o1l123o7
Olen syntymähumalassa mutta en ympäristölle vaarallinen.
Luonteeltani olen erittäin optimistinen pessimisti.
Perusvärit: kalkkilaivan kapteenin ja maantien väri
Kirjoitan pelkästään rekatulla nikilläni.
Puskasta huutelee varjo-olentoni Puskasuleima, jolla on lupa mollata persoonaani kunhan tekee sen kotipaikkakunnan murteella.
Olen oppinut tuntemaan täällä aivan ihania ihmisiä sekä virtuaalihenkilöinä että osan myös livenä.
Omasta ja Puskasuleiman puolesta lähetän lämpimät terveiset kaikille.
Palstoilla tavataan!
Suosikkibändit/artistit: Hvorostovsky
Suosikkileffat: Tuntematon sotilas, Kurjet lentävät
Lempikirjat: Tuntematon Sotilas, Rikos Ja Rangaistus, Kilpi ja miekka
Vapaa-aikanani: Eläkeläisen elämähän on yhtä vapaa-aikaa
Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: Kaupungit ja kunnat, Kahvipirtti
Katson tv:stä mieluiten: Sydämen asialla, saksalaisdekkareita, luonto- ja matkailuohjelmia
Kotieläimet: Villakoirat sänkyjen alla
En pidä: Ei tule nyt mieleen muuta kuin kieroilu
Parhaat matkakohteet: Suomen Lappi, Bulgaria, Berliini. Tosin aika merkittävältä kokemukselta tuntui seistä Kiinan muurillakin.
Ruoka & juoma: Kaurapuuro ja maito
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Työskentelen: Oloneuvoksetar
Ase tai siviilipalvelus: Itsellä ei palvelusta, mutta mieheni on lääketieteen ja kirurgian sattumakorpraali (nostoväessä)
Yhdistykset/kerhot: Eläkeläiset
Siviilisääty: Varattu
Lapset: ---
- Minulla ei ole muita Caterpillarikokemuksia kuin ne hullujusseiksi kutsutut pitkäkaulaiset jättiläiset, jotka kaivelivat jokirantoja, jotta viimeisetkin vedet lähtivät järvestä.
- Tervetuloa maailmalta kotipirttiin, Skillan!
Ei minulla ole edes ilmoitusasioita, mutta ilmoitan nyt kuitenkin, että henki vielä pihisee.
Pienet ovat minun ympyräni nykyisin, mutta onneksi on tämä Pirtti, jossa voi poiketa lukemaan toisten kuulumisista.
Ensimmäisen luokan aapiskirjasta on jäänyt mieleeni seuraavan lainen tavutusopas: Sa-det-ta saa-daan.
Se pitää paikkansa tälläkin hetkellä.
Vaan eipä se mitään! Eihän kesä vielä tänään pääty.
Oikein hyvää kesän jatkoa Kahvipirtin asiakkaille! - Aikuisten värityskirjaa minulla ei ole. mutta monenlaatusia värejä ja paperiarkkilehtiöitä sitäkin enemmän.
Jo vuosia sitten huomasin, että värien suttaaminen paperille on mainio masennuksen vastamyrkky.
Värjäilin mitä milloinkin mieleen juolahti, ja niin sisar kuin muut sukulaiset ja ystävät sivat ahkerasti ihan omakätistä postia.
Juuri tänään ihan sattumalta huomasin, että tietokoneessakin on tarjolla väritysmahdollisuus ja suurenmoinen värivalikoima.
Sääli, ettei tulostimellamme voi tulostaa värejä.
Värikästä suvea kaikille. Toivottavasti ette milloinkaan masennu, mutta jos taivaallenne jokus sattuisi tummia pilviä, käykää hankkimassa vaikkapa vesivärit ja kokeilkaa väriterapiaa. - HIH HIH!
Pianovihreekin on herännyt.
En minä mitään mandoliinikakkua eilen tehnyt, mansikkakakkuja olivat kumpikin. - Huomenta jälleen!
Aurino paistaa, eikä edes näytä siltä, että joskus olisi satanut.
Tulin juuri suihkusta, ja tukkani on kuivausyrityksistä huolimatta likomärkä.
Nyt pitäisi laittaa kahvipannu rähisemään, että silmätkin aukeaisivat.
Omituinen pannu: ihan uudesta lähtien se on rähissyt, emmekä vielä ole keksineet poppakonstia vaientaa sitä.
Toisaalta siinä on se etu, ettei meidän tarvitse keskenämme rähistä, kun pannu hoitaa homman.
Jos ette tähän hätään muuta keksi, niin tulkaa aamukahville.
Maniskkakakkuakin on vielä, kun tein yksin tein kaksi, - Voi mahoton, kun tässä läppärissä on pöhkö näppäimistö! Haikeudella muistelen entisen tietokoneeni kirjaimistoa, joka oli niin väljä, ettei siinä vahongossakaan napauttanut kahta kirjainta kerrallaan.
Samanlainen paksusorminen olen ollut koko aikuisikän, joten vika on läppäsrin nänäppäimissä!
Varikset hypähtivät katulampun päälle nauramaan piano vihtreilleni! BÖÖ! - Usvaista aamua!
Taivas on tasaisen harmaa, ja sumu valuu alas.
Kahdeksan varista etsii aamiaistaan nurmikolla.
Olen kolmetosta päivää ollut miestäni kolme vuotta nuorempi, mutta tänään palautui ikäeromme entiselleen eli kahdeksi vuodeksi.
Sen kunniaksi keittiömestarimme tarjoili kunnon kahvit ja mustikkapiirakkaa.
Hyvältä maistuivat.
Vaikuttaa siltä kuin sumu olisi hälvenemässä. Olisikohan liikaa toivottu, että tänäännäyttäytyisi aurinkokin. Kai sitä ainakin toivoa saa, kun torstaihan on toivoa täynnä.
Minulla oli ihan pikkupenskasta lähtien sellainen tunne, että torstai on minun päiväni. Vähän isompana rupesin epäilemään, että olinKysyin syntymäni viikonpäivää äidiltä, mutta hän ei muistanut.
Kun hankin ensimmäisen kotitietokoneen, utelin siltä ensimmäiseksi mikä viikonpäivä oli syntymävuotenani mätäkuun ensimmäinen.
Tuntemuksenioliollut oikea; torstaihan se oli!!
Toivottelen Teille kaikille toivoa ja kaikkea muutakin valoisaa!
Täytyy ruveta koristamaan mansikkakakkua... - Johan ikivanha sanontakin kuuluu, että joka kuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.
Et nyt uskalla pyrkiä kuusenlatvaan yllä ilmenevästä syystä.
Sitä paitsi olen alle kouluikäisenä kerran pudonnut männyn latvuksesta hangelle, ja sen kyllä huomaakin, että olen puusta pudonnut ja vähän säikähtänyt.
En kuitenkaan ympäristölle vaarallinen. (Oletettavasti) - Sattuu sitä joskus niinkin päin.
Minä jo miltei aloin tottua siihen, että päin pärstää väitettiin, etten ole kirjautunut, vaikka tekstin alapuolella komeili Venlastiina sinisin kirjaimin.
Oho! Lipsahti tuo aika, kun käly soitti ja juttua piisaisi... - Ohoh! Onpa taivas tasaien pivdssä, ja vettä tulee kuin aisaa.
Meilläpin on tuollainen sanonta, mutta kukaan ei tunnu tietävän, mitä se tarkoittaa...
On tainnut sataa koko yön, kun suurimmissa lätäköissä melkein voisi uida käsipohjaa.
Huomenna alkaa mätäkuu, joka tosin on poistettu kalenterista.
Ovat vissiin ajatelleet, ettei vanhaa kansanperinteeseen nojautuvaa asiaa kannata muistaa, kun nyt on jääkaapit ja pakastimet.
Olisiko tuo pahemmin haitannut, mutta joskus tulee ihan haikeahko olo, kun kaikki vanhat perinteet ja tarinat katoavat.
Uudet sukupolvet kai muokkaavat omat tapansa ja muisteltavansa, eikä siihen ole mummoilla tai vaareilla mitään sanottavaa, - PYHÄ JA PAHA
Pyhä ja paha.
Se on raha.
Sitä palvotaan.
Sen etua valvotaan
pitkin päi vää ja yötä,
ja miljoonien ihmisten työtä
kierrätetään maailmalla,
kun jossakin halvemmalla
- sitähän ei voi kiistää -
voi työstä voittoja riistää.
Se on kuin pyhä jumaluus.
Tuntomerkkinä kasvottumuus.
Kuka naamion takana lymyääkään?
Kuka laittaa ihmiset kävelemään?
Kuka laatikaan huoneentaulun
ja sävelsi sen sen tunnetun mainoslaulun,
että kuluta, kuluta, osta ja osta, sen myötä
syntyy tuhansille työttömille työtä.
Kun oravanpyörä n herkäksi rasvaa,
Sii näsivussa voittojen määrä kasvaa.
Tätä voisi jatkaa vaikka kuika pitkään. Rahahan pyörittää ikiliikkujaa. - Upeaa, että Amaliasta ja Anselmista vihdoinkin tippuu vähän tietoja.
Kannatan suuriäänisesti sekä Anselmin tekemää ehdotusta ukonkin kannosta että Ramoonan edistyksellistä esitystä tasapuolisuuden hyväksymisen kilpailulajiksi.
Jospa ensi vuonna olisi mahdollisuus ajella sikäläisissä maisemissa, tulisimme kannustamaan sekä A&A -pariskuntaa että muissakin kilpailusarjoissa kampailevia.
Moikataan, jos tavataan! - Aurinkoista kesäpäivää!
Yöllä oli taas satanut sen verran, ettei piha pölyä eikä asfalttikaan.
Olen tässä pitkään miettinyt kirjoittamistani, mutta kun ei löydy aihetta, niin ei löydy!
Taidan siirtyä parvekkeelle kuvaristikoita ratkomaan.
Mukavaa kesäpäivää kaikille! - MInä olin kesällä täyttänyt kolme vuotta, kun isäni joutui lähtemään sotaan.
Se oli niin vaikea asia, että minulle nousi korkea kuume, joka kesti useita päiviä.
Itse asiassa muistan valtavasti tapahtumia koko sota-ajalta ja ennen sitä. - Kyllä se meilläkin on kesä ollut, vaikka jotkut arvelevat, ettei Suomeen tänä vuonna kesä tule. Eilenkin oli vesisateitten välillä ainakin kolme kesää.
- MItäpä tässä muuta kun makeat naurut!
- Ja minä äänestän EURO-jäsenyyttä vasaan.
- Tuottoisa aloitus, ja kun se oli rönsyillyt Victor Hugon Kurjiin, innostuin minäkin tulemaan mukaan,
Olen kahlannut Kurjien molemmat osat muutaman kerran läpi, ja taidan kaivaa ne jo tänään sänkyeväiksi.
Toisaalta niihin liittyy muuan alakoululaisen ainekirjoitus aiheesta "kissa".
Aine alkoi sanoilla; Olipa kerran kissa, jonka nimi oli Vihtori Huuko, sillä se näytti hyvin kurjalta.
Sääli, ettei samainen alakoululainen enää vanhemmaksi tultuaan jatkanut kirjoittelemista. Taitaa poika tulla äitiinsä, joka oli oikea himolukija ja nyt lakannut lähes kokonaan lukemasta.
Jospa nyt Kurjien innoittamana tekisin parannusta,,, - Terve taas!
Minun koneeni pelaa jälleen. Säätiedotusta en viitsi antaa, sillä osaattehan kuitenkin päätellä, että täällä vallitsee todennäköinen säätila.
Naputtelen muutenkin vain muutaman rivin, kun kämppäkaverini on jonotuslistalla.
OIkein hyvää kesän jatkoa! - Meillä molemmilla on ollut ongelmia läppäreittemme kanssa. Saa nähdä kuinka muijan käy.
Terveisiä joka tapauksessa koko poppoolle!