timontti
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia55 aloitusta · 985 kommenttia
- Suomalaiset pankit maksavat tällä hetkellä 3kk:n dollaritalletuksille selvästi yli 4% vuotuisen koron. Hoitotilinä pitää olla koroton valuuttatili, mistä talletus tehdään ja minne pääoma+korko maksetaan talletuksen eräpäivänä. Amerikkalaisesta pankista saisi säästötilille hiukan yli 5%, mutta kun yritin avata, sain ilmoituksen, että ulkomailla asuvaa ei voida ottaa pankin asiakkaaksi.
Kurssiriskeistä puheen ollen, eurokin on valuutta ja jos kaikki rahavarat ovat euroissa, siinäkin on melkoinen kurssiriski. Monet hinnat ovat kuitenkin edelleen dollaripohjaisia. - Glitnir Pankki Oy on suomalaisen talletussuojan piirissä. Tarkemmin Rahoitustarkastuksen tiedotteessa, joka on osoitteessa
http://www.rahoitustarkastus.fi/Fin/Tiedotus/Lehdistotiedotteet/talletussuoja_tiedote.htm - Sensijaan Sampopankista saat sekä asuntolainan että hyvän talletuskoron: Tänään uudelle Varatilille maksetaan 3,748% ja vähintään 5.000 mutta alle 50.000 euron määräaikaistalletukselle seuraavat korot, jos teet talletuksen itse netin kautta (verkkopankin kohdasta "Avaa tili"):
1kk 4,501%
3kk 4,510%
6kk 4,478%
12kk 4,448%
Kaikki nämä korot muuttuvat joka päivä vastaavan euriborin mukaan. Laittaisin tähän viereen vertailun vuoksi S-pankin vastaavat korot, mutta en pääse näkemään niitä, vaikka olen S-pankin asiakas, koska S-tililläni ei ole tällä hetkellä 5.000 euroa rahaa. Sensijaan Sampo-pankin korot näet kaikille summille vaikka tililläsi ei olisi tällä hetkellä niin paljon. - Hyvä että varoitit. Muistelen kyllä nähneeni juuri Gigantin kännykkähyllyssä selvän tekstin, että niitä ei vaihdeta. Vai olisiko se sittenkin ollut jossakin muussa kaupassa?
Mielestäni olisi kyllä reilua, että edes avaamattoman myyntipakkauksen saisi edes vaihtaa toiseen samanhintaiseen tuotteeseen tai välirahaa maksamalla kalliimpaan. Jos itselle tulisi tuollainen tarve eteen ja vaihdosta kieltäydyttäisiin, en kyllä ostaisi siitä liikkeestä enää koskaan mitään. Vastaavasti, kun olen saanut rahat takaisin Lidlissä ja Claes Ohlsonilla huonosti harkituista ostoksista ilman minkäänlaista riitaa tai kerjäämistä, kyllä siitä tuli niin hyvä mieli, että mielelläni olen tehnyt molemmissa paikoissa myöhemminkin paljon ostoksia. - Eiköhän avaaminen riipu lähinnä siitä, mitä paketissa on tai mitä siinä epäillään mahdollisesti olevan. Sitäpaitsi minä olen aina joutunut itse avaamaan pakettini tullipostissa. Siis virkailija on tarjonnut veistä tai saksia ja pyytänyt avaamaan paketin. Sitä ennen paketti on läpivalaistu ja sen päälle on kynällä kirjoitettu, mitä epäilyttävää siinä saattaa olla (esim. "Pillereitä?").
Vasta sen jälkeen, kun paketti on avattu ja sen sisältö todettu, on alettu kysellä, olenko tilannut sen vai onko lähettäjä lähettänyt sen minulle pyytämättäni. Se on sitten vaikuttanut asian jatkokäsittelyyn. Onhan se vähän eri asia, jos itse tilaa jotakin kiellettyä postimyynnistä netin kautta kuin jos joku ystävä lähettää paketin vastaanottajan pyytämättä ja se tulee hänelle yllätyksenä kuin faksit entiselle pääministerille.
Ainakin aiemmin oli sellainen käytäntö, että tullissa asiakas sai valita, peritäänkö maksut tuotteen hinnan vai painon perusteella. Esim. minä tullasin kerran 350 grammaa magneettinauhaa. Silloin ei tarvinut selvittää, minkä arvoinen nauhan sisältö oli. - Nuo sanat pitäisi päästä lausumaan jollekin sellaiselle pomolle, joka on tulosvastuussa kotimaisista pankkipalveluista, vähintäänkin omalla alueellaan.
Minusta ensimmäinen vaihtoehto eli "Vien hiekkaiset kenkäni toiseen pankkiin" tuntuu parhaalta, koska se on yksinkertainen eikä sisällä yhtään negatiivista verbimuotoa. Mutta ehkä sitä pitäisi vielä hiukan kehitellä, sillä ethän sinä voi niitä kenkiäsi sinne uuteen pankkiin jättää - eivätkä ne kai tähänkään asti ole pankin tallelokerossa olleet? :)) Miten olisi: "Laahustan hiekkaisilla kengilläni toiseen pankkiin"
"Tosi on" on hyvä siinä tapauksessa, että pääset jonkun KOP-taustaisen pomon juttusille, joka oli siellä työssä jo Jaskan pääjohtajakaudella. - Ottaen huomioon kaikki esittämäsi näkökohdat suosittelen Sampopankin Varatiliä ja saman pankin määräaikaistalletuksia, jotka voit tehdä itse netin kautta. Eräistä muista pankeista voisit saada lyhytaikaisesti hiukan parempaa korkoa, mutta kaikki uudet pankit eivät anna asuntolainoja eikä verotuksen jälkeinen korkoero edes ole niin suuri, että sen saamiseksi kannattaisi paljon vaivaa nähdä.
Sampopankin erityisetuna on lisäksi ensi keväästä alkaen se, että ensi keväästä alkaen sovellettava Tanskan lain mukainen talletussuoja kattaa koko mainitsemasi rahamäärän 36.000 euroa. - Edelleenkin tekemäni ostos näkyy pankkitilillä vain katevarauksena.
- Kyllä se varmaankin vuoden päästä jo toimii ja kelpaa eri paikoissa, kun sopimuksen mukaista maksua alettaneen periä.
- Edelleenkin eilen tekemäni ostos näkyy pankkitilillä vain katevarauksena.
(BTW: Luin joitakin vuosia sitten amerikkalaisen kauhukertomuksen, jossa varoitettiin debit-korttien vaaroista. Siitä sain sellaisen käsityksen, että USA:ssa ei voi/voinut sulkea kadonnutta korttia ilman että samalla sulki siihen liitetyn pankkitilin. Siis kun debit-kortti oli kadonnut, kirjoittaja oli joutunut avaamaan uuden pankkitilin ja ilmoittamaan joka paikkaan palkan yms. maksajille uuden pankkitilinsä numeron. Olisikohan ollut niin, että kortilla ei ollut omaa numeroa vaan sen numero oli sama kuin pankkitilin numero.) - Kun en käyttänyt S-pankin vaan Nordean korttia, niin aloitin aiheesta tänään uuden viestiketjun otsikolla "Visa Debit kelpaa Lidlissä".
- Kuitille tulostui seuraavat tiedot:
NUMERO: (kortin 5 viimeistä numeroa)
VARMENNUSTUNNUS: (6-numeroinen luku)
VISA DEBIT (ostosten summa euroina)
VOIMASSA: (kkvv)
MAKSUKORTTI Nordea
Kaksi tuntia ostoksen teon jälkeen sen määrä näkyy [vielä] tilillä katevarauksena. Ilmeisesti siis katevaraus tehdään aina heti ostosten tarkalle määrälle ja maksu veloitetaan tililtä joskus myöhemmin. - "Pankin omat rahoitusyhtiöt myöntää Masterit, Visat taas kuuluu Luottokunnalle. "
Noinhan se asia yksityishenkilöiden korttien osalta on. Useimpien 1970-luvulta alkaen työelämässä olleiden ensimmäinen luottokortti on kuitenkin ollut työnantajan kustantama Eurocard, joka on Luottokunnan myöntämä MasterCard. Tietääkseni Luottokunta myöntää niitä yrityksille edelleenkin. - "jos joku ei muista PIN koodia, se ei ole myymälän ongelma. Asiakas voi aina mennä pankkiautomaatille ja nostaa sieltä rahat. "
Onhan se myymälälle paha ongelma, jos kassa on vienyt koneeseen paljon ostoksia ja sitten maksaminen epäonnistuu. Kassamyyjä joutuu peruuttamaan ostokset yksitellen tuote kerrallaan ja pyytämään jonkun viemään ne takaisin hyllyihin oikeille paikoilleen. Eikä se asiakas saa rahaa automaatista ilman PIN-koodia. - Kampin keskuksen, Sellon ja Jumbon liikkeet ovat ison kauppakeskuksen vuokralaisia, joiden kannattaa pitää yhteneväisiä käytäntöjä. He maksavat kovia vuokria, jolloin on pakko kilpailla jollakin muulla kuin halvalla hinnalla. Mutta kun mennään itsenäisiin liikkeisiin, jotka kilpailevat viimeiseen saakka tingityillä hinnoilla, silloin kauppias ei välttämättä ole enää valmis maksamaan palkkiota luottokorttiyhtiölle.
- Epäilen, että ongelma ei johtunut sirusta vaan jostakin muusta. Oliko mahdollisesti kysymys jostakin uuden tyyppisestä (esim. Visa Debit) tai uuden pankin (esim. S-pankin) kortista? Minulla on ollut sirut korteissa jo pitkään, mutta siitä huolimatta monissa paikoissa pyydetään edelleen allekirjoitus paperille, vaikka se on pankkien antamien ohjeiden vastaista. Monet kaupat kysyvät "Onko teillä PIN?" ja sen mukaan pyytävät joko allekirjoituksen tai numerokoodin näppäilyn.
- Lähde: Kauppalehti Online, maanantaina 10.12.2007 klo 13:38 (päivitetty ma 13:38):
"[S-Pankin toimitusjohtaja] Ylihurula muistuttaa, että S-Pankki jatkaa säästökassojen toimintaa, eikä se ole verrattavissa muihin rahoituslaitoksiin."
Se on hyvä meidän asiakkaidenkin pitää mielessä, ettemme odota samaa kuin muilta pankeilta! - Jokaisella Suomen Lidlin kassalla on tarra, jonka mukaan maksuvälineiksi kelpaavat käteinen raha, kotimainen pankkikortti, Visa Electron ja Maestro Card. (Kirjoitettu ulkomuistista, toivottavasti muistin oikein :) Hammaslääkäriaseman systeemi luokitteli Nordea Visa Debit -kortin pankkikortiksi. Lidlissä en ole sitä vielä testannut.
- Visa Pankkikortti -yhdistelmäkortti toimii kyllä kotimaassa ihan vastaavasti kuin Visa Credit/Debit -yhdistelmäkortti, niin kauan kuin pankkikortti on vielä voimassa. Pankkikortilla voi muistaakseni maksaa 30.000 euroon saakka, jos vain tilillä on rahaa, joten se sopii hyvin esim. auton ostoon.
- Tämän syksyn ajan Nordeastakin on saanut Visa Debit -kortteja. Minullakin on nyt sellainen. Sen saatuani mielihyvin palautin tarpeettomana Visa Electronin, jonka aikanaan hankin ensimmäisten joukossa, mutta johon olen monta kertaa pettynyt ("Yhteyttä pankkiin ei juuri nyt saada. Olisiko teillä mitään muuta korttia?") En tiedä, saako Nordeasta Visa Credit/Debit -yhdistelmäkorttia, mutta ainakaan minä en sellaista ottaisi. Mielestäni on parempi, että nuo ominaisuudet ovat eri korteilla. Silloin voi tilanteen mukaan harkita, mitä kannattaa ottaa mukaan ja matkalla ne voi piilottaa eri paikkoihin, ettei kaikkia maksuvälineitä varasteta samalla kertaa.