simosomerma
Elämä Jeesuksen Kristuksen Rakkaudessa = EJKR
Kotimaa: Suomi
Koulutus: Yliopisto
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia95 aloitusta · 1568 kommenttia
- Joh 5:21 osoittaa, että Jeesus kutsuu Jumalasta erossa olevia ihmisiä kuolleiksi. Kun Jeesus saa tulla heidän elämäänsä, he muuttuvat eläviksi.
5:26 kertoo, että Jumalassa ja Jeesuksessa on elämä itsessään. Kun Jeesus saa koskettaa ihmisen sisintä, myös sinne tulee sama ikuinen elämä (Jumalan Pyhä Henki), joka on Isällä ja Pojalla. Muilla tätä elämää ei ole, he ovat vailla Jumalan eläväksitekevää Henkeä.
Ilmestyskirjan tulkintaasi ei ymmärrä. Jeesuksen yksi arvonimi on kyllä Juudan jalopeura, mutta petoon ja pedon merkkiin hän ei liity lainkaan. Pelkään, että joku on johtanut sinua harhaan, vääristellyt todisteluillaan Jumalan hyvät ja rakastavat suunnitelmat, joita hänellä on sinun suhteesi. - Lainaus: ”Mutta tämähän oli Jumalan näkökulma, kun Hänelle kaikki elävät”
Tuossa kohdassa on puhe Abrahamista, Iisakista ja Jaakobista, joiden Jumala Herra on ja jotka siksi ovat kuoltuaankin eläviä. Jumalasta erossa olevat eivät Jumalan näkökulmasta ole eläviä sen enempää tässä kuin tulevassakaan maailmassa.
Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Anna kuolleiden haudata kuolleensa! Mene sinä ja julista Jumalan valtakuntaa." Luuk 9:60
Mutta pitihän nyt iloita ja riemuita, koska tämä sinun veljesi, joka oli kuollut, heräsi eloon. Hän oli kadonnut mutta on nyt löytynyt!'" Luuk 15:24 - Lainaus: "Jumala ei voi tehdä pahaa. Määritelmäkysymys: joka tekee pahaa, ei ole Jumala."
Kuka siis määrittelee mikä on hyvää ja mikä pahaa? - Lainaus: ”Kuin olisit käyttäytynyt itse kuin se käärme, jota yritit arvostella.”
Viihdyn Jeesuksen seurassa (Matt 10:24-25)
”Mutta käärme oli kavalin” Kavaluus tarkoittaa salakähmäistä petollisuutta.
Lainaus: ”Ei tämä esityksesi ole kristinuskoa.”
Ei ilmeisesti vastaa sinun käsitystäsi kristinuskosta, mutta Raamatun Jumalan ilmoitusta kyllä. - Armo ja oikeudenmukaisuus kuuluvat yhteen. Väärät teot tulee todeta vääriksi oikeudessa. Kun tuomio on langetettu, syylliseksi todetulle määrätään rangaistus. Oikeutta ylläpitävä järjestelmä voi halutessaan armahtaa. Ei armoa oikein mielivallaksi voi kutsua, koska kukaan ei saa sitä ilman, että hänet todetaan syylliseksi ja hän itsekin allekirjoittaa tuomionsa.
Hyvyyttä voi osoittaa toiselle ilman, että kohdetta arvioidaan syyllinen-syytön akselilla.
Hyvyys ja pahuus määräytyy Jumalan olemuksen perusteella. Se, mikä on hänen olemuksensa kanssa sopusoinnussa, on hyvää.
Olet oikeassa, Raamatusta ei löydy tarinaa, jossa Saatana suoraan syyttäisi. Olin epätarkka. Saatanahan syyttää kyllä luotuja olentoja (Sak.3:1), mutta Jumalan luotettavuuden hän panee epäilyksenalaiseksi (=väittää valehtelijaksi) epäsuorasti:
Mutta käärme oli kavalin kaikista villieläimistä, jotka Herra Jumala oli tehnyt. Se sanoi naiselle: "Onko Jumala todella sanonut: 'Älkää syökö mistään puutarhan puusta'?" 1. Moos. 3:1 - Niin, kyllähän se, mitä itse kukin meistä pitää hyvänä, on aina opittu jostain. Jos ajatellaan, että jollakulla on täydet valtuudet määritellä mikä on hyvää ja mikä pahaa, hän on automaattisesti maailmankaikkeuden hallitsija.
Syyllisyyskysymyksistä sen verran, että Saatana on ensimmäinen, joka on syyttänyt ja syyttää Jumalaa epäoikeudenmukaiseksi. Varmaan hänelle olikin kauhea järkytys aikanaan, kun hän huomasi, että Jumala otti Jeesuksen muodossa kaiken syyllisyyden omille harteilleen. Kuka tahansa voi nyt päästä Jumalan suosikkilistalle Jeesuksen kautta, olipa miten syyllinen tahansa. - Herran tahdosta puhumisen sijasta onkin paljon parempi elää Herran tahdossa.
- Mistä sinun hyvän määritelmäsi on peräisin?
- Lainaus: Ongelmia luultavasti seuraisi runsaasti, jos asiat päätettäisiin vastoin enemmistön tahtoa?
Näinhän se on. Asia on kuitenkin ollut tiedossa alusta asti:
"Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle. En minä ole tullut tuomaan rauhaa vaan miekan. Minä olen tullut nostamaan pojan isäänsä vastaan, tyttären äitiään vastaan ja miniän anoppiaan vastaan. Ihmisen vihamiehet tulevat olemaan oman talon väkeä." Matt. 10:34-36 - Sinulla on tosiaan vapaus valita sellainen näkökulma Jumalaan, että nimität häntä pahaksi, syylliseksi, valehtelijaksi, kaksinaamaiseksi, Saatanan talutusnuorassa olevaksi, teeskentelijäksi, tekopyhäksi. Minä taas en löydä hänestä näitä ominaisuuksia.
Saat kannanotoillasi varmaan ärsytettyä joitain ihmisiä. Jumala taas ei taida meidän vaahtoamisestamme hetkahtaa, olipa se sitten myötä- tai vastakarvaista. - Olet oikeassa 'Kroisosko'. Mitään hyvää tai pahaa ei tapahdu ilman Jumalaa. Näin lukee Raamatussa:
Minä olen Herra, eikä toista ole, minä, joka teen valon ja luon pimeyden, joka tuotan onnen ja luon onnettomuuden. Minä, Herra, teen kaiken tämän. Jes 45:6-7
Eikö lähde Korkeimman suusta paha ja hyvä? Valit. 3:38
Otsikkoosi en kuitenkaan voi yhtyä. Hyvä ja paha on nimittäin suhteutettava johonkin. Koska Jumala on ollut ennen kuin mitään oli luotu, hän on etuoikeutettu määrittelemään luomakunnalleen nämä käsitteet aivan niin kuin hän hyväksi näkee.
Niinpä niin, ihminen, mikä sinä olet väittämään Jumalaa vastaan? Ei kai tehty sano tekijälleen: "Miksi teit minusta tällaisen?" Room 9:20 - Kiitos vastauksesta.
Ainutkertaisia olemme ilman muuta. Kukaan ei voi olla juuri samanlainen kuin sinä, kukaan muu ei kysy juuri samalla tavalla. Siihen, onko meidän ainutkertaisuutemme perusteena sille, että saisimme oikeuden elää ikuisesti, minä en osaa vastata.
En minäkään voi ymmärtää miksi minun tulisi elää ikuisesti, mutta en myöskään ymmärrä, miksi ylipäänsä olen syntynyt tai miksi olen tällainen. Oikeastaan kaikki olemassaolo on käsittämätöntä. Miksi ylipäänsä on olemassa mitään? En tiedä enkä ymmärrä. Eivätkä pappien tai ihmisten selitykset minua siinä ole auttaneet.
Minulle ainoa relevantti kysymys on ollut: Miten käyttäisin tämän elämän niin, että sen loppuessa voisin todeta, ettei elämäni mennyt hukkaan. Kun riittävän pitkään olin yrittänyt tehdä elämässäni mielekkäitä asioita, viimein turhauduin kaikkeen muuhun niin perusteellisesti, että huokasin kerran eräälle ystävälleni: En löydä elämästä mitään muuta järkevää tavoitetta kuin etsiä ja opetalla sitä rakkautta, joka on ilmoitettu Raamatussa.
Tämä lause viimein toi minut Jumalan lähelle. Vaikka näin usko tuli elämääni, en silti osaa vastata sinun kysymyksiisi. Voin silti rukoilla, että löydät oman elämäsi arvon Jumalasta, joka sinut loi. Ehkä nimimerkiksesi muodostuu vielä: en tiedä, mutta uskon. - Millaista nimimerkkiä ajattelit? Olisi mukava trunnistaa sinutr jatkossakin.
- Miehekkyys.... Hmm
Eipä ole tuollaista näkökulmaa tullut uskonasioissa vastaan.
Olen ymmärtänyt, että Jeesuksen uskontien seuraaminen on ennen kaikkea vanhurskaudessa (oikeamielisyydessä) pysymistä. Se ei ole virheettömyyttä, vaan sitä, että pitää kiinni siitä, että Jumala on kaikessa luotettava, että hän tulee menettelemään oikein myös omalla kohdallani. Tässä kohdassa pitäisin itse Pietarin asennetta suurempana Jumalaan luottamisena kuin Juudaksen. Juudas ikään kuin antaa itse itselleen viimeisen tuomion, ottaa hoitaakseen tehtävän, joka kuuluu Jumalalle. Pietari luottaa, että hän tulee aikanaan saamaan sen tuomion, jonka ansaitsee. Hän suostuu kantamaan häpeää ihmisten edessä. Juudas ei kestä häpeää, jota hän joutuisi kantamaan ihmisten edessä. - Mukava saada positiivista palautetta. Kiitos.
Kun sanot olevasi eri linjoilla, minulle tulee vaikutelma, että olen ilmaissut itseäni epäselvästi. Minustakin nimittäin ihminen on monessa suhteessa menneisyytensä ja biologiansa vanki. En sanoillani lainkaan tarkoittanut, että minun tai kenenkään muun subjektiivinen kokemus voisi olla jonkinlainen objektiivinen totuus muille, päinvastoin. Oma uskoni ei nojaa juuri ollenkaan ihmeparantumisten tai kielilläpuhumisten tyyppisiin asioihin. En minä niitä kyseenalaista, mutta suhtaudun niihin vähän samaan tapaan kuin Jeesus itse; hänhän melkein järjestään kielsi parantuneita levittämästä ihmeistä tietoa.
Subjektiivinen kokemus on minusta sen tähden tärkeä, että pohjimmiltaan jokaisen ihmisen elämisen motivaatio löytyy sieltä subjektiivisten kokemusten ulottuvuudesta. Näin ajatellen usko ei voi siis olla jotain, joka liimataan oman kokemusmaailman päälle, vaan jotain, joka nousee sieltä omasta kokemusmaailmasta. Uskoi ihminen sitten mihin tahansa, hänen perustelunsa sille, mitä pitää elämässä oleellisena, tulevat omista havainnoista, omista valinnoista, omista päämääristä (=subj obj).
Oma tieni uskoon on ollut pitkä ja vahvasti omaan persoonaan sidottu. En mene siihen laajemmin, mutta kun sinä kerroit ammattisi, joutunen minäkin jotain taustastani kertomaan. Olen saanut ylemmän korkeakoulututkinnon, joka keskittyy ihmisen monipuoliseen tuntemiseen.
Tässähän melkein innostuu, kun löytyi asialliseen keskusteluun valmis "realisti". Kiitos! - Kiitos. Minä todella uskon, että Jeesus on kaikkea sitä, mitä hän Raamatussa itsestään sanoo. Siitä huolimatta en taida kuulua siihen kritiikittömästi uskovaan porukkaan, jonka kommentointiin vaikutat kovin tympääntyneeltä. Esimerkiksi kristittyjen tulevaisuutta koskeva keskustelu on mielestäni erittäin usein pelkkää toiveajattelua, Raamatun tulkitsemista itselle ja omalle porukalle mieluisimmalla tavalla. Ts. en löydä Raamatusta sellaista kohtaa, jossa Jeesus lupaisi opetuslapsilleen, että hän palaa jo heidän elinaikanaan. Liberaaliteologit tosin rakentavat koko teologiansa tavallisesti juuri sen varaan, että Jeesuksen lupaukset menivät tässä pieleen. He perustavat päätelmänsä siihen, että apostolit painottavat kirjoituksissaan, että Herran pikaiseen palaamiseen on syytä olla valmiina. Heidänkään kirjoituksensa eivät kuitenkaan yksiselitteisesti lupaa hänen pikaista paluutaan. Ts. liberaaliteologitkin ylitulkitsevat.
Mitä taas tulee havaintoihin Lähi-Idän uskontojen keskinäisistä samankaltaisuuksista ja lainauksista, olen niistä tietoinen. Oikeastaan kysymys on tutkimustiedon asemasta koko maailmankuvassamme. Sen asema on nykyään melko yksinvaltainen, jopa teologia nojaa paljon siihen. Usko tieteen kykyyn selittää asioita perustuu käytännön havaintoihin. Ihmiset ovat saaneet valtavasti apua objektiivisesti maailmaa tutkineen tieteen kautta; lääketiede, viestintä, fysikaalinen maailmankuva jne. Ne kaikki ovat viimeisten vuosisatojen aikana muuttuneet valtavasti. Ei ihme, että tieteelliseen toimintamalliin luotetaan enemmän kuin mihinkään muuhun. Kyse on tietenkin uskosta, mutta tässä tapauksessa uskosta siihen, että tämän keinon avulla kaikki oleellinen todellisuudesta on otettavissa haltuun.
On kuitenkin yksi asia, jota sillä ei voi ottaa haltuun: Ihmisen subjektiivinen kokemusmaailma. Psykologia, aivotutkimus tms eivät voi koskaan poistaa sitä subjektiivisen kokemuksemme tosiasiaa, että olemassaolomme peruskokemus on hauraus, haavoittuvuus, epätietoisuus, epävarmuus ja ennakoimattomuus.
Ihminen, joka kaikin tavoin välttää tämän olemuspuolensa kanssa tekemisiin joutumista, voi kyllä omata faktatietoa vaikka kuinka paljon, mutta kieltää jotain aivan oleellista omasta ihmisyydestään.
Mukavaa lauantain jatkoa sinulle, ei juuri lainkaan InhottavaRealisti! - Pian tarkoittaa tietenkin pian. Kerro siis missä kohtaa Raamatussa Jeesus ennen kuolemaansa sanoo apostoleilleen, että hän tulee pian?
Mielestäni ainoa selvä kohta, jonka voi tulkita kehotukseksi (myös) omaisuudesta luopumiseen on tämä:
"Jos joku tulee minun luokseni eikä vihaa isäänsä ja äitiään, vaimoaan ja lapsiaan, veljiään ja sisariaan, jopa omaa elämäänsä, hän ei voi olla minun opetuslapseni. ..
Niinpä yksikään teistä ei voi olla minun opetuslapseni, ellei hän luovu kaikesta, mitä hänellä on." Luuk14:26,33.
Pelkällä omaisuudesta luopumisella ei siis vielä pitkälle pötkitä. Et voi sen perusteella tehdä kovin luotettavia päätelmiä. Samaan pyrkivät nykyään monet luonnonmukaisuutta arvostavat.
Tiedän kyllä pääpiirteissään millaisia havaintoja lähi-idän uskontojen kehityksestä on tehty. Voitko hieman valaista, miksi painotat tätä seikkaa niin voimakkaasti? - Pohdit, että onko mitään toivoa tai todistusta siitä, että Jeesus olisi armahtanut Juudaksen.
Sitä, että Jeesus olisi armahtanut Juudaksen, jos tämä olisi sitä tullut pyytämään, ei ole mielestäni mitään syytä epäillä. Todistusta siitä en Raamatusta löydä. Juudas katui ylipappien ja vanhinten edessä. Näin hän paljasti, mihin hänen sydämensä oli kiinnittynyt. Vaikka hän arveli, että Jeesus voisi jonkinlaisena välikappaleena edistää kansan vapautusta, todellisuudessa hän pani toivonsa hengellisen elämän maailmalliseen puoleen (lihan himo, silmien halu ja elämän korskeus 1. Joh 2:19). Tätä tahoa ylipapit ja vanhimmat edustivat eikä siltä taholta voi löytää sitä armoa, jota vain Jeesus tarjoaa.
Sanot myös, että pitäähän meidän uskoa, että hän pyrki hyvään. Jeesuksen sanojen perusteella uskallan tätä epäillä. Hänhän ilmoitti tietävänsä, kenet on valinnut. Ts. Isä oli opastanut hänet valitsemaan henkilön, jonka petollisuuden hän tiesi alusta lähtien ja joka oli kuin kivi kengässä kaiken aikaa. Silti hän osoitti samaa rakkautta Juudakselle loppuun asti. Juudashan ilmeisesti viimeisellä ateriallakin oli aivan Jeesuksen vieressä. Kun Juudas tuli kavaltamaan hänet, Jeesus edelleen rakasti häntä ja sanoi: "Ystäväni, mitä varten sinä tulit tänne?" Matt 26:50
Armon ovi oli siis koko ajan apposen avoin hänelle - jopa pettämisen jälkeen - hän ei vain halunnut kulkea siitä.
Et todellakaan ole harhaoppinen. Olet syvästi myötäelävä ihminen. Myötäelämisesi menee vain tässä tapauksessa turhan pitkälle ja taakoittaa sinua tarpeettomasti. Jumalan armo on ehdoton, sitä ei tarvitse epäillä. Olen vakuuttunut, että hänen tahtonsa sinun suhteesi on, että sinun ei tarvitse enää surra Juudasta. Olet rukouksissani. - Vaikka et minulle vastannutkaan, katson, että nyt annoit joitain konkreettisia väitteitä, joita voin kommentoida.
Väite 1. Jeesus lupasi aivan selkein sanoin esimerkiksi palata pian. Niin EI tapahtunut.
Vast: Et ole tarkoin lukenut mitä Jeesus sanoi. Tarkkaan ottaen hän ei antanut aikamäärettä, milloin hän tulee, Niin opetuslapset kuin kristitytkin ovat kuitenkin odottaneet häntä pian takaisin. Kyse on siis Raamatun tulkitsemisesta omien toiveiden ja luulojen mukaan.
Väite 2. Samoin, Jeesus käski selkkeästi kannattajiaan luopumaan maallisesta omaisuudesta ja elämään huolettominan kuin ne "taivaan linnut". Ei ole neuvoa noudatettu?
Vast: Sekoitat ja yleistät asioita. Opetuslapsille Jeesus ei missään kohden antanut käskyä, että kaikkien tulee luopua omaisuudesta. Hän kehotti heitä olemaan kiinnittämättä sydäntään maallisiin aarteisiin ja kokoamaan sen sijaan aarteita taivaaseen (Matt 6:19-34). Ainoa, jolle hän ehdotti nimenomaan maallisesta omaisuudesta luopumista oli rikas mies, joka halusi periä ikuisen elämän (Mark 10:17-22).
Faktat ovat terveen uskomisen perusta. - Kirjoitat lukuisia yleistyksiä siitä, miten uskovaiset toimivat. Sinä siis uskot noihin väitteisiisi niin paljon, että otaksut minut noiden näkemystesi mukaiseksi, vaikka selvästi ilmaisin, ettei ole hyväksi uskoa mitään, mitä ei voi pitää totena. Ilmeisesti et halua varsinaisesti keskustella kanssani. Usko voi todella olla salakavalan ongelmallista!