simosomerma
Elämä Jeesuksen Kristuksen Rakkaudessa = EJKR
Kotimaa: Suomi
Koulutus: Yliopisto
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia95 aloitusta · 1568 kommenttia
- Kiitos, että hieman avaudut. Se keventää tätä muuten aika raskasta keskustelua. En silti malta olla kommentoimatta, sillä myös minun sydämelläni on se, että Jumalan Sana ei oikein menesty tänä päivänä.
Lainaus:
Nykyihmisille, varsinkin uskosta osattomille, pitää siis ensin selittää mitä "usko" on. Sitten vielä tämä "vanhurskas"- sana sotkee lisää. Minulla nousee karvat pystyyn vastenmielisyydestä, näihin munkkilatinamaisiin sanoihin aina törmätessäni. En yhtään ihmettele, miksi Jeesus halusi selittää kansalle asiat vertauksin.
Tämän keskustelun päämääräksi näyttää muodostuvan muu kuin uskosta osattomien valaiseminen. Ja me aktiivisimmat keskustelijat (3 sammakkoa, herrens_tiggare, alku.teksti ja EJKR) emme taida olla ensi kertaa sanan ääressä. Siksi kommentoin em lainausta samaan tyyliin:
Jeesus puhui vertauksin, mutta ei ensisijaisesti saadakseen kansan mukaan. Hänen päätavoitteensa oli opettaa apostoleja. Matt 13:10-17 paljastaa, ettei hän odottanutkaan puheellaan tavoittavansa kansaa. Samoin tänä päivänä on hyvä tiedostaa, mitä kuulijaryhmää kulloinkin yritämme tavoittaa. Luulen, että tätä keskustelua tuskin käytäisiin, jos jokaisella meistä neljästä olisi tässä ajassa hyvin toimivat keinot edistää Sanan menestymistä. Olen itse huolissani siitä, että ne, jotka voisivat Sanan edistämistä harrastaa, eivät voi sitä tehdä tehokkaasti, koska he kaikesta oppineisuudestaan huolimatta kokevat itsensä noiden ydinsanojen edessä avuttomiksi.
Se, että nuo "munkkilatinamaiset" sanat nostavat karvat pystyyn, on minullekin tuttua. Teologit ovat 2000v aikana pyöritelleet ne sellaiseksi vyyhdeksi, ettei niiden yksinkertaista, arkista merkitystä enää havaita. Tuon vyyhden purkaminen on iso poisoppimiskysymys, jota en laajemmin ala tässä setvimään. Valaistakseni hieman asiaa liitän tähän kuitenkin vastauksen keskusteluketjussa edellä esittämääni kysymykseen:
Mikä on se vanhurskauden ydin kristityssä, joka tekee mahdolliseksi, että "me vangitsemme jokaisen ajatuksen kuuliaiseksi Kristukselle" (2 Kor 10:5)?
Ensimmäisenä mieleen nousee luultavasti ajatus, että eihän kukaan pysty koko ajan ajatuksiaan vartioimaan. Tämä ensi ajatus paljastaa sen, miten vähän vanhurskaudesta ymmärrämme luonnostaan. Ainoa keino saada mielemme vähitellen Jumalalle otolliseen tilaan on opetella elämään luottamuksessa, että "kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa (Room 8:28)".
Luottamus Jumalan suosiollisuuteen, rakkauteen ja huolenpitoon on vanhurskauden ydin. Se on se oikea mielenlaatu, johon Jeesuksen jokainen teko nojasi:
Isä, minä kiitän sinua, että olet kuullut minua. Minä kyllä tiedän, että sinä kuulet minua aina. Joh. 11:41-42
Isäni, jos tämä malja ei voi mennä ohitseni minun sitä juomatta, niin tapahtukoon sinun tahtosi. Matt. 26:42
Vai luuletko, etten voisi pyytää Isääni lähettämään heti minulle enemmän kuin kaksitoista legioonaa enkeleitä? Matt. 26:53
Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni. Luuk. 23:46 - Tiedät siis hyvin vanhurskauden kielellisen merkityksen ja sen, että oikeamielisyys tuottaa oikeita tekoja, kuten Jeesuksesta näkyy.
Lisäkysymys: miten me Jeesuksen seuraajat voimme olla oikeamielisiä kaikessa arkisessa elämässämme? Mikä on se vanhurskauden ydin kristityssä, joka tekee mahdolliseksi, että "me vangitsemme jokaisen ajatuksen kuuliaiseksi Kristukselle" (2 Kor 10:5)? - Sori, tuli sama juttu kahteen kertaan. Ensimmäisen niistä ei jostain syystä tullut palstalla näkyviin ja kirjoitin saman uudelleen.
- Kirjoitat katolisesta eksytyksestä ja sanot, että se tiivistyy kolminaisuus- ja helvettioppeihin.
Raamatun Jumala ilmoittaa itsensä Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä (sekä lukuisilla muilla nimillä). Kolminaisuus on ihmisten tulkinta tästä, Raamattu ei sanaa tunne. Turvallisinta ja perustelluinta on tietenkin käyttää Jumalasta niitä nimiä, joilla Hän on itsensä meille ilmoittanut. Se ei kuitenkaan ole ydinkysymys, mitä on huulilla, vaan se, mitä on sydämessä.
Myöskään helvetin oikein tai väärin käsittäminen ei ole ratkaiseva uskon kysymys.
Oleellista on se, mitä on sydämessä. Valitettavan monella siellä on kaikkea muuta kuin Pyhän Hengen vaikuttamaa vanhurskautta, rauhaa ja iloa (Room 14:17). Tämä johtuu suurelta osin siitä, että vanhurskauden käsitettä ei ymmärretä eikä sovelleta oikein. Miten sinä sen käsität? - Puhut katolisesta eksytyksestä ja sanot sen tiivistyvän kolminaisuusoppiin ja helvettioppiin.
Raamatun Jumala ilmoittaa itsensä Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä (sekä lukuisilla muilla nimillä), mutta sanaa kolminaisuus ei Raamattu tunne. On oikein ja turvallisinta käyttää hänestä niitä nimiä, joilla hän on itsensä meille ilmoittanut, mutta noin isoon rooliin tätä kysymystä ei tule nostaa. Jumala katsoo sydämeen.
Kysymys kadotuksen luonteesta ei myöskään ole ratkaiseva pelastuksen kannalta. Näihin kiistakysymyksiin jatkuvasti tuijottaminen on eksymistä.
Sen sijaan se, mitä on sydämessä, on ratkaisevan tärkeää. Aivan liian monella siellä on kaikkea muuta kuin vanhurskautta, lepoa ja rauhaa Pyhässä Hengessä (Room 14:17).
Vanhurskauden käsitteen väärin käsittäminen ja soveltaminen on paljon em kiistoja pahempi eksyttäjä. Miten sinä sen ymmärrät? - Israelin eksyminen ei johtunut käsikirjoitusten pilkun "väärästä" paikasta eikä hiusta halkovista tulkintaprobleemeista. Jos Israel otetaan esikuvaksi, niin on hyvä muistaa, ettei tuolloin pelastuneilla ollut mitään yhteistä agendaa, jonka varassa he olisivat vastustaneet eksyttävää joukkosuggestiota. Vain yksittäiset profeetat ja jotkun toisistaan tietämättömät yksinäiset sudet kulkivat omia teitään (Esim. 1 Kun 19:18). Tämän perusteella ei siis ole luultavaa, että tänäkään päivänä voisi pelastua jonkun joukon "puhtaamman" tulkinnan varassa.
Opillisista asioista on aina kiistelty, mutta eksymisen ydin ei löydy oppikysymyksien tiimoilta (Jaak 3:13). Eksytys on todellista, mutta paljon konkreettisempaa ja arkisempaa. Yksi keskeinen eksymisen mittari on, että nykyään ei juuri ymmärretä, mitä vanhurskaus tarkoittaa käytännössä.
Mieluummin puhutaan vaikka totuuden sanan mukaan ojentautumisesta. - Luulet, että voit eri aikojen ihmisten (pakanoiden, profeettojen, juutalaisten, katolisten) tulkintoja ruotimalla ja vertailemalla löytää puhtaan Jumalan sanan. Sinulla on aika pieni Jumala, kun tarvitset äärimmäistä ponnistelua pysyäksesi raiteilla.
Minä uskon Jumalaan, joka osaa puhua tänäkin päivänä Sanansa ja Henkensä kautta niin, että minäkin sitä ymmärrän tässä ja nyt. Uskon Jumalaan, joka on ollut aina kykenevä pitämään huolta, että viesti, jonka hän maailmalle tarkoitti, säilyy tavalliselle ihmiselle ymmärrettävänä. Kriittisyys on suotavaa, mutta vain luottamuksesta ja levosta käsin. Jatkuva eksyttäjien pälyily viestittää sielun epäuskosta Jumalan kykyyn huolehtia meistä. - 1. Ovatpa kaikki maailman Raamatunkääntäjät kumman yksimielisesti eksyneet. Taidan kuitenkin olla taipuvainen luottamaan tässä heidän käännökseensä.
2. Kaksi jaetta ennen Jes 66:24 puhutaan uudesta taivaasta ja uudesta maasta, joten kuvaus sammumattomasta tulesta kärsivistä ruumiista näyttäisi koskevan nimenomaan tulevia aikoja, ei Hinnomin laaksoa VT:n aikana. Uudessa maailmassa tuskin on enää Hinnomin laaksoa. Kääntäjien teologinen näkemys perustunee tällaiseen lukutapaan. Lienee makuasia millä nimellä sitä tuskan paikkaa kutsuu; epämiellyttävää siellä ainakin on.
3. Se, että Raamatusta löytyy muiden uskontojen taruja muistuttavia yksityiskohtia, ei mitenkään vähennä niiden ilmoitusluonnetta. Päinvastoin tämähän on yksi niistä seikoista, jotka koettelevat lukijaa: haluaako hän olla alamainen Jumalan ilmoitukselle vai hallinnoida sitä muun tiedon avulla.
Rikas mies ja Lasarus -kuvaus on sanasta sanaan Jeesuksen suusta. Jos sitä ei oteta totuudenmukaisena kuvauksena, silloin hieman aiemmin oleva tuhlaajapoikavertaus voidaan myös kyseenalaistaa. Eli siinäkin olisi kyse tarinasta, joka opettaa vain inhimillistä vuorovaikutusta, mutta josta ei saa totuudellista kuvaa Jumalasta.
Lisäksi Lasarus- vertauksen jälkeen Jeesus sanoo:
"On mahdotonta, että viettelykset jäisivät tulematta, mutta voi sitä, jonka kautta ne tulevat! Parempi olisi hänelle, että myllynkivi pantaisiin hänen kaulaansa ja hänet heitettäisiin mereen, kuin että hän viettelee syntiin yhdenkään näistä pienistä."
Tässä selvästi viitataan, että viettelijälle itselleen kävisi paremmin jos hänet hukutettaisiin eikä hän pääsisi viettelemään ketään. Mikähän se pahempi vaihtoehto olisi?
Ja onhan siellä VT:ssa viittauksia kuolemanjälkeiseen olotilaan:
- Ja Samuel sanoi Saulille: "Miksi sinä olet häirinnyt minua ja nostattanut minut?" 1 Sam 28:15
- Sankareista mahtavimmat puhuvat tuonelassa faraolle ja hänen auttajilleen: 'Alas vaipuneina makaavat ympärileikkaamattomat täällä miekalla surmattuina.' Hes 32:21 - Lainaus: "Oppi sielun luotaisesta kuolemattomuudesta ja elämän jatkumisesta ruumiin kuoleman jälkeen henkenä ilman ruumista on katolisen kirkon kristikuntaan tuoma valhe, josta on hyvä päästä eroon, samoin kuin ikuisen piinahelvetin opista."
Nämä kolme Jeesuksen opetusta antavat asiasta erilaisen kuvan:
1. Jeesus sanoi hänelle: "Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä sinä olet minun kanssani paratiisissa." Luuk 23:43
2. Jos silmäsi viettelee sinua, heitä se pois. Sinulle on parempi, että silmäpuolena menet sisälle Jumalan valtakuntaan, kuin että sinut molemmat silmät tallella heitetään helvettiin, missä heidän matonsa ei kuole eikä tuli sammu. Mark 9:47-48
3. Rikas mies ja Lasarus: Luuk 16:20-31 - Lainaus: "Ei,vaan VT:n profeettojen."
VT:n lakiliiton profeettoihin nojaaminen on sinun valintasi. Tulkitset tulevaa sen kautta. Itse pidän asiaa koskevia UT:n näkemyksiä tarkempina ja ajantasaisempina, joten nojaan mieluummin niihin. - Lainaus: "Ymmärrät varmaan..."
Miten niin ymmärrän? Tuo on sinun tulkintasi asiasta.
Minä ajattelen, että Jumala ei toista aiempia vaiheita kaavamaisesti niin, että aiemmista vaiheista voisi noin vain ennustaa tulevan. Hän luo uutta eli tuo aina ihmisen ja itsensä väliseen vuorovaikutussuhteeseen jotain ennalta arvaamatonta. Tämä näkyy hyvin noista kuudesta tähänastisesta maailmanajasta. Esim. Jeesuksesta oli ennustukset, mutta silti kaikkien hänen aikalaistensa oli äärimmäisen vaikea tunnistaa, että tässä nämä ennustukset nyt paraikaa toteutuvat.
Ja olipa tulevaisuus sitten sellainen tai tällainen, Jeesus puolustaa siellä omiaan. - Lainaus: "Mitä onnellista ja lohduttavaa joku löytää tällaisista asioista?"
Näistä pelastuu suostumalla Jeesuksen omaksi.
Voitko sinä tarjota jotain mielestäsi toimivampia ja luotettavampia keinoja tulevaisuuden turvaamiseksi? - Raamatun keskeisin sisältö koskee Jumalan ja ihmisen välistä suhdetta. Sana maailmanaika viittaa siihen, että Jumalan ja ihmisen välinen suhde on erilainen eri aikoina. Kutakin maailmanaikaa luonnehtii omanlaisensa suhde Jumalan ja ihmisen välillä. Jokaisen ajanjakson alussa Jumala on sanoillaan asettanut puitteet ihmisen elämälle ja Jumalasuhteelle. Ainakin tällaiset ajanjaksot löytyvät Raamatusta:
1. syntiinlankeemusta edeltävä aika
2. syntiinlankeemuksesta vedenpaisumukseen
3. vedenpaisumuksesta Abrahamiin
4. Abrahamista Moosekseen
5. Mooseksesta Kristukseen
6. Kristuksesta Kristuksen toiseen tulemiseen
7. tuhatvuotinen valtakunta
8. uusi luominen ja uusi maailma
Elämme kuudennen maailmanajan eli armon ajan loppua. Herra tulee pian takaisin! - Lainaus: "kukaan tai mikään ei enää tee toisilleen pahaa: leijona ja vohla syövät samaa nurmea. Tämä tarkoittaisi tietenkin nykyisen ekoysteemin romahtamista."
Aika kirjaimellista tulkintaa. Ajatteletko myös niin, että auringosta säteilee Jeesusta? Johanneshan kirjoittaa, että hän on valo. - Lue asiayhteys. Kyse oli herrens_tiggaren teoretisointiin vastaamisesta.
Mitä taas tulee tässä ja nyt elämiseen, niin meillä kristityillä on joka päivä edessämme Jumalan kehotus vahvistua uskossa. Jotta hän voisi tehdä kaiken, mitä hän on luvannut meille tehdä, hän tarvitsee meidän myötävaikutustamme. Ei hän väkisin vie perille edes omiaan.
"Siksi, rakkaani, niin kuin olette aina olleet kuuliaisia, ei vain minun läsnä ollessani vaan vielä enemmän nyt, kun olen poissa, ahkeroikaa peläten ja vavisten oman pelastuksenne hyväksi. Jumala itse vaikuttaa teissä tahtomisen ja tekemisen, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi." Fil 2:12-13
"pyrkikää juuri sentähden kaikella ahkeruudella osoittamaan uskossanne avuja, avuissa ymmärtäväisyyttä,..."
"Pyrkikää sentähden, veljet, sitä enemmän tekemään kutsumisenne ja valitsemisenne lujaksi;" 2 Piet 1: 5,10 - Lainaus: "Kysymys kuuluu, onko ihminen kykenemätön noudattamaan luonnollista moraalilakia sekä periaatteessa että käytännössä vai vain käytännössä. Jos sekä periaatteessa että käytännössä, pakana, joka ei tunne Vapahtajaa, on kadotettu välttämättömästi."
Vastaus: Sekä periaatteessa että käytännössä. Mutta tämä ei tee kuitenkaan ihmisestä, joka ei tunne Vapahtajaa, automaattisesti kadotettua. Pelastus on alusta loppuun Jumalan työtä. Me emme voi hallinnoida pelastusta vaikka käyttäisimme kaikkia mahdollisia kykyjämme.
"Ei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, vedä häntä." Joh 6:44
"Iankaikkisella rakkaudella minä olen sinua rakastanut, sentähden minä olen vetänyt sinua puoleeni armosta." Jer 31:3
Tarkkaan ottaen ei Job tai Abrahamkaan Vapahtajaa tuntenut.
Ei Saban kuningatar olisi tullut Salomon luo, jos ei Jumala olisi vetänyt. Ei Kornelius olisi Jumalaa etsinyt, jos ei Jumala olisi ollut hänen suhteensa aloitteellinen.
Vanhan testamentin pyhien (ja evankeliumin ulottumattomissa olevien ihmisten) pelastus on mahdollista vain siten, että he löytävät henkilökohtaisen yhteyden armahtavaan ja heitä johdattavaan Jumalaan. Eivät he Vapahtajaa siinä mielessä tunne kuin kristittyjen on mahdollista tuntea.
"Sitä pelastusta ovat etsineet ja tutkineet profeetat, jotka ovat ennustaneet teidän osaksenne tulevasta armosta" 1 Piet 1:10
Niillä, jotka pelastuvat, vaikka eivät ole kuulleet Matt/Mark/Luuk/Joh evankeliumia, ei siis ole hallussaan pelastavaa sanomaa, jota he voisivat julistaa. Silti hekin pelastuvat (tietämättään tai asiaa syvemmin ymmärtämättään) sen sovituksen nojalla, joka Jumala on ilmoittanut maailmalle vain evankeliumin kautta.
Eli kukaan ei pelastu eikä voi pelastua ilman Jeesuksen kautta tapahtunutta sovitusta Ihmisten ja Jumalan välillä. Pelastus ei siis riipu kyvystämme tai kyvyttömyydestämme noudattaa moraalilakia.
"Minä olen armollinen, kenelle olen armollinen, ja armahdan, ketä armahdan."
Kysymys ei siis ole siitä, mitä ihminen tahtoo tai mihin hän pyrkii, vaan Jumalasta, joka armahtaa." Room 9:15-16 - Kirjoitit luterilaisesta vanhurskauttamisopista. Et kirjaimellisesti ottaen maininnut nimeä Luther, mutta kyseinen oppi on tiettävästi saanut alkusysäyksensä Martin Lutherin kirjoituksista.
Kun kirjoitat tänne, myös sinun tulkintasi on oleellinen sikäli mikäli olet ihminen etkä tietokoneohjelma. Raamatun Jumala on nimittäin kiinnostunut ihmisten pelastamisesta. Jokainen meitä, joka ottaa välillisestikn kantaa Raamattuun tai siitä esitettyihin tulkintoihin, ottaa kantaa Jumalan pelastussuunnitelmaan. Se taas vaikuttaa pieneltä osaltaan Jumalan suunnitelmien toteutumista edistävästi tai estävästi.
"Mutta minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, jonka ihmiset puhuvat, heidän on tuomiopäivänä tehtävä tili." Matt 12:36
Olet kerjäläinen, mutta minkä herran? - Luther vastaa omista tulkinnoistaan Jumalalle, samoin jokainen meistä. Siksi kysyn: Miten sinä herrens_tiggare tulkitset Raamattua? Kuinka sinä voit pelastua? Kuinka sinä saat Jumalan edessä kelvollisen ja oikean mielenlaadun (vanhurskauden)?
- Jeesus tiesi erinomaisesti, että ihmiset tulkitsevat asiat mieluiten omien ennakkokäsitystensä mukaisesti. Hän kehotti yhä uudelleen ja uudelleen kuulemaan uudella tavalla:
"Tarkatkaa siis, miten kuulette. Jolla on, sille annetaan, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mitä hän luulee itsellään olevan." Luuk 8:18
"Suola on hyvä. Mutta jos suolakin käy mauttomaksi, millä se saadaan suolaiseksi? Se ei kelpaa maahan eikä lantatunkioon. Se heitetään pois. Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon!" Luuk 14: 34-35 - herrens_tiggare