weha
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia213 aloitusta · 12430 kommenttia
- Hebr.6:4 Sillä mahdotonta on niitä, jotka kerran ovat valistetut ja taivaallista lahjaa maistaneet ja Pyhästä Hengestä osallisiksi tulleet - KR38
weha: Ei tässä puhuta mitään valaistuksesta, vaan jotka tietävät ja heille on kerrottu, valistettu. - Siis kaikki ovat syntiä tehneet: "Synnin palkka on kuolema". Vauvakin kuolee, sekä hengellisesti, että ruumiillisesti:
"Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet-" (Room.5:12)
"olimme luonnostamme vihan lapsia niinkuin muutkin" (Ef.2:3). - Kastetta ei saa aikaan vesi, vaan Jumalan sana, joka vedessä ja veden kanssa.
"Tiedättehän, että meidät kaikki Kristukseen Jeesukseen kastetut on kastettu hänen kuolemaansa." (Room.6:3). - Oikein siis sanoo ihan apostolinen uskontunnustus: "Uskomme yhden pyhän seurakunnan, uskomme ruumiin ylösnousemuksen ja yhden kasteen syntien anteeksisaamiseksi. Tähän uudestikastaja ei voi yhtyä kuin väpättävin valheellisin huulin"
Vertaus, Raamattu:
"Mitä viivyttelet, nouse ja avuksihuutaen Herran nimeä anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi" (Ap 22:16).
weha: "Teillä uudestikastajilla on väärä kasteen merkitys. Kaste ei ole uskovien kaste, vaan kaste on merkitykseltään uskoontulevien kaste, armonvälinen, jossa sana antaa mitä lupaa. Mielen ja tahdon uudistus sanan kautta, ei ole sama kuin kasteessa tapahtuva uudestisyntyminen. Kasteen liitossa on voimakas kertakaikkinen "aoristi" toimitus. Hengellisesti kuolleen paluu, uskon kautta, on paluuta aina kasteen armoon.
Kasteessa toimii Jeesus itse ja hän uudestisynnyttää meidät siinä. Koska lapsikin on osallinen Aadamin lankeemuksesta, uskovaiset vanhemmat haluavat saattaa pienokaisen Jumalan armon ja seurakunnan huomaan. - Raamattu opettaa, että kaikki ovat kadottavaa syntiä tehneet Aadamissa (vauvakin kuolee, sekä hengellisesti, että ruumiillisesti) ja siksi osallisuus Jeesukseen pelastaa: "Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet-" (Room.5:12). "Niin kuin siis yhden ainoan rikkomus tuotti kaikille ihmisille kadotustuomion, niin riittää yhden ainoan vanhurskas teko antamaan kaikille ihmisille vanhurskauden ja elämän." (Room.5:18).
"olimme luonnostamme vihan lapsia niinkuin muutkin" (Ef.2:3)
(Ps. 51:7) Syntinen olin jo syntyessäni, synnin alaiseksi olen siinnyt äitini kohtuun. [1. Moos. 8:21; Job 14:4, Job 25:4]
"niinkuin kirjoitettu on: "Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan" (Room.3:10)
"Mikä lihasta on syntynyt on liha" (Joh.3:6). Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan. [Ef. 5:26; Tit. 3:5; 1. Piet. 3:21] - Ryövärin aikana, kun ei kristillistä uudenliiton kastetta ollut olemassakaan. Paikalla oli itse sakramentti Jeesus. Johanneksen kaste oli vain juutalaisille (apt.13:24). Meitä ei ole kastettu sillä kasteella, jonka Jeesus sai Johannekselta. Vasta ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus sääti kristillisen uudenliiton kasteen kaikille kansoille (Matt.28:19-20). Tuota ennen Jeesus ei ollut tehnyt kuolemallaan perustusta kasteelle (Room.6:3). Johanneksen kasteen tilalle tuli kristillinen uudenliiton kaste (apt.19:1-6). Vaatteen saamme kasteessa (Gal.3:27).
"Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet."
"Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?"
"Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan." - Kiitoksia Vanhamuori asiallisesta kannanotosta. Niin, voihan ihminen olla hyvä ja lainkuuliainen ihminen, vaikka ei olisi kastettu ja uskoisi. Taas joku voi olla kastettu ja nimellisesti uskovainenkin, mutta ei lainkuuliainen ja hyvä ihminen. Noilla kummallakaan ei pääse taivaaseen.
Taivaaseen pääsee kastettu ja uskovainen ihminen, Jeesuksen tähden. Puhut luopuneesta kansankirkosta, ja olen ihan samaa mieltä. Minä ja perheeni kuulumme Luther säätiöön, johon ei makseta kirkollisveroa, vaan vapaaehtoinen kolehti. Puhut ihan oikeita asioita. - Jo varhaiset kirkkoisät opettivat, että kasteessa saa perisynnit anteeksi?
Voisiko joku esittää kohdan, joka sanoo, ettei kasteessa oleva sanan lupaus antaisi syntejä anteeksi?
Esim. näin sanotaan: apt.22:16. "Ja mitäs nyt viivyttelet? Nouse ja anna sinus kastettaa ja pestä pois sinun syntis, ja huuda avuksi Herran nimeä".
apt.2:38. Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
kol2:12. "ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala, joka herätti hänet kuolleista".
Näissä kohdissa käy hyvin kysymykseen myös uskoontulevien kaste, ei siis varsinaisesti tai välttämättä uskovien kaste.
Asia on minulle edelleen päivänselvä, niinkuin aurinko taivaalla paistaa: "sana kasteessa antaa mitä lupaakin". Lestadiolaisena ollessani, kysyinkin heidän papiltaan, onko 38-Raamatunkäännös kastekohdasta väärä (viittaan Matt.28:19-20). Hän sanoi, että se voidaan niinkin kääntää.
Lähetyskäsky kuuluu sanantarkasti näin: "Menkää siis ja opetuslapseuttakaa kaikki kansat kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä olen teille säätänyt". Sana "heitä", ei viittaa opetuslapsiin, vaan kaikkiin kansoihin. Sana "niitä"viittaisi opetuslapsiin.
Uudestikastajat ovat pyrkineet selittämään, ettei matheetevein tarkoita opetuslapseksi tekemistä, vaan opettamista ja tämän tueksi he vetoavat vanhaan Raamatun käännökseen. Verbi matheetevein johtuu substantiivista matheetees= opetuslapsi, ei koskaan opetus. Vanhemmassa suomalaisessa käännöksessä verbi on käännetty opettamiseksi Lutherin mukaan. Luther oli seurannut latinalaista Vulgata käännöstä. Hän ei kuitenkaan tehnyt uudestikastajien johtopäätöksiä, vaan opettaa niinkuin mekin.
Tämän osoittaa todeksi hänen sanansa lähetyskäskystä:
"Mutta koska hän määrää, eli käskee kastamaan kaikkia kansoja, eli pakanoita, hän ei sulje pois lapsia kasteelta. Sillä hän ei mainitse mitään ikiä, olivat he sitten nuoria tai vanhoja, vaan hän käskee muitta mutkitta kastamaan kaikkia kansoja.
Lähde: (Lapsikaste on Raamatullinen) - Svebiliuksen katekismus opettaa: Minkätähden kastetta kutsutaan uudestisyntymisen pesoksi? Vastaus: Koska kaikki ihmiset sikiävät ja syntyvät synnissä, ovat luonnostansa vihan lapset Ef.2:3; ps.51:7, mutta kasteen kautta vastauudesti syntyvät ja tulevat Jumalan lapsiksi, puhdistetuiksi ja pestyiksi synnistä ianakaikkiseen elämään.
Minkätähden kastetta kutsutaan Pyhän Hengen uudistukseksi? Vastaus:
Sen tähden, että Pyhä Henki kasteen kautta uudistaa meitä, sekä ymmärry
Luther toteaa suuremmassa katekismuksessaan:
Kaste antaa sen vuoksi jokaiselle kristitylle koko elämän ajaksi riittämiin oppimista ja harjoittamista. Hänellä on jatkuvasti täysi työ uskoa lujasti se, minkä kaste lupaa ja vaikuttaa: voitto Perkeleestä ja kuolemasta, syntien anteeksiantamus, Jumalan armo, Kristus kaikkinensa ja Pyhä Henki lahjoinensa. Se antaa niin ylenpalttisen runsaasti, että heikko luonto sitä ajatellessaan alkaa väkisinkin epäillä, voiko tämä olla totta. Mietihän itse, mitä tapahtuisi, jos olisi olemassa niin taitava lääkäri, että hän pystyisi estämään ihmisiä kuolemasta, tai vaikka he kuolisivatkin, saisi heidät kuoleman jälkeen elämään ikuisesti? Hänelle sataisi maailmasta rahaa niin paksuin kinoksin, ettei rikkaiden tungokselta kukaan muu pääsisi hänen luokseen. Mutta kasteessa tuodaan ilmaiseksi jokaisen oven eteen aarre ja lääke, joka nielee kuoleman ja säilyttää elossa kaikki ihmiset. Tällaisessa arvossa meidän on pidettävä kastetta ja käytettävä sitä hyväksemme, jotta synnin ja huonon omantunnon painaessa saisimme kasteen voimaksemme ja lohduksemme. Sanomme silloin näin: "Olen kuitenkin kastettu, ja jos minut kerran on kastettu, minulle on myös luvattu, että minä pelastun, että sieluni ja ruumiini saavat iankaikkisen elämän." Juuri sen vuoksi kasteessa tehdään nämä kaksi: ruumis valellaan, koska se ei voi ottaa vastaan muuta kuin veden, ja samalla lausutaan sana, jotta myös sielu saisi, mihin tarttua. Mutta koska vesi ja sana yhdessä ovat yksi kaste, niin täytyy myös ruumiin ja sielun yhdessä pelastua ja elää iankaikkisesti. Sielu pelastuu sanan tähden, johon se uskoo, ruumis taas siksi, että se on yhdistynyt sieluun ja ottaa kasteen vastaan sillä tavoin kuin ruumille on mahdollista. Ruumiimme ja sielumme eivät sen vuoksi voi omistaa tätä suurempaa aarretta. Sen vaikutuksesta me näet tulemme kokonaan pyhiksi ja autuaiksi. Tällaista ei muutoin ikinä voitaisi saavuttaa, ei minkäänlaisella elämänvaelluksella eikä millään teoilla. - Ihmisen tunnustukset tulee ja menee, mutta Kristuksen kaste pysyy. Me kastamme lapsemme perisynnin tähden, eli ihminen alkaa tekemään syntiä siksi, kun olemme jo syntyessämme syntisiä, luonnostamme vihan lapsia. (ps.51:7; ef. 2:3) "Synnin palkka on kuolema", ja vauvakin kuolee. On teillä kovin kepponen synti käsitys. Laki ja evankeliumi, menee teillä uudestikastajien opissa sekaisin. Te olette puhtaita kun pulmuset, mutta eiköhän ne suden pennutkin ala lampaita syömään.
- Uudelleenkaste on tietenkin se, kun kastetaan vedellä uudestaan, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Raamattu sanoo, että vain yksi kaste ja joka on liittona Jumalan puolelta aina voimassa, vaikka kaikki ihmiset olisivat valheellisia tai luopuisivat. Kun ja jos tuhlaajapoika/tyttö saa palaamisen armon, sanan kautta, ei hän tarvitse uudelleen kastamista, vaan aina uudelleen uskomista. Tarvitsemme uudelleen uskomista tänäänkin, palaamista taivaan tielle, kasteen armoon, eli siihen samaan syntymiseen, jonka olemme kerran kasteessa saaneet ja josta olemme luopuneet.
Edelleen on ero vanhurskauttamisopissa ratkaisukristittyjen kanssa, nimittäin se on aina yksin Pyhän Hengen teko, kun sydän synnistä hätääntyy ja etsii armoa. Kuinka hengellisesti kuollut, voisikaan tehdä hengellistä ratkaisua (Joh.6:63; 1.kor.2:14). - Ihmeellinen tulkinta näillä lakihenkisillä uudestikastajilla. He ottavat kohdan, eivätkä tiedä mitä se merkitsee: Ap 2:41 Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin." weha: "Tottakai, kun synnintuntoiset ihmiset ottavat sanan vastaan, ottavat kasteen syntien anteeksisaamiseksi, niin he saavat Pyhän Hengen lahjan, kuten apostoli Pietari hieman aikaisemmin lupaakin: apt.2:38 Pietari vastasi: "Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen.
39 Teitä tämä lupaus tarkoittaa, teitä ja teidän lapsianne, ja myös kaikkia niitä, jotka ovat etäällä -- keitä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu.
weha: Huomionarvoista on, että kasteen lupaus syntien anteeksisaamisesta ja Pyhän Hengen lahja, koski myös heidän lapsiaan. Se on aikuisen kohdallakin aina yksin Pyhän hengen teko, kun sydän synnistä hätääntyy ja etsii armoa (Joh.6:63; 1.Kor.2:14). - Raamattu kertoo, että kaste on yksi kertaa toimitettava ja Raamattu edelleen kertoo, että kaste on liittona Jumalan puolelta aina voimassa, vaikka kaikki ihmiset olisivat valheellisia.
- Uudelleenkastajat haluavat vesittää jokaisen kastekohdan Raamatusta. Sivumennen sanon, että näin tekevät myös vanhoillislestadiolaiset. Nämä kaksi hengellisyyttä ovat tässä yllättävän lähellä toisiaan. Molemmat opettavat ns. "uskovien kastetta". Sensijaan Raamattu ja myöskin luterilaisuus opettaa uskoontulevien kastetta. Kasteen merkitysero on selvä. Siksi on varsin selkeätä erottaa väärähengellisyys.
Uudesti kastaja nimitys johtuu uudesta kasteesta ja lapsikasteen hylkäämisestä. Uudesti kastajat opettavat uskovien kastetta, kun Raamattu ja uskonpuhdistus taas opettaa, että kaste on merkitykseltään pikemminkin uskoon tulevien kaste:
Apt.2:
38 Pietari vastasi: "Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen. 39 Teitä tämä lupaus tarkoittaa, teitä ja teidän lapsianne, ja myös kaikkia niitä, jotka ovat etäällä -- keitä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."
"ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala, joka herätti hänet kuolleista" (kol.2:12).
Joh.3:5 Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan. [Ef. 5:26; Tit. 3:5; 1. Piet. 3:21]
6 Mikä on syntynyt lihasta, on lihaa, mikä on syntynyt Hengestä, on henkeä. [1. Kor. 15:50; Ef. 2:3] - Raamatussa ei ole ainoatakaan kohtaa, että kaste olisi varmuudella toimitettu upottamalla. Kasteen asetuksessa ja säädössä ei myöskään puhuta upotuskasteesta mitään. Oikein onkin opetettu: "Pelastusta ei saa aikaan vesi, vaan Jumalan sana, joka on yhdessä veden kanssa".
Baptidzoo-sana merkitsee Uudessa testamentissa kaikenlaista vedellä koskettamista. Baptidzoo-sana ei vielä itsessään kerro, millä tavalla kosketus tapahtuu. Uudessa testamentissa ei ole yhtään kohtaa, jonka perusteella voitaisiin osoittaa, että baptidzoo merkitsee ainoastaan upottamista eikä mitään muuta. Väite, että sanat baptidzoo ja baptisma merkitsisivät aina upottamista, ei täten pidä paikkaansa. Uusi testamentti käyttää upottamisesta (Matt. 18:6) ja veteen vajoamisesta (Matt. 14:30) kokonaan toista sanaa katapontidzoo.
Uuden testamentin sanonnat “hän nousi heti vedestä” (Matt. 3:16), “astuivat veteen”, “kun he olivat nousseet vedestä” (Apt. 8:38 s.) eivät nekään sinänsä sisällä ajatusta ‘upottamisesta’. Näitä sanontoja käytetään eri syvyyksiin veteen menemisistä ja siitä nousemisista.
Kun apostolit kastoivat kuulijakuntaa, jolla ei tietysti ollut kastepukuja mukanaan (köyhillä ei ollut edes muuta vaatepartta kuin päällä oleva), oli pakko kastaa valelemalla, koska yleisön takia ei voitu esiintyä alastomanakaan. Jeesuksen kastetta esittävät varhaiskristilliset maalaukset (kuten Rooman katakombissa Pyhän Calixtuksen kastekappelissa oleva heti ensimmäisen vuosisadan jälkeen syntynyt kuva) paljastavat, että valelu on ollut alkukirkon yleisin kastetapa: kastettava seisoi vedessä ja kastaja valeli vedellä hänen päänsä ja olkapäänsä.
Didakhe vuosien 50–100 vaiheilta mainitsee valelukasteen. Justinus Marttyyri (110–165 jKr.) mainitsee Apologiassaan epäjumalain pappien matkivan kristillistä kastetta pirskottaessaan itsensä vedellä. Tertullianus (145–220 jKr.) mainitsee kirjassaan De Baptismo, ettei ole väliä kastetaanko ihminen meressä tai lammikossa, virrassa tai maljassa, järvessä tai ruuhessa. Cyprianus (200–258 jKr.) sanoo kirjassaan Fidukselle, ettei kenenkään tule vaivaantua pirskottelemalla tai valelemalla suoritetusta kasteesta.
Kirkkohistoria kertoo upotuskasteitakin olleen, mutta Raamatussa ei ole ohjetta, että kaste olisi toimitettava tällä tavalla. Mikäli upottamista käytettiin, se oli kirkollinen perimätapa, ei Raamatussa määrätty muoto.
On yhdentekevää, valellaanko, vihmotaanko vai upotetaanko, kunhan vain kaste toimitetaan kolmiyhteisen Jumalan nimeen puhtaalla vedellä. Valeleminen sopii hyvin kuvaamaan ‘puhdistusta synneistä’ ja ‘elävän veden virtoja’. Vihmominen eli pirskottaminen kuvaa ‘puhdistusta’ ja ‘Jumalan armon siunausta’. Upottaminen kuvaa paitsi ‘puhdistusta synneistä’ myös ‘vanhan ihmisen kuolemaa’ ja ‘uuden ihmisen syntymistä’. Alkukirkko ymmärsi, että kasteen olemus ei riipu veden määrästä vaan laadusta: sen on oltava ‘Kristuksen veren punaamaa’! Näin ollen kasteen muoto on Jumalan sanan mukaan varsin vapaa, ja tämä on myös luterilaisen kirkon kanta. - Jeesus pyhittää seurakunnassaan, kasteen kautta: Ef.5:26 "pyhittääkseen sen (seurakuntansa) . Hän pesi sen puhtaaksi vedellä ja sanalla" [Joh. 3:5; Tit. 3:5; 1. Piet. 3:21]
- Joh, 3:5, puhuu kasteen vedestä. Nimittäin kohta puhuu äitistä syntyneestä, lihasta syntyneestä ja ihmisestä, joiden tulee syntyä kasteessa "vedestä ja Hengestä". Vauvakin on ihminen. Ainoastaan kasteessa voi syntyä vedestä ja Hengestä". Kohtaa kristillisenä kasteena, opettaa Raamattu, alkukirkko, varhaiset kirkkoisät, kirkon perimätieto, Luther, uskonpuhdistus, luterilaisen kirkon tunnustuskirjat.
- Tottakai kasteesta on määritelty Raamatussa esim. missä se toimitetaan: Ef.5:25. Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä,
26 että hän sen pyhittäisi, puhdistaen sen, vedellä pesten, sanan kautta, - Siis kaste on evankeliumia. Jo Johanneksen aikana, Johannes saarnasi parannuksen kastetta syntien anteeksisaamiseksi. Samoin on uudessaliitossa, jolloin kaste sai eri sisällyksen; se oli osallisuutta Jeesuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen (Room.6:3,5). Jo apostolit saarnasivat kastetta syntien anteeksisaamiseksi, jolloin saa Pyhän Hengen lahjan (apt.2:38-39). Kasteella on aivan eri sisällys mitä uudestikastajat opettavat. Ainoastaan kasteessa synnytään vedestä ja Hengestä(Joh.3:5-6). Kaste on siis merkitykseltään pikemminkin uskoon tulevien kaste, Eikä uskovien kaste. Lahjaan tietysti aina juodaan, eli vastaanotetaan. Lahja on siis lahja.
- Joh, 3:5, puhuu kasteen vedestä. Nimittäin kohta puhuu äitistä syntyneestä, lihasta syntyneestä ja ihmisestä, joiden tulee syntyä kasteessa "vedestä ja Hengestä. Ainoastaan kasteessa voi syntyä vedestä ja Hengestä". Kohtaa kristillisenä kasteena, opettaa Raamattu, alkukirkko, varhaiset kirkkoisät, kirkon perimätieto, Luther, uskonpuhdistus, luterilaisen kirkon tunnustuskirjat.