timontti
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia55 aloitusta · 985 kommenttia
- Jos maksat PayPalin kautta, sinun ei tarvitse antaa luottokorttisi tietoja kauppiaalle. Jos taas annat luottokorttisi tiedot kauppiaalle, et tarvitse PayPalia. (PayPal ei ole kauppias vaan kansainvälinen maksujen välitysjärjestelmä.)
Rahan siirto PayPaliin vaatii kyllä luottokortin, sillä suomalaisilta pankkitileiltä ei kuulemma voi siirtää sinne rahaa tilisiirtona. PayPal on itsessään luotettava, mutta sen nimellä lähetetään hurjasti huijausyrityksiä sähköpostitse. - Paljon uutta on tulossa. Pääsiäisenä Sampopankin sivuilla oli runsaasti yksityiskohtaista tietoa uusista palvelupaketeista, korteista ja tileistä. Sen jälkeen yksityiskohtaiset tiedot laitettiin piiloon, ilmeisesti siksi aikaa, että toimintahäiriöt saadaan korjattua. Lukemalla tällä palstalla 22.-24.3.2008 käytyjä keskusteluja saa varmaankin aika hyvän käsityksen.
- Valitukset ja muutospaineet pitää kohdistaa siihen, että Danske/Sampo muuttaisi systeeminsä toisenlaiseksi - eikä omaan työnantajaan, että tämä sallisi sellaisten systeemien käytön leviämisen.
- Ei todellakaan kuulu nykyaikaiseen tietohallintoon, että ulkopuolinen organisaatio - tässä tapauksessa ulkomainen pankki - päästetään edes työntekijän antamalla luvalla nuuskimaaan työaseman sisältöä ja asentamaan siihen omia java-sovelluksiaan, joista ei voi varmasti tietää, mitä kaikkea ne tekevät tai mitä muuta ne saattavat mahdollistaa tilannetta hyväkseen käyttäville muille ulkopuolisille.
- Sampopankin uusilla sivuilla oli tosiaan pääsiäisenä paljon sellaista yksityiskohtaista uutta infoa, mikä on sittemmin poistettu näkyvistä. Varmaankin haluavat nyt keskittyä toimintahäiriöiden selvittämiseen ilman, että kaikki passiivisetkin asiakkaat pakotetaan samaan aikaan valitsemaan palvelupakettinsa. Tulossa on siis palvelupaketit, joihin kuuluu tietynlaiset kortit ilman eri maksua. Korttien ominaisuudet muuttuvat. Eräitä uudentyyppisiä tilejäkin on tulossa, ainakin Verkkosäästötili. Toisaalta entistä eTalletustiliä en muista enää nähneeni valikoimassa.
- Itse päädyin tekemäni vertailun jälkeen Nordea Yrityskorkoon, mutta en muista enää tarkkaan, millä perusteella. Ainakaan siinä ei ole niin suurta korkoriskiä kuin pitkän koron rahastoissa, sijoitettavan määrän ei tarvitse olla erityisen suuri eikä merkintä- tai lunastuspalkkioita ole mennyt. Tosin olen Avainasiakas enkä muista onko sillä tässä vaikutusta. Monet ovat kyllä viime kuukausina kirjoittaneet, että kaikki yrityskorkorahastot ovat nyt vaikeassa tilanteessa ja talletustileiltä on saanut viime aikoina paremman tuoton.
- Suomalaisten pankkien keskuudessa on leviämässä sellainen vaatimus, että Visa-korttimaksun saajan pitää olla liittynyt "Verified by Visa" -varmennusjärjestelmään. Tietääkseni PayPal ei sitä ole, joten täytyy etsiä, mistä pankista sellaisen kortin vielä saa. Esim. Sampo-pankin sivuilla oli pääsiäisenä tieto, että uusilla korteilla maksu estetään, jos vastaanottaja ei ole "Verified by Visa".
- Kuinkahan tarkkaan pankin ostajalle on pakko kertoa - ja saadaan pankki- ja liikesalaisuuksien salassapitovelvollisuutta rikkomatta kertoa - yksityiskohdista, kuten odotettavissa olevista luotto- tai sijoitustappioista, jotka eivät ole vielä realisoituneet???
- Tieto on peräisin Sampopankin tiedotteesta, joka tuli kaikille asiakkaille marraskuussa 2007. Talletussuoja nousee Tanskan lain mukaiseksi kuitenkin vasta sitten, kun Sampopankista tulee juridisesti tanskalaisen pankin sivukonttori. Marraskuisen kirjeen mukaan sen piti tapahtua nyt pääsiäisenä, mutta aikataulua on siltä osin lykätty eikä uutta täsmällistä ajankohtaa ole ilmoitettu.
- Alunperin Sampopankki ilmoitti, että siitä tulee Dansken sivukonttori ja talletussuoja nousee Tanskan lain mukaiseksi pääsiäisenä 2008. Sen jälkeen tuli uusi tiedote, jonka mukaan sivukonttoriksi muuttumista on lykätty ja se tapahtuu vuoden 2008 aikana. Sen tarkempaa uutta aikataulua en ole nähnyt.
- Nordeasta voi maksaa verkkopankin kautta enintään 16.800 euroa vuorokaudessa. Konttorissa voidaan siirtää mikä summa tahansa. Sampopankissa ei ollut ainakaan ennen pääsiäistä mitään rajoitusta. Tapiolassa oletuksena oli verkkopankkisopimusta tehdessä 5.000 euroa/vrk. Muista en tiedä.
- Minullakin oli Visa Electron viime syksyyn saakka siitä alkaen, kun Nordean edeltäjäpankki alkoi niitä myöntää. Aina oli sellainen pelko, että kassa kysyy "Olisiko teillä mitään muuta korttia?". Niinpä pidin aina toistakin korttia lompsassa. Tietääkseni Danske/Sampopankin Visa Electronilla ei voi enää maksaa mitään internetissä. Mielestäni Visa Debit on parempi niille, jotka sen saavat.
- Ei tarvitse viedä shekkinä, pankkivekselinä eikä seteleinä. Yleensä uudessa pankissa tehdään ensin talletussopimus. Siinä yhteydessä saat tilinumeron ja viitteen, joita käytät siirtäessäsi rahat tilisiirtona toisesta pankista. Voit tehdä siirron esim. vastaanottavan pankin toimistossa asiakastyöasemalla heti paperien allekirjoittamisen jälkeen, jos sinulla on toisen pankin verkkoavaimet mukana. Tai voit tehdä siirron kotiin tultuasi kaikessa rauhassa. Varsinkin jos asia on sovittu puhelimitse ja sopimuspaperit lähetetään postitse, niissä voi olla jokin eräpäivä merkittynä. Tehty talletussopimus on joka tapauksessa korkoprosentin osalta lyöty lukkoon ja saat korkoa vasta siitä päivästä alkaen, jolloin rahat ovat uudessa pankissa.
- Siinä voi kyllä antaa jokaiselle tilille oman nimen, mutta en löydä sellaista kohtaa, jossa tilinumeron voisi vaihtaa vanhan kotimaisen standardin mukaiseksi (paitsi siis em. nimikentässä, jos siinäkin on tilin numero - minulla ei ole). Tulostin tänään yhden kuitin kuluneella viikolla lähettämästäni verkkopankkimaksusta. Siinä maksun saajan tilin numero on vanhassa kotimaisessa muodossa, jossa sen syötin. Sensijaan oman tilini numero on IBAN-muodossa.
Ikävää, että uusi tilinumerostandardi on niin epähavainnollinen. - Tätä kirjoittaessani sivusto toimii paljon suppeampisisältöisenä kuin se oli pääsiäisenä. Esimerkiksi: Siellä ei ole nyt uusien palvelupakettien esittelyä ja vertailua eikä esim. uuden Verkkosäästötilin esittelyä. Ei taida olla tilien korkojakaan mainittuna? Pääsiäisenä noista asioista käytiin tälläkin foorumilla laajaa keskustelua.
- Lyhyesti sanottuna: On tilanteita, joissa luottokortti on ainoa mahdollinen tai järkevä maksutapa ja sen lisäksi monessa tapauksessa kuluttajansuoja on parempi maksettaessa luottokortilla kuin käteisellä. Esim. kun lentoyhtiö meni konkurssiin, luottokorttiyhtiö korvasi lippujen hinnat luottokorttimaksajille, mutta käteismaksajat eivät saaneet korvausta mistään. Internetin kautta ostettaessa luottokorttimaksajat saavat rahansa takaisin, jos tuotetta tai palvelua ei toimiteta tai se ei vastaa tilausta. Jne. Jne.
- 1970-luvulla Postipankin käyttötili oli tosiaan monipuolisempi ja edullisempi kuin mitä kilpailijoilla oli siihen aikaan tarjolla. Silloin minunkin asiakkuuteni alkoi :)
Välillä oli monta vuotta, jolloin Visa-kortti oli ainoa syy pysyä asiakkaana. Olisihan senkin voinut siirtää toiseen pankkiin, mutta olisi pitänyt täyttää hakemuksia eikä siitä olisi ollut mitään iloa. Sampopankin Visa on tähän asti ollut kaikkialla hyvin toimiva kortti.
Sitten tulivat hyväkorkoiset talletustilit eli eTalletustili ja Varatili. Esim. Nordeasta ei saa yhtä hyvää korkoa heti nostettavissa oleville varoille. Säästöpaketista ei ole mennyt muita palvelumaksuja kuin Visan vuosimaksu. - Tein 1990-luvulla jFax-sopimuksen. Sittemmin se muuttui eFaxiksi, ilmeisesti yrityskaupan myötä. Silloin, kun vaaditaan fax eikä hyväksytä sähköpostia, yleensä taka-ajatuksena on seuraavat turvatekijät:
1) Tavallisesta faksista näkee puhelinnumeron, mistä se on lähetetty. eFaxin voi lähettää kuka tahansa mistä tahansa. Esim. minun käyttämäni numerot olivat Brysselissä ja USA:ssa, vaikka käytin molempia Helsingistä. Vastaanottaja ei pysty varmentamaan, kuka kyseisiä puhelinnumeroita hallinnoi, koska ne ovat eFaxin nimellä ja niitä voi hallinnoida internetin kautta mistä tahansa.
2) Tavallisen faksin sisältöä ei voi muokata. eFaxina voin lähettää passista tai muusta asiakirjasta PhotoShopilla tai muulla vastaavalla ohjelmalla muokatun kopion, joka ei vastaa alkuperäistä, mutta vastaanottajan on sitä mahdotonta huomata.
Jouduin tämän asian kanssa viimeksi tekemisiin joulukuussa, kun yritin lopettaa USA:ssa olleen sijoitustilini. Lopulta se onnistui siten, että lähetin eräistä asiakirjoista, ml. passista, valokopion kirjeitse. USA:ssa on tavallista, että fax ja kirje kelpaavat, mutta sähköposti ei kelpaa. - Nordean korteissa on se huono puoli, että niillä ei sopimusehtojen mukaan saa maksaa internetin kautta sellaiselle maksun saajalle, joka ei ole liittynyt "Verified by Visa"- tai "MasterCard SecureServer"-varmennusjärjestelmään. Suurin osa luottokorttimaksuja keräävistä yhteisöistä ei ole liittynyt noihin varmennusjärjestelmiin, jolloin pitää olla jokin muu kuin Nordean kortti. Sampopankin kortti on tähän asti käynyt kaikissa paikoissa.
- Nordean henkilöasiakkaan verkkopankissa kaikki tilinumerot muuttuivat tällä viikolla IBAN-muotoisiksi. Todella epähavainnollisia tilinumeroita, joita on vaikea muistaa. Ikävä kehityssuunta!