SuomenPalloliitto

Suomen Palloliitto vastaa maamme kaikesta jalkapallo- ja futsaltoiminnasta ja sen kehittämisestä. Missiomme on tarjota jalkapalloa jokaiselle. https://www.palloliitto.fi/
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia0 aloitusta · 82 kommenttia
- Hei! Kuvaat hyvin sitä haastetta, joka liittyy lukittuun tasoryhmämalliin ja valmennusresurssien kohdentamisen epätasapainoon. Motivaation ja kehittymisen kannalta on vaarallista jos 7-vuotiaat ovat pitkään lukittuna tietylle tasolle ja erityisesti jos kaikille "tasoille" ei löydy riittävästi osaavaa valmennusta. Kehittymistä saattaa tapahtua lapsuusvaiheessa hyvinkin vauhdikkaasti, joten motivaatiosta tulisi huolehtia mahdollistamalla lapsipelaajien liikkuminen joustavasti eri tasoilla. Valmennusresurssien optimointi ja toiminnan organisointi, ikäluokan koko huomioiden, tulisi mahdollistaa niin, että kaikki pelaajat saavat hyvän ja kehittävän harjoitus- ja pelivasteen. - Jani
- Kiitokset tilannekuvauksesta! Olen valitettavasti törmännyt työssäni vastaaviin esimerkkeihin. Kuvaamassasi tilanteessa perusryhmän lapsille, joilla on kova into treenata enemmän kuin kahdesti viikossa, pitäisi tämä mahdollistaa. Varsinkin kun kyse on vasta 9-10 vuotiaista lapsista.
Isossa kuvassa seurojen tulisi mielestäni pystyä tarjoamaan lasten jalkapallossa joustavammin erilaisia vaihtoehtoja olla toiminnassa mukana esimerkiksi riippuen siitä, kuinka monta kertaa viikossa pelaaja haluaa harjoitella tai siitä onko hänellä muita viikoittaisia harrastuksia. /Teemu - Hei!
Pitäisi... tai ainakin se olisi hyvä rajata todella selkeästi erilaiseen toimintaan ja mahdollisesti vasta jostain myöhemmästä nuoruusiästä. Kokeneen jalkapallotoimijan sanoin: "on vain yksi taso jalkapallossa".
Omastakin mielestäni on vain jalkapalloa. Sitten voi olla erilaisia tapoja pelata tai harjoitella sitä. En itse ole koskaan toiminut "harrastetasolla" vaikka olen ollut jalkapallokouluissa tai kaupunginosatoiminnassa valmentajana.
- Markus - ...lisäisin että tavoitteena omassa vuorovaikutuksessa on ollut empaattinen sävy mutta asiat faktana. Lisäksi olen itse valmis auttamaan harjoittelun lisäämisessä / parantamisessa.
- Markus - Hei!
Olen sanonut todella useasti. Toki muoto on usein ollut, että pitää panostaa enemmän treenaamiseen, jotta saavuttaa omat tavoitteensa, saa enemmän peliaikaa, mutta myös joskus että pysyy ykkösjoukkueessa tai jossain muussa ryhmässä, johon on enemmän pelaajia kuin paikkoja.
Pääosin positiivisesti. Viesti on otettu vastaan ja toiminta hyvin usein parantunut, jolloin tavoitteita on saavutettu enemmän kuin, jos en olisi sanonut.
Muutaman kerran on suhtauduttu, että "ei pidä paikkaansa" tai "ei voi enää harjoitella enemmän", mutta nämä ovat merkittävä vähemmistö. Näissä tilanteissa olemme olleet eri mieltä tilanteesta mutta sopineet toimintatavat jatkoon silti uudestaan.
Muutaman kerran pelaaja on vaihtanut seuraa itse.
- Markus - Hei!
Täältä voisi löytyä muutamia ajatuksia: https://www.palloliitto.fi/harrastaminen/vinkit-pelaajien-vanhemmille/lapsesi-harrastuksen-tukeminen
Lisäksi Teemu vastasi alla olevalla tavalla aiemmin saman tyyppiseen teemaan
"Moi! Jalkapallossa pelaaja-ammattilaiseksi asti eteneminen on hyvin haastavaa ihan kaikille - myös kilpatasolla lapsi- ja nuoruusvaiheessa pelaaville pelaajille. Mutta on mahdollista, että ammattilaiseksi asti etenee, vaikka ei pelaisi koko ajan oman ikäluokkansa korkeimmilla tasoilla juniorisarjoissa. Huuhkajien keskuspuolustaja, Saksassa ammatikseen pelaava Robert Ivanov, on hyvä esimerkki pelaajasta, joka juniorivuosinaan pelasi myös alemmilla tasoilla.
Tälle 13-vuotiaalle sanoisin, että harjoittele todella paljon pallon kanssa, kun kerran intoa piisaa! Opettele käsittelemään palloa sujuvasti molemmin jaloin, hio molempien jalkojen ensimmäistä kosketusta ja potkutekniikkaa. Pelata pitää paljon. Sinun pitää pelata oman seurasi joukkueissa, mutta myös muuten joukkuetoiminnan ulkopuolella. Yritä järjestää puistopelejä tai mene vastaaviin rohkeasti mukaan. Joka päivä kun olet pallon kanssa ja pelaat paljon -> kehitystä tapahtuu varmasti. Aika sitten näyttää minne asti pelaajana pääset, mutta matka on tärkein! -Teemu "
Eli itsekin juttelisin pelaajan kanssa sekä jos hän haluaa harjoitella, niin lähtisin tukemaan mm. erilaisia mahdollisuuksia pelata kotona, lähellä kotia tai harjoitella muuten. Tukea tarvittavien varusteiden, olosuhteiden ja mahdollisuuksien luonnissa.
Tsemppiä!
- Markus - Avoin viestintä vanhempien suuntaan on äärimmäisen tärkeää. Asioita pitää jaksaa toistaa, päätöksiä perustella ja olla ylipäätään avoin toimintatavoista. Moni tulipalo voitaisiin välttää ihan avaan perustoimintatapojen riittävällä avaamisella. Vanhempainillat ovat tärkeitä, mutta vanhempia pitää jaksaa aidosti kohdata myös treenien yhteydessä. -Teemu
- Hei!
Kuulostaa todella valitettavalta tilanteelta. Jos keskustelua on yritetty seuran kanssa ja asiat eivät miksikään muutu ja tunne tilanteesta on edelleen täysin sama.
Tässä tilanteessa voi selvittää onko seuralla jotain epäasiallisen käyttäytymisen kanavaa, jonne asiasta voisi ottaa yhteyttä.
Jos sellaista ei ole, niin jalkapalloyhteisö voi käyttää Palloliiton vastaavaa kanavaa: https://www.palloliitto.fi/whistleblower
Tämän sivuston kautta voi viedä asiaa eteenpäin anonyymisti.
- Markus - Ei ole optimaalinen tilanne. Tällaisissa tapauksissa on iso vaara, että valmennuksen näkemykset pelaajien ominaisuuksista "lukkiutuvat", eikä tapahtunutta kehitystä huomata tai esimerkiksi ei osata ajatella pelaajaa jollakin toisella pelipaikalla, vaikka se voisi sopia hänelle oikeinkin hyvin.
Olisi tärkeää, että pelaajien osaamisen tasoa arvioisi valmennuksen lisäksi aika ajoin esimerkiksi seuran valmennuspäällikkö, junioripäällikkö, ikäluokkavastaava tai joku muu joukkueen ulkopuolinen jäsen, jolla on aiheesta kompetenssia. /Teemu - Hei!
Tosiaan kuten tuossa ylhäällä, niin kiroileminen ei ole hyväksyttävää lasten valmennuksessa
Uskon että tarkoitat aika aggressiivista huutamista. Epäasiallinen huutaminen ei ole hyväksyttävää, mutta jos haluan valmentajana saada muutoksen joukkueen intensiteettiin tai antaa ohjeita todella kaukana olevalle pelaajalle, niin minun pitää huutaa, sillä puheääneni ei riitä tässä. Kyse on tietenkin äänensävystä ja viestin sisällöstä, ei pelkästään onko puhetta vai huutamista.
Jalkapallossa usein tunteet nousevat valmentajallakin pintaan pelien aikana, jolloin eläytyminen ja kannustaminen äänekkäästikin on myös hyvä asia ja luo merkitystä tapahtumalle. Tasapaino sopivan kannustavan eläytymisen ja vaatimisen sekä räyhäävän huutamisen välillä on erittäin keskeinen osaamisalue, jossa toivottavasti tapahtuu kehitystä!
- Markus - Hei,
kiitos kokemuksen jakamisesta, vaikka ikävältä kuulostaa kyllä.
Tässä yksi uusi toimenpide, jota testaamme tällä kaudella Palloliiton tapahtumissa ilmapiirin parantamiseksi lasten ja nuorten ottelutapahtumissa:
https://www.palloliitto.fi/ajankohtaista/asiaton-huutelu-kuriin-fair-play--vastaavat-turvaamaan-ilmapiiria-lasten-ja-nuort - Hei! Kiitos tästä nostosta. Valitettavasti tällaista tapahtuu kentän laidoilla. Toivoisi, että aikuiset ihmiset osaisivat nauttia ja keskittyä oman lapsen harrastuksessa tukemiseen. Mitäs jos ne tasoryhmät olisivat elävämpiä ja joustavia niin ei pääsisi vanhemmat "elitisoitumaan". Näkisin myös tärkeänä, että toisia kunnioittavat pelisäännöt rakennetaan joukkueissa myös yhdessä vanhempien kanssa. - Jani
- Hei!
Palloliitossa tavoitellaan että jokaisella lapsella on koulutettu valmentaja ja olemme tässä tavoitteessa päässeet viimeisinä vuosina paljon parempaan tilanteeseen. Nämä koulutukset ovat Palloliiton Futisvalmentajan startti- ja ikävaihekoulutuksia sekä siitä voi sitten edetä aina UEFA:n (Euroopan jalkapalloliitto) koulutuksiin, joita myös Palloliitto järjestää Suomessa.
Myös muita valmennukseen liittyviä koulutuksia on olemassa Suomessa tarjolla.
Jalkapallossa on yli 160 000 pelaajaa, joten todella korkeiden tutkintovaatimusten asettaminen että saa valmentaa voisi johtaa siihen, että toimintaa ei voisi järjestää. Erilaisissa rooleissa toimiville seurojen valmennuksesta vastaaville sekä osalle valmentajista on voitu asettaa erilaisissa asioissa kriteerejä mitä koulutuksia pitää olla suoritettuna.
Kiroileminen ei ole hyväksyttävää lasten valmennuksessa ja jos on tarve huutaa, niin on hyvä täsmentää millaista huutamista tarkoitetaan. Epäasiallinen huutaminen ei ole hyväksyttävää, mutta jos haluan valmentajana saada muutoksen joukkueen intensiteettiin tai antaa ohjeita todella kaukana olevalle pelaajalle, niin minun pitää huutaa, sillä puheääneni ei riitä tässä. Kyse on tietenkin äänensävystä ja viestin sisällöstä, ei pelkästään onko puhetta vai huutamista.
- Markus - Olen aivan samaa mieltä, että "rennompi" ote olisi monessa tapauksessa tarpeen ja kunkin joukkueen toimintatavat tulisi aina valita mukana olevien pelaajien motivaatiotekijöiden mukaan.
Jokaisen junioriurheilua järjestävän seuran toiminnan ytimessä tulisi olla jatkuva kehitys - tehdä töitä sen eteen, että tänään seuramme valmentajat ovat osaavampia ja harjoitukset ovat parempia mitä eilen. -Teemu - Hei!
Peliaika on erittäin keskeinen aihe! Tällä hetkellä keskeisintä olisi lisätä kaikkien pelaajien peliaikaa. Pelejä pitäisi järjestää enemmän, kaikille joukkueille/ryhmille sekä mennä pelaamaan pienemmillä peliryhmillä.
Tätä kautta peliaikaa tulisi varmasti kaikille ihan tarpeeksi vaikka osa pelaisikin enemmän kuin toiset. Toki kauden mittakaavassa on tärkeää että toisissa tapahtumissa taas toiset pelaavat enemmän, kun puhutaan 5v5 ikävaiheista. Yleisesti ottaen mukaan otettavien pelaajien olisi hyvä pelata tapahtumassa, joihin heidät on otettu mukaan lasten vaiheessa.
Palloliiton valmennuslinjasta löytyvät suuntaa-antavat pelimäärät eri ikävaiheissa, joilla siis tarkoitetaan sitä että kaikki pelaajat pääsevät pelaaman tämän verran. Tästä syystä tuo aloitus vastauksessa, koska peliajan jakautuminen yksittäisessä ottelussa ei ole niin iso ongelma jos kaikille on rakennettu tarpeeksi pelejä kauden ajaksi.
https://www.datocms-assets.com/62562/1683009775-spl_valmennuslinja_2023.pdf
- Markus - Moi! Kiitos kokemuksenne jakamisesta! On ihan ok, että potentiaalisille pelaajalle haetaan lisähaastetta vanhemmasta ikäluokasta, mikäli esimerkiksi koetaan ettei pelaajan omassa ikäluokassa ole enää riittävästi kehittävää haastetta harjoituksissa ja peleissä.
Todella harmillista, että poikasi joutui kokemaan kuvaamaasi epäasiallista kohtelua. Mutta hyvä kuulla, että asiat ovat nyt paremmin.
Kun joukkuetta, seuraa tai ikäryhmää vaihdetaan, on kyseessä aina yksilön kohdalla isosta muutoksesta. Henkilöt, joiden kanssa ollaan tiiviisti tekemisissä, usein lähes päivittäin, vaihtuvat. Uuden pelaajan kohdalla valmentajan pitää olla erityisen herkästi "tuntosarvet" pystyssä, ja seurata miten hän solahtaa uuteen ryhmään ja miten hänet kohdataan ryhmässä. Kysellä kuulumisia, ja seurata käytöstä. Muuta joukkuetta on myös hyvä valmistella ennakolta, että ryhmään on pian tulossa uusi pelaaja, ja on tärkeää, että hän kokee itsensä tervetulleeksi. Myös huoltajan on hyvä olla erityisen hereillä asian suhteen, ja kysellä kotona ja seurata, miten hän kokee uuden ympäristönsä. -Teemu - Hei.... noh.... Jos vanhemmilla on hirveä hinku työntää lapsiaan vuotta vanhempiin, niin siinä ei lähtökohtaisesti mennä ihan oikeassa järjestyksessä lapsen harrastuksen suhteen.
Joka tapauksessa lapsia pelaa vuotta vanhemmissa esim. koska ovat sattuneet aloittamaan aiemmin tai muuta reittiä päätyneet vuotta vanhempien mukaan. Jossain vaiheessa monilla seuroilla on myös tapana hakea kehittymiseen sopivampaa ympäristöä sijoittamalla joitakin pelaajia vuotta vanhempiin osaan harjoituksissa ja peleissä tai kokonaan.
- Markus - Hei! Kiitos erittäin tärkeästä nostosta. Mikäli tämän kaltaista kiusaamista ja piikittelyä tapahtuu, on todennäköisesti ongelma päässyt syntymään ikäluokassa tasoryhmien toteuttamismallin johdosta tai kunnioittavien pelisääntöjen puutteesta. Syitä voi toki olla taustalla muitakin. Mikäli pelaajien liikkuminen ryhmien välillä on luontaista ja jatkuvaa, uskon sen vähentävän kysymyksen mukaisen ilmiön syntymistä. Pitkään lukitut ryhmät voivat tuoda tällaista valitettavaa ja huonoa käytöstä, erityisesti jos joukkueessa ei ole riittävän jämäkkää toimintakulttuuria ja pelisääntöjä käyttäytymiselle ja toisten kunnioittamiselle. Eli joustavat ja dynaamiset mallit tasoryhmiin, toisia kunnioittavat pelisäännöt ja jämäkkä aikuisten ihmisten turvaa tuova valmennusote. Myös vanhemmat voivat vaikuttaa oleellisesti siihen miten tasoryhmistä ja pelikavereiden kunnioittamisesta kotona puhutaan.
- Hei!
Erinomainen kysymys....
Voi olla että se kiinnostus on suuntautunut muualle ja se ei ehkä ollenkaan vai vähään aikaan palaa jalkapalloon.
Muutamia hyväksi havaittuja keinoja on ollut että aiemmat tärkeät valmentajat tai pelikaverit alkavat houkutella ensin pelaamaan johonkin joukkueeseen (tai vain treeneihin). Jollekin se, että pääsee taas pelaamaan voi alkaa sytyttää innostusta, jollekin kokeilu treeneissä voi olla parempi reitti. Olennaista on tuttu kysyjä (tai tutun vinkistä sopiva valmentajan houkuttelu).
Asiasta voi myös kokeilla keskustella itse, jos sitä kautta löytyisi uusia virikkeitä.
Myös merkittävässä jalkapallotapahtumassa esimerkiksi katsojana käyminen voi innostaa uudelleen.
Liikaa ei kannata tuputtaa, saati pakottaa mutta sopivat houkuttelut voivat joskus osua kohdilleen.
- Markus - Kiitos näkemyksen jakamisesta. Asiantuntijamme palaa sinulle pian:)