viisnollaviis1
- täysi-ikäisten lasteni mielestä "maailman paras isä"; saattavat joskus sortua kyllä lievään liiotteluun,mutta tavoilleni uskollisena,en heitä käy tuomitsemaan vaan "rakastan heitä juuri sellaisina" kuin ovat. Ts.olen saanut elämän tärkemmän lahjan,hienot lapset ja siksi kiitos puolisolleni tämän asian toteutumisesta.
Jaa'a,ettäkö vaimon mielestä "maailman;;olkoon,eipä siitä enempää,mutta tykkää kuiteskin,ainaskin luulen niin,ainaskin nuorempana,ainaskin jostain jutusta silloin.
No,omasta mielestä mussa asuu ainakin muutama hippi,Robin Hood, Pelle Peloton ja Esa Saarinen.
S-postia voi lähettää kaiken näköiset,kokoiset,ikäiset,asiallista ja vaikka "epäasiallista",postia lähettävät,koska siinä usein piilee myös joku muu merkitys,kuin kuin toiselle tarkoitettu pahan olon tuottamisen tarve.
sp.osoite viisnollaviis1@suomi24.fi
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia28 aloitusta · 4775 kommenttia
- Katkeruus on niin esiintulevaa, että tosissaan varmaan kommenttejaan jakaa.
Sanotaan että laitetaan hyvä kiertämään, mutta yhtälailla se paha olo laitetaan kiertämään. Valitettavaa, mutta väistämätöntä!
Tuosta huijatuksi tulemisesta senverran, että "isoissa asioissa" en tunne tulleeni huijatuksi, tai sitten huijaus on ollut niin nerokas, etten ole älynnyt sitä vieläkään!:)
Pikkuasioissa useinkin. Eilenkin olin mainoksen uhri, koska laiskuuttani soitin numeropalveluun nollakaks...., vaikka tiedän, ettei se ole läheskään edullisin vaihtoehto, mutta mainokset on syöpyneet alitajuntaan ja tod. näk. siksi sen valitsin. Tietysti vielä annoin yhdistää, kun miellyttävä ääni siihen luvan kysyi!:)
jk. Tuosta nim.merk., tulee yksi vaihe nuoruutta mieleeni, kiitos siitä!:) - Koska sinulta ei löydy tällähetkellä edes välttävää keskustelutaitoa= vuorovaikutteista mielipiteenvaihtoa käytävästä aiheesta, 'pesen käteni ja kiitän luojaani' kun on antanut minulle mahdollisuuden etuoikeuttuun elämään.
- Isoveli sai perintötilan ja jäit osingoille?
Satun olemaan näitä viiskytluvun alun väliinputoajia itsekin ja sekä omalta kohdalta, että oman ikäluokkani lapsuuden tutuista, on löytynyt enemmän menestyjiä, kuin elämässään itsesääliin vajonneita, jotka viinaan sijoittavat kaiken tarmonsa ja voivat entistä enemmän; pahoin.
Meillä jokaisella ollut hyvä kasvualusta(yhteiskunta), joka on tasapuolisesti antanut mahdollisuuden kouluttautua tai edetä muutoin työtä tekemällä eteenpäin.
Tuo ikuinen valittaminen ja kademieli ei anna muuta kuin katkeran mielen ja hukkaan heitetyn elämän? Valitettavasti! - Taisi käydä vanhanaikaisesti ja vaimolle jäi se viimoinen sana teilläkin.
Hän teilläkkii ne koordinaatit sanelee, mutta mukava oli kuitenkin toiveissa elää hetki! Mikä parasta, kyynisyys ei ole vienyt sinunkaan elämästä sitä viimeistä oljenkortta, haavemaailmaa!:))
Minä olen ensimmäisen työurakkani tältä yöltä selvittänyt, joten vähäksi aikaa vaimoa 'lähentelemään'.
Saas nähdä kuis ukon käy?
Hyvät varhaishuomenet kuiteskin toivotan itse kulllekin! - Vaimon kaa henkeviä jutellessa mietittiin sellaista järjestystä, että kun, tai jos olis suurinpiirtein maksettu koti valmiina, ennen lasten hankintaa.
Silloin ei taloushuolet ja siitä johtuva kiireien elämä olis niin voimakkaana mukana hankaloittamassa arkea, kun olis lasten kanssa aivan tarpeeksi molemmillekin tekemistä.
Silloin lainakorot ja pankkilainojen lainaajat oli mitä oli. - pankkipaholainen joka kiistelee, kenen ja koska asunto on koti? :)
Muistan ensimmäisen ok-talon hankinasta jotain sellaista, vuosi oli -80.
Olishan sen talon kanssa hyvinkin pärjännyt, mutta kun parinvuoden päästä aloittelin yrittäjän taipaleen ja sen aloittamiskuluihin meni toinen mokoma lainarahaa eikä ne ensimmäisten vuosien tuotot olleet järisyttäviä ja vaimo kolmeenotteeseen äitiyslomalla ja hoitovapaalla yht, kuutisen vuotta. - Et saa katsettasi pois tyypistä, joka silmääsi miellyttää ja täyttää tilan, missä onkin!
Joissakin vain on selittämätön karisma, eikä sellaiseksi pysty muuntumaan, jos jokainen osa-alue ei ole just eikä melkeen!:) - mutta, jotta, uusi tehtävä oliskin narrin vaativa duuni.;)
Tää sun viestis kuuluis sinne aiemmalla valehtelijain klubi- ketjuun!:) - Anteeksi tuo toinen viestini, ei ollut tarkoitus ilkeillä.
Tosi kurjaa on perheväkivalta. - Kysäsen joko tuo vaimo raaskis musta luopua.:)
Olen saanut hyvän ja kattavan koulutuksen ja toisaalta nöyryys ja hyvänäolo on mun kutsumus melkein toinen nimeni!
CV en kyllä viitsi tehdä mutta neuvottella voitaisiin!
No sainkin jo vastauksen vaimolta, sano; senkus menet! - Mikä trauma sulla on jonkun anonyymin varallisuudesta?
Muutenkin kovin epäloogisia kirjoituksia suollat.
Eilenkin jossain viestissä puhut,työnvieroksijoista, sitten kerro olevasi työtön? Eikä siinä kaikki! Oli viesti, missä sanot toimivasi "itsekin markkinointialalla".
Sinulta löytyy myös järkeenkäypää sanottavaa, mutta ne menettävät merkityksensä, kun heität olantakaa loukkauksia jos jonkun vastaus viestisi sisältöön ei sinua miellytä. - nelikymppisenä otin tavoitteeksi juuri tämänhetkisen, 58-v. iän jossa jättäisin työni yrittäjänä.
Otin vapaaehtoisen eläkemaksuohjelman pakollisen YEL.n lisäksi. Tämä vaikutti 'helpoimmalta keinolta.
Muutaman 'aivoriihen' jälkeen tulin kuitenkin uusiin ajatuksiin ja hylkäsin sen huonon hyötysuhteen vuoksi.
En ottanut tilalle mitään muuta, koska arkiset yrityksen hoidettavat asiat vaati täydellisen sitoumuksen ja ajan, joka jäi levon ja lasten harrastusten jäljkeen. Mutta en myöskään suoraansanoen alkanut "sijoittamaan" ansaitsemia markkojani minulle kasvottoman firman hyvinvointia pönkittämään, sillä sitä se ensisijaisesti olisi merkinnyt.
Työkyvyttömyys 48.vuotiaana sitten toteutti etuajassa minun eläköitymiseni!
Sairastelin reilun kaksi vuotta omillani, koska minun ei kannattanut tuhlata ansiosidonnaista sairaspäivärahaa (sairaslomakorvausta) sen pienuuden vuoksi, joka taas johtui siitä, että omistamani yrityksen nettovarallisuus oli senverran suuri, että, 'muutti' yrittäjäansiotuloni ns. pääomatuloksi, joka puolestaan ei sairasloman sattuessa anna siltä osalta yhtään rahallista hyötyä, vaan olisin joutunut ns. heti Kelan peruspäivärahalle, joka ei todellakaan ollut senhetkisessä tilanteessani yhtään mitään.
Kun alkoi selvitä, etten enää pysty palaamaan täysipäiväiseen työelämään, niin tein muutaman lakien suoman muutoksen koskien nettovarallisuutta ja sain järjestettyä itselleni 'kohtuullisen'
työtuloon perustuvan sairasajan päivärahan maksimiajalle. oliko kaksi vuotta, ennenkuin muuttui kuntoutustueksi??
J a ei todellakaan kenekään kannata 'kadehtia' näitä vuosiani! "Mittasim ulos" 4.v.n. aikana viidentoistavuoden töiden ylijäämän, noin 1000 000 mk. elämäni järjestämiseksi niin, että pystyn olemaan eläkkeellä ja ettei kaikki kiinteä omaisuus mene sairastumiseni myötä vasaran alle.
Joskus korjausliike tulee kalliiksi, mutta minun tapauksessa se oli oikea ratkaisu ja edelleen on jotain muutakin jälellä, kuin muistot!;) - Rohkea eränkävijä olet, ei voi muuta sanoa.
Vaimoni kuntonsa puolesta reitin rasituksista varmaan selviytyisi, mutta yksin ei mistään hinnasta uskaltaisi lähteä maastoon.
Minulta olis jäänyt Karhunkierros tekemättä silloin kun täytin viiskyppiseni, "happi oli silloin tosi vähissä". En vieläkään ehkä patikoimaan pystyis vastaavaa lenkkiä, ainakaan yksin, nälkään kuolisin, jos en muuten. Erätaidot puuttuu tyystin.
Nyt olen 58 ja kuntoutunut olen vuosien saatossa ja nyt reilu kaksi vuotta on ollut lähes taivaallinen olo, kun keho ja mieli voi hyvin, entiseen verraten. Ja onneksi vaimo on jaksanut jo 35-vuotta asua samaa huonetta ja lapset päälle kahdenkymmenen kaikki.
Voihan hyvin ja pidä itsestäsi ja "ehkä myös jossainmäärin jälkikasvustasi" huolta, kun kerran noita poikia ovat!:))) - mennyt täydestä. No toi Tummeli ehkä paljasti!:))
Mua vois käskeä tehdä paistista vaikka hanhenmaksapalleroita, ja täydestä menis.:)
En osaa kokata en sitten yhtikäs mitään. Kahvi on ainoa mitä osaan masterilla tehdä ja laitankin vähintään kerran vuorokaudessa. Syy, vaimo ei aamuisin juo kahvia, vaan yleensä puurolla ja millä lie nesteillä tankkaa itsensä liikekannalle! - että maksan työtulostani tasan 60% ennakonpidätyksen juuri tälläerää. Olen myös eläkeläinen josta itse maksanut suurimman osan yrittäjäeläkemaksuna. lisäksi olen edelleen yrittäjä ja jos tahdon pystyn oikeesti hankkimaan melko mukavan ansiotason. Sen voin tunnustaa, että tahallani maksan tuolla 60 prosentilla veroa, mutta onhan se sitten ensvuoden lopulla käytettävissä.
En tiedä oletko koskaan saanut vuodenvaihteessa kirjekuoressa kahtatoista a' 38000 mk.n. ennakkoveromaksun tilisiirtolomakkeita. Minä olen ja olen myös veroni aina maksanut! Vielä samaisena vuodenvaihteessa maksoin omatoimisesti 30 000mk ja lisäveroa lähes 60 000mk. että se siittä ja sen kestävyydestä.
Meidän ekonomiat ja ajatusmaailmat on eri tasolla, joten kunhan ensin vaikka kolmekymmentä vuotta hankit elantosi itselle ja perheellesi yrittäjänä, niin sitten aika moni asia saa erilaisen merkityksen. - Poislukien ne yritysjohtajat ja osa poliitikoista, joille räätälöidään eläkeikä ja eläketaso ilman mitään järkeenkäypää logiikkaa.
Ketkä ovat parhaat vuotensa tai terveytensä, yritysten ja yhteiskunnan eteen antaneet ovat kyllä eläkkeensä siinä samalla ja moninkertaisesti lunastanet, ja piste.
Meidän bruttokansantuote asukasta kohti on aivan eri tasolla kuin vuosikymmen saati vuosikynnenet sitten ja aiemminkin on ollut varaa eläkkeisiin, niin on myös nyt ja tulevaisuudessa entistä paremmin.
Kyse on enemmän arvovalinnoista, kuin maksukyvyttömyydestä.
Oletko huomioinut, kuinka suuri osa meidän suomalaisten tekemästä työn arvosta, virtaa maasta ulos, antamatta mitään konkreettista vastinetta takaisin.
Suomalaisten pitäisi pitää omistuksistaan parmmin huolta, eikä päästää hetken voitonhuumassa omistuksen ja päätöksenteon siirtymistä kasvottomille markkinavoimille, jotka usein manipulaation avulla tekevät suhteettoman suuria voittoja eikä muu ole tärkeää, kuin osakkeen tuotto. - peruskunto kantaa tällaisten hetkellisten urakoimisten yli. Lepo ja sosiaalinen aspekti taas tuulettaa sitä tärkeintä, korvienväliä.
Hän on pitänyt myös yhden vuoden opiskelutaukoa eikä halunnut kiirehtiä näiden päättöjen ym.kanssa.
Ja kenenkäs pää eikä fysiikka kestäisi pelkkää opiskelua?:)
Ei esim. hänen opiskelu/harrastukset/työ ole niinkään kuluttavaa ja tressaavaa, kuin vaikkapa niiden nuorten yksinhuoltajien, jotka pätkätöistä/osaaikaisuuksista yrittävät saada aikaan elämisen arvoisen ympäristön lapselleen tai lapsilleen, hoitaa kaikki aikuisuuden vaatimuksen siinä samalla.
Oisko ehkä jossain mielessä parempi vaihtoehto,saada käydä koulu, ammattiinvalmistuminen ja opettelu työelämään sopivassa tempossa, kuin käydä koulu ja valmistuminen tiukassa aikataulussa pois alta ja sitten suppea elämänkokemus takataskussa hypätä vaativaan työelämään??
Meillä jokainen lapsi on saanut itse suunnitella niin opiskelun sisällön, kuin aikataulut. Kaikki ovat selvinneet ilman opintolainoja ja pääosin itse kustantaneet opiskelunsa, vaikka he tiesivät, ettei heidän niin tarvitsisi tehdä vaan olisimme maksaneet opiskelun jokatapauksessa ja "ehdoitta". - opiskelun ja työn oheen.
Äsken soittelin 'beibelleni'.
Hopealle jäivät tiukan matsin jälkeen, mutta tyytyväinen tuntui olevan.
Aikamoinen urakka hänellä, kuusi peliä kolmessa vrk., vaikkakin 2/ 20min eriä/peli.
Plus hän oli pikkubussin kuljettaja molempiin suuntiin. Eilenkin ilta seitsemän jälkeen lähtö ja määränpäässä puoli kaksi yöllä!!!!
Onneksi tällaisia turneita ei ole kuin kerran kaudessa. Muuten harvakseltaan sarjapelejä ja jää treenit kerran viikossa, kun opiskelu ottaa aikansa sekä vielä työt, mitä tekee sen päälle.
Lentistä ehtii vielä liikuntamielessä 'vitossarjassa harrastamaan.
Nyt on hänellä opiskelu siinä vaiheessa, ettei tarvitse 'koulunpenkkejä' kuluttaa, mutta 'päättöö' ja sensellaista on saatettava vielä loppuun.
Sikäli olen mielissäni, että hän on omasta halustaan aloittanut nämä urheiluharrastukset ja on edelleen mukana vaikka peruskoulun yläasteelle siirtyessä alkoi aktiivisesti käymään ohjatuissa harjoituksissa.
Mun osa on ollut helppo, kyytiä, ja varustaa siihen saakka, kun on ajokortin saanut. Tuli itsekin kuntoiltua, kun kiersin pururataa, jalan tai suksilla silloin kun hän oli harjoituksissa.
No on meillä muitakin harrastavia lapsia, joten ...!!! :))) - tuollainen harppu kova sana maailmaa vastaan. Montakaan lisävempainta ei lisää tarttis, kun vois soitella vaikka harpuin huiluin kantelein tyyliin.!
Nyt alkoi Elegia kuulua kai uttimista tai kai juttimista!:) - Mones hengen soitin tämä harppu on, neljäkö siihen vaaditaan?