista kerroista ikävät muistot. - Naiset haluavat nykyään alistaa miehet jalkojensa alle.
Mikä on kirkon tehtävä ? Julistaa evankeliumia Jeesuksesta. Mutta se on unohtanut tämän, koska se tahtoo miellyttää maailmaa. Jeesus sanoi, että me olemme maailmassa, mutta emme maailmasta. Mutta kirkkoon maailmallisuus on pesiytynyt. - Sinä taidat olla kovan luokan feministi.
Raamattu kertoo tapahtumat sellaisena, kuin ne ovat. Tyttäret halusivat lapset ja ei ollut muita miehiä kuin isä, siis hänestä he halusivat isän lapsilleen. Luin sen myös heprealaisesta tekstistä. Ajatus on sama, mutta suomalaiseen ja muihin käännöksiin on lisäilty sellaista, mitä ei ole alkuperäisessä tekstissä. Se tapahtuma on vain heprealaisessa raamatussa kerrottu,mitä tapahtui. Oli varmaan haluttu kertoa, mistä mooabilaiset ja ammonilaiset olivat peräisin.
Kun luen Lootin tapausta, niin Lootin tyttäriltä tuli tämä ajatus, että he haluavat lapsen. Ei ollut lähimailla miehiä, joten he valitsivat isänsä. Ymmärrän, että siihen aikaan naiselle oli suuri häpeä, jos ei ollut lasta. Se on vieläkin monille kipeä asia.
He antoivat viiniä (jajin hepreaksi) ja sitten vanhempi tytär meni isänsä viereen yöksi. Seuraavana yönä meni nuorempi tytär. Silloin oli pimeää yöllä, ei ollut vielä sähkövaloja ? Miten juopunut Loot oli, kun tytär änkesi viekkuun ? Oliko isä syyllinen vai tyttäret ? Kuka keksi sen, että Lootista tulisi heidän lapsiensa isä ? Eivätkö tyttäret nähneet muuta vaihtoehtoa ?
Jos ajattelen Lootia, hän oli jo myynyt itseään maailmalle. Hän valitsi paremmat seudut ja jätti Avrahamille huonommat. Se oli Lootin ratkaisu. Sitten hän asui Sodomassa, vaikka hän ei kaikesta pitänyt, kuitenkin hän jäi sinne asumaan. Olisi hän voinut lähteä pois niiltä seuduilta, koska sen syntielämä häntä kauhistutti.
En pidä Lootia nuhettomana, enkä myöskään hänen tyttäriään.
Minä en kokenut, että ketään olisi syytetty, siinä vain kerrottiin, mitä tapahtui sen jälkeen, kun Loot tyttärineen oli paennut Sodomasta. - Minulla oli samalla kertaa kuusi kissaa. Olin ottanut ne kissatalolta. Kaikki ne olivat omalla tavallaan ihania, vaikka olivatkin erilaisia. Nyt ovat jo kaikki kuolleet. Usein tulee muistoja, jotka lämmittävät. Jo lapsuudessa meillä oli koiria ja kissoja. Jos joku olisi tehnyt silloin nuoruudessani kissalleni tuollaista, hän olisi joutunut kokemaan vihani. Silloin olin todella vihainen, kun näin eläimiin kohdistuvaa julmuutta.
Eläinrakkaus kulkee suvussa. Mummoni oli kuuluisa Suolahdessa siitä, että esim. hevosilla ajavat miehet ohittivat mummon mökin rauhallisesti. Jos joku hakkasi hevostaan, mummo hyökkäsi ulos ja haukkui miehen pataluhaksi. Miehet antoivatkin ohjeen toisilleen, että Hiekkasten mökin luona ei saa hakata hevosta, sillä sieltä tulee sellainen akka, joka hyökkää silmille, jos hakkaa hevosta.
Olen vihainen kuin ampiainen, että tuollaisia ihmisiä on olemassa. En anna tuolle kissan hakkaajalle mitään arvoa. Hän ei ole edes koiran kakan arvoinen. - Olen samaa mieltä, että julmuus ei katoa ihmisestä. Julmuus viattomia eläimiä kohtaan tuntuu niin sairaalta. Miten onkaan tämä kissa kärsinyt, kun sitä on hakattu lapiolla ? Miltä on omistajastakaan tuntunut, kun on nähnyt, miten hänen kissaansa on hakattu ?
En anna arvoa ollenkaan tuollaiselle ihmiselle, joka voi ilman tunnontuskia hakata kissaa niin kauan, että se kuolee. Minusta sellaista ihmistä en pysty kunnioittamaan, joka voi tehdä sellaisia hirveyksiä. Tuollaisen ihmisen sisällä asuu pieni sadisti, joka nauttii toisten rääkkäämisestä. - Teosta näkee hänen sydämensä tilan. Hän on ihminen, jonka sisin on musta kuin yö. Ihminen, joka ei tunne empatiaa eläintä kohtaan, on hirviö. Tuollainen ihminen voi tehdä mitä hirveimpiä tekoja. En pysty ymmärtämään tuollaisen ihmisen käytöstä, joka kohtelee eläimiä noin. Mistä sitä tietää, mihin hän pystyy vielä tänäänkin ?
Ainahan voi pyytää anteeksi, mutta tarkoittako hän todella sitä, vai onko vain sanojen helinää. Varmuuden vuoksi pyytää anteeksi ja sisimmässän nauraa omalle kauhealle teolleen. - Eivät toiset, eivätkä kolmannetkaan askeleet helpottaneet yhtään. Kävelin parikymmentä metriä ja kipu oli niin kova, etten meinannut kestää sitä. Sen jälkeen menin lepäämään. Kahden päivän levon jälkeen ei ollut kipua. Se iskias kipu tuli, kun nostelin liian painavia kukkalaatikoita ja silloin se kipu tuli.
Välillä, kun iskias on iskenyt kimppuuni ja kipu ei ole ollut niin kova, olen pystynyt kävelemään, vaikka vähän on kipuillutkin. Sen kivun olen kestänyt urheasti. Se kipu on usein tullut, kun olen juuttunut tietokoneen ääreen tekemään sukututkimusta.
Minä vain vitsailin maratonista. - Sama minulla. Teen sukututkimusta ja välillä istun tietokoneella monta tuntia. Se voi ärsyttää issiasta. Silloin on pakko nousta ja kävellä, silloin usein kipu helpottuu.
- Minä en voi käyttää muuta kuin Panadolia. Mutta sen otan nykyään, jos huomaan kivun tulevan. MInulla on hapoton maha ja monet lääkkeet aiheuttavat kipua, joten yritän syödä mahdollisimman vähän kipulääkkeitä.
Silloin, kun minulla oli se kova iskias kipu, niin olin nostellut painavia kukkaruukkuja. Yöllä se kipu äityi ja aamulla en meinannut päästä sängystä ylös. - Pitäiskö sitä lähteä maratonille, että kipu hellittäisi ?
Ei ole kävely lääkettä, jos kipu on niin kova, ettei pysty ottamaan askeltakaan. Sehän kävely olisi yhtä kärsimystä. Minä olin sängyssä kolme päivää levossa ja sen jälkeen aloin kävellä.
Välillä iskias vähän vihottelee, niin silloin voi kävellä, mutta, jos se äityy kovaksi kivuksi, silloin on helpompaa olla levossa. - Silloin, kun iskias iskee, ei silloin kävellä. Silloin pitää olla levossa. Jos vähänkin liikkuu, niin kipu on ihan kauhea. Kun minulla oli iskias, en voinut kävellä yhtään. Kun joutui pakosta kävelemään, kipu oli ihan hirveä. Lepo auttoi parantumaan siitä.
- Nyt kirjoitin huonosti ajatukseni. Tarkoitin sitä, että käytetään sanaa eutanasia, joka kuullostaa hienommalta sanana kuin itsemurha.
Jos puhuttaisiin avustetusta itsemurhasta, monet kavahtaisivat sitä, mutta eutanasia ei kuullosta niin pahalta. - Eiköhän täällä rakkaassa Suomessa monet päätä tappaa itsensä. En tiedä, kuinka paljon itsemurhia tapahtuu vuoden aikana. Murhiakin tapahtuu aika paljon vuodessa.
Miksi pitää sotkea joku toinen ihminen siihen, jos haluaa tappaa itsensä ?
Onko eutanasia hienompaa kuin itsemurha ? Voihan sitä ylvästellä, että itselle tehdään eutanasia. Ei voisi niin ylvästellä, jos sanoo, että haluaa tappaa itsensä.
Eutanasia on minun mielestäni avustettu itsemurha. - Anteeksi, että pilailin. Se meni vähän liiallisuuksiin. Anteeksi. Olen pahoillani, ei ollut tarkoitus mollata lakia, koska Jumalan laki on minulle pyhä. Raamattu on minulle pyhä kirja ja siksi olen alkanut opiskella sitä heprean kieltä, koska haluan lukea Raamattua heprean kielellä.
Minulle Jumalan laki on pyhä. Kun tulin uskoon, luin Uutta ja Vanhaa Testamenttiä. Minä olen ollut pienestä pitäen lakihenkinen. Ehkä syynä ovat äitini vaatimukset, minun piti olla aina kiltti, en saanut aiheuttaa äidilleni hankaluuksia. Koulussa piti olla hiljaa ja kiltti. Kun tulin uskoon, otin lait kirjaimellisesti. Minun piti olla täydellinen ihminen, en saanut tehdä tuota ja tuota. Minun piti olla näkymätön, etten aiheuttaisi muille ihmisille mitään pahaa. Sitä kesti monta vuotta, uskonelämäni oli kahlaamista eteenpäin. Minulla ei ollut iloa elämässäni. Halusin olla kiltti Jumalallekin, niin ettei Jumalalla ole mitään huomauttamista. Jossain vaiheessa väsyin. Selkäreppuni painoi 100 kiloa, ilo oli kadonnut elämästäni, jaksoin elää hetki kerrallaan, sanoin Jumalalle, etten jaksa elää tällaista elämää. Haluan pois. Samaan aikaa miehelläni oli munuaisensiirto. Viikonloppuna kävin katsomassa miestäni Helsingissä, pienet lapsemme olivat mummolla ja papalla. Pelko jäyti sydämessäsi, alkaako munuainen toimia. Sitten piti mennä maanantaina töihin. Meinasin romahtaa. Olin kuollut, vailla elämää. Sitten yhtenä päivänä löysin armon. Löysin rakastavan Jeesuksen, ennen sitä olin palvellut vaativaa Jumalaa. Olin mielessäni tehnyt Jumalan vaativaksi, mutta, kun löysin armon, löysin rakastavan Jumalan.
Matkani jatkui uskontiellä, poissa oli 100 kilon reppu selässäni. Elin aivan samalla tavalla kuin ennenkin, mutta nyt rakkaudesta käsin, en pakosta ja vaatimuksesta. Nyt osaan ihastella Jumalan luontoa, ihastelen sammakkoa, joka loikkii nurmikolla. Katselen kyyhkystä, joka kujertaa katon reunalla odottaen, että veisin sille siemeniä. Olen riemuissani, kun näen oravan hyppivän puiden oksilla ja kiitän Jumalaa siitä, miten ihanan maailman Hän meille loi.
Nyt minulla on sydämessäni uusi laulu, joka kertoo, kuinka ihana on elää Jeesuksen kanssa. Välillä laulan Isä meidän rukousta heprean kielellä ja sydämeni laulaa kiitosta Jumalalle. - En minä käy lauantainakaan kaupassa.
Onko sinulla käytössä "silmä silmästä, hammas hampaasta, käsi kädestä, jalka jalasta", koska noudatat niin tarkasti lakia.
Mitenkä sitten, jos sairastuu vakavasti, voiko mennä sairaalaan. Jos vaikka sydänkohtaus on tulossa. Minä jouduin viemään lauantaina mieheni sairaalaan, koska hänellä oli sydänkohtaus tulossa. Vai olisiko pitänyt vain olla kotosalla ja odottaa kiltisti, mitä tapahtuu. Voiko lauantaina kävellä 10 kilometriä, jos on pakko ? Voiko lauantaina ajaa autolla, jos on pakko ? Voiko lauantaina ottaa lääkettä, jos on pakko ? Jos joku kaatuu kotisi edustalla, voiko lauantaina mennä auttamaan ? Jos tulee kaatamalla vettä ja vesi tulee sisälle, mitä voi tehdä lauantaina, ettei vesi tuhoa kotia ? Voiko keittää ruokaa lauantaina ? Jos näkee karanneen koiran kodin lähellä, voiko sitä mennä ottamaan kiinni lauantaina ? Voiko lääkäri mennä töihin lauantaina ? - Kertoiko Jeesus sinulle ihan henkilökohtaisesti sen, että Hän ei hyväksy helluntailaisuutta.
Sinä varmaan olet taivasten valtakunnassa todella mahtava, oletkohan ihan aostolien rinnalla ja kaikki katsovat, että onpa tuo noudattanut kaikkia lain käskyjä tunnollisesti. Ja varmaan myös ne kaikki kehotuksetkin, mitkä Jumala Egyptistä lähdön jälkeen antoi juutalaisille, hän on noudattanut tunnollisesti. Minusta on kylläkin ihana lukea, kuinka hyvin Jumala huolehti juutalaisista erämaavalluksella.
Minä en syö mitään lihaa. Minä en käy sunnuntaina kaupassa. Minun saksalainen kirjeenvaihtotoverini oli meillä kylässä. Hän ihmetteli sitä, että Suomessa kaupat ovat auki sunnuntaina. - Kyllä minä tahdon noudattaa lakia. En halua elää synnissä. Mutta haluan noudattaa lakia rakkaudesta Jumalaa ja Jeesusta kohtaan, en pakosta.
Miksi Vanhan Testamentin immeiset joutuivat uhraamaan, jos he eivät olleet tehneet syntiä ?
Room. 3:23-24 "Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa,"
1 Joh. 8-10 "Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä. Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. Jos sanomme, ettemme ole syntiä tehneet, niin me teemme hänet valhettelijaksi, ja hänen sanansa ei ole meissä." - Minä en ole eronnut miehestäni ja en kannata eroa. Minun isäni erosi ensimmäisestä vaimostaan ja meni naimisiin äitini kanssa. Olen sitä mieltä, että isäni teki väärin hyljätessään vaimonsa. Jos isäni ei olisi eronnut, en olisi minäkään tässä naputtelemassa. Mutta se ei olisi ollut mikään vahinko.
Kannatan Jeesuksen sanoja eron suhteen. Meilläkin mieheni uhkaili erolla saadakseen minut taipumaan tahtoonsa. Puoli vuotta ennen kuolemaansa hän taas uhkaili erolla ja sanoin hänelle, että okei erotaan. Sen jälkeen hän ei ehdottanut eroa. Jos hän olisi ottanut eroa, en olisi mennyt naimisiin uudestaan.
Suren sitä, että erot ovat lisääntyneet uskovien joukossa. Minun pappani ja mummoni olivat kuin kissa ja koira. Pappa oli jäyhä hämäläinen ja mummo savolainen. He eivät todella sopineet toisilleen, mutta niin vain he kitkuttivat naimisissa, eivätkä eronneet. Se oli hyvä juttu ja ehkä he vuosien saatossa tottuivat toisiinsa.