o1l123o7
Olen syntymähumalassa mutta en ympäristölle vaarallinen.
Luonteeltani olen erittäin optimistinen pessimisti.
Perusvärit: kalkkilaivan kapteenin ja maantien väri
Kirjoitan pelkästään rekatulla nikilläni.
Puskasta huutelee varjo-olentoni Puskasuleima, jolla on lupa mollata persoonaani kunhan tekee sen kotipaikkakunnan murteella.
Olen oppinut tuntemaan täällä aivan ihania ihmisiä sekä virtuaalihenkilöinä että osan myös livenä.
Omasta ja Puskasuleiman puolesta lähetän lämpimät terveiset kaikille.
Palstoilla tavataan!
Suosikkibändit/artistit: Hvorostovsky
Suosikkileffat: Tuntematon sotilas, Kurjet lentävät
Lempikirjat: Tuntematon Sotilas, Rikos Ja Rangaistus, Kilpi ja miekka
Vapaa-aikanani: Eläkeläisen elämähän on yhtä vapaa-aikaa
Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: Kaupungit ja kunnat, Kahvipirtti
Katson tv:stä mieluiten: Sydämen asialla, saksalaisdekkareita, luonto- ja matkailuohjelmia
Kotieläimet: Villakoirat sänkyjen alla
En pidä: Ei tule nyt mieleen muuta kuin kieroilu
Parhaat matkakohteet: Suomen Lappi, Bulgaria, Berliini. Tosin aika merkittävältä kokemukselta tuntui seistä Kiinan muurillakin.
Ruoka & juoma: Kaurapuuro ja maito
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Työskentelen: Oloneuvoksetar
Ase tai siviilipalvelus: Itsellä ei palvelusta, mutta mieheni on lääketieteen ja kirurgian sattumakorpraali (nostoväessä)
Yhdistykset/kerhot: Eläkeläiset
Siviilisääty: Varattu
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia28 aloitusta · 3298 kommenttia
- Päivää jälleen.
Täällä näkyy taas roikkuvan ikivanha kirjoituksen jälki-ilmiö, ja paikallinen painovirhepaholaisen peukalokin on ollut osallisena sähläämässä.
Väkisinkin tulee mieleen, että läppärini alkaa olla aikansa elänyt ja ehkä minä itsekin...
En vain malta pitää näppejäni erossa näppäimistä.
Käyn mielelläni lukemassa Kahvipirtin vieraskirjaa, ja sitten tulee taas into naputella. Tässä vaiheessa se tapahtuu oikean käden etu- ja keskisormella. Nimetön, pikkusormi ja jopa peukalokin osallistuvat omatoimisesti sähläämään minkä tahansa kirjaimen sieltä sun täältä.
Kun sitten joutuu jatkuvasti korjaamaan virheitä, kuluu aikaa tuplaten entiseen verrattuna,
Ilmeisesti syynä palapeliin ja väitteeseen etten olisi kirjautunut on juuri liian pitkä aika alun ja lopun välillä.
Sitä en ota syykseni, että kirjautumiseni ilmaantuu esiin sieltäkin, miossä en ole yrittänytkaan kirjoittaa.
Nyt on kysymyksessä juuri sellainen "kirjautuminen"
Aion nyt katsoa mitä tapahtuu, kunlähetän tämän pitemmittä jorinoitta.
Hyvää jatkoa ja kirjoittakaa uutterasti, että minulle riittää lukemista! - Ja painovirhepaholainenkin pisti sormensa peliin.
- Huh hei! Sen tuuli vei!
kirjoituseni nimittäin. - Late on jo pari päivää sitten halattu, ja tänään syötiin viimeiset mansikkakermakakun mururuset.
Hyvää oli!
TOIVOTTELEN OIKEIN HYVÄÄ YÖTÄ JA KAUNIITA UNIA ,
Eiköhän tässä taas lähiaikoina taas istuskella Kahvipirtin kuistilla veden välkettä ihailemassa ja kahvia mustikkaåiirakan kera nautiskelemassa... - Osasipa MdK MdK lyhyesti ja ytimekkäästi - siis selkeästi kuvata sen, millaista on vanhan vapaudenkaipuu. Ainakin minun "pudotteluni" sauvalta sauvalle ja rollaattorilta rollaattorille oli kuin pudottautumista oksalta oksalle.
Sen verran minäkin vapauteen pudottautumisesta aavistin, että rupesin ottamaan selvän skootereista ja innostuin kokeilun jälkeen varaamaan sellaisen itselleni. Taitaa mennä reippaasti elokuun puolelle ennen kuin skooterini kotiin saan, mutta toivossa on hyvä elää.
Ja nyt on erityisen hyvä mieli, kun meillä oli mieluisa vieras, jota olen tottunut ensi tapaamisesta lähtien pitämään lapsenlapsenani. Nyt hän on jo aikamies, pituuttakin lähes pari metriä, mutta sama valoisa ja viisas kaveri, kun aikoinaan polvenkorkuisenakin...
Illemmalla tulevat kai varsinaiset lastenlapet vanhempineen, joten elämä näyttää olevan yhtä juhlaa. Onhan se mukavaa. että 13-lapsisen perheen yhdeksästä veljeksestä edes nuorin on elossa ja suhteellisen hyvässä vireessä, vaikka kremppoja on ja tähän mennessä ikävuosia kertynyt kahdeksankymmentäkolme. - En malta olla lisäämättä pihatapahtumiamme:
Yksi harakka, yksi varis ja kolme mustahkoa lintua leikkii kyykkyhippaa tai on järjestäytynyt hulabaloo-tanssiaisiin.
Ensin luulin niitten nahistelevan, mutta kyllä ne lystiä pitävät! - Tervehdys taas meidän kylän meiltä.
Olen varmasti aiemminkin kehunut, että meillä on mukavia naapureita. Mutta he ovat niin mukavia, että ansaitsevat joko yhdessä tai erikseen kehumisen silloin tällöin.
Pari päivää sitten saimme Naantalista kirjeen, joka ilahdutti suuresti. Sen oli lähettänyt nuori mies, joka veljensä kanssa oli osallistunut Naantalin-retkeen, joka kaiken muun ohella johti Kultarantaan asti. Ystävämme lupasi kertoa tasavallan presidentille kaikkien nurmijärveläisten terveiset. Mielenkiintoisen kirjoituksen lisäksi kirjeessä oli viisi kuvaa eri puolilta Naantalia - ihan Muumimaata myöten.
Aamulla kilahti ovikello, ja iloinen yllätys oven takana seisoi; nuori, valoisa naapurimme Hän tuli kertomaan retkestä ja matkan tapahtumista, ja kuulumisista selvisi matkan olleen niin antoisa, että siitä riitti jaettavaa naapureillekin.
Lähetän tässä osan saamasatamme hyväntuulisuudesta Kahvipirttiin: Olkaapa hyvät! - Kun eilen aamulla istuin parvekkeella aamuhappea haukkomassa, oli taivas niin tupattu täyteen pilviä, että melkein piti pelätä milloin alkaa alimmaisia möykkyjä pudota niskaan.
Tuuli oli suorastaan raivoisa, eikä edes kertaakaan päivän aikana näyttäytynyt sellainen ilmiö, jota auringoksi kutsutaan. Vettä sen sijaan tuli vähän väliä.
Tänään ei juurikaan tuule, taivaalla ei näy pilven haituvaakaan, ja sinisellä taustalla nauraa aurinko täysillä.
Ainoa asiani on toivottaa kaikille ihanaa Suoman suvea! - Terveisiä autoajelulta.
Tarkoitus oli puolen päivän maissa lähteä torille kahville, mutta kasasivat jo pöytiä ja ja tuoleja pois. Päivä paistoi oikein lämpmästi, mutta sadetta taisivat torikahviloitsijat pelätä.
Poikkesimme pieneen kuppilaan - hienompikin nimi sillä oli: lounas-kahvila. Hörppäsmme mukilliset ja söimme viinerit ja pyyhkeilimme kaiken aikaa hilloja naamastamme. Olisi pitänyt ottaa lusikat hienojen wienerleipien syönnin avuksi. Vaan emmehän me pölvästit ymmärtäneet, ettäpullan päällä olleet herkullisen näköiset mansikkahillot olivat kylläkin herkullisia mutta enemmänkin mansikkavelliä kuin hilloa!
Olimme niin voimissamme, että ajelimme muutaman kymmenen kilometrin lenkin eri puolilla pitäjän maaseutua ja nautimme näkymistä.
Pellot, metsät, Valkjärvi ja matkan varrelle osuneet joet...
Niissä oli henkireikiä pitkäksikin aikaa, kun taas pällistelen näissä lähiympyröissä.
Vettä tuli kuin aisaa, kun pääsimme kotipihaan, ja sateiselta näyttää vieläkin., ja sinitaivas on piilossa tymmien pilviröykkiöitten takana.
Onneksi ehdin aamuviideltä paruksi tunniksi parvekkeelle lueskelemaan, nauttimaan rauhasta ja auringosta.
Ja nyt sapuskan kumppuun!
Terveiset ja paremman sään toivotukset Kahvipirttiin! - Suvi on ihanimmillaan.
Olen istunut lueskelemassa muutamia vuosia sitten kansalaisopistossamme kokoamiamme antologioita.
Sääli, ettei kirjoittajapiiri enää tällä vuosituhannella toiminut. Koko kirkonkylässä ei taida olla mitään kansalaisopisto Jukolan kursseja. Jukolan nimikin on muutettu Nurmijärven opistoksi.
Ehkä se on fiinimpää, kun voi vastata kysymykseen: mitä " nykyisin harrastat?", että opiskelen Nurmijärven opistossa englantia tai saksaa.
Opiskelupaikka on Klaukkalassa sijaitseva koulu, joka on melkoisen matkan päässä autoreitiltä.
Olisin lähtenyt kertaamaan saksaa, mutta pöllö kun olen, annoin ihan tietoisesti ajokorttini vanhentua, kun en muka olisi sitä enää tarvinnut.
Elinkautinen poikaystäväni olisi kyllä kyytinyt minut, mutta hän olisi joutunut odottelemaan pari - kolme tuntia illassa, eikä se varsinkaan talviaikaan olisi ollut kovin houkuttelevaa. Ilmoitin, etten painosta häntä todistamaan rakkauttaan moisella uhrauksella, koska olisi kai olemassa jonkin verran romanttisempiakin tapoja osoittaa rakkautta.
Jaaha!
Kohta alkaa ohjelma, jonka haluan ehdottomasti katsoa.
Sitä ennen houkutteleva tuoksu saa minut kaivelemaan lautasia ja muita ruokailuvälineitä esiin.
Epävirallinen keittiömestarimme ilmoitti juuri, että nyt saa käydä käsiksi keitoksiin ja paistoksiin.
Ei tässä kahta käskyä kaivata.
TERVE! - Kesäiseltä näyttää, vaikka pilvipumpulit ovatkin jo alkaneet kerääntyä taivaan alareunoihin.
Heräsin viime yönä puoöi viideltä ja istuin muutaman tunnin parvekkeella hengittäen raitista ilmaa ja luonnon tuoksuja. Suorastaan ahmin hiljaisuutta. Yksikään kaksipyöräisellä möyryävä hurijastelija ei päästellyt karmaisevia töräytyksiä kaasua lisätessään.
Kunhan sisuuntuisi sen verran, että agiteeraisi koko naapuruston ja ainakin taloyhteisömme väen vastavallankumoukseen. Voisimme vaikka porukalla marssia poliisilaitokselle vaatimaan jatkuvaa tarkkailua ajotielle ja kunnon sakkoja tai vieläkin osuvampia rankaisuja.
Täällä on myös vikas autoliikenne, mutta niin henkilö-ja linja-autot kuin rekatkin noudattavat paikallista nopeusrajoitusta.
Minä tässä mesotessani taidan ylittää netin nopeusrajoituksen, ja tekstini saattaa lentää taivaan
tuuliin.
Ans kattoo ny, pääseekö tämä läpi...
Terveisiä vaan terveisiä! - Kilometri kirjoitustani hävisi ulos nauttimaan auringosta.
Nyt tulee vain tärkeä ilmoitusasia: Kahvipirtin valtuuskuntaan aion osllistua päässäni maailman upein lierihattu, jota jo aiemmin mainostin. (Lierien läpimiktta yli 45 senttimetriä)
Ongelmana ovat lempijalkineeni ikäloput tennarit. Taidan jättää ne eduskuntatalon portaiden alapäähän ja tulla paljan jaloin. Näkeväthän sitten takapenkeilläkin nukkuvat, että olen paljasjalkainen suomalainen. - Late on niin innoissaan, kun porukkaa alkaa kokoontua miekkaria varten. Hän pyytää ottamaan huomioon, että ei mennä eduskuntaan silloin, kun siellä on kesäloma.
Kumma juttu, mahtaakohan kansanedustuslaitoksella olla jonkinlainen salainen yhteys Kahvipirttiin. Ollaankohan siellä pääkallonpaikalla jo säikähdetty valtuuskuntamme tuloa ja nyt olisi tehty jonkinlainen lepyttämisyritys?
Täällä nimittäin alkoi aurinko paistaa jokin aika sitten!
Taivas on kauttaaltaan sininen, ja pilvet ovat kevyitä, valkoisia pumpulityynyjä. - Iltapäivää!
Tämä on toinen yritys. Saattaa jopa onnistuakin. Edellinen litania katosi ties minne.
Sateista näyttää olevan, ja pirttikin on sen verran pimeä, että valot oli pakko sytyttää.
Kiireinen kuopuksemme kävi pikapikaa kääntymässä ja teki jonkin hokkuspokkustempun, ja ainakin nyt vaikuttaa siltä kuin kirjoittaminen onnistuisi.
Terveisiä vain terveisiä kaikille.
Mitäs tykkäätte, jos marssittais porukalla eduskuntaan ja vaadittais, että hallitus lopettaisi kaikki turhat keskinäiset kahinansa ja rupeasi organisoimaan koko maahan kunnon aurinkoisen kesän? - Jopa on Venlastiina alas vajonnut!
Nyt on 26,6,1917. - Ja täällä näyttää olevan pakkonikitys.Jos yhteen kohtaan kirjautuu nikillään, niin varmuuden vuoksiko se tulee toisaallekin.
Mitähän sillä voitetaan, että meitä pelotellaan pakko-islamilla?
Joku viisas on sanonut, että jokainen tulkoon uskollaan autuaaksi.
On se uskonto mikä tahansa, on pidettävä huoli siitä. että uskontokunnat noudattavat Suomen lakeja, eikä Suomi pokkuroi minkään uskonnon edessä. - HAUSKAA HUOMENTA!
Ehdin jo säikähtää, että onko Skillanista noita tullut. Luin Skillanin kirjoitusta, ja ikkunoitten takaa näkyi tummaakin tummempi taivas. Pääsin juuri kohtaan "nyt tuli taivaalle upea valoisuus", kun aamu vaaleni valoisaksi täälläkin! Sini puskee tummia pilviä tieltään. Vaikuttaa siltä, että tästä olisi sukeutumassa ihan aurinkoinen päivä!
Istuskelin toista tuntia parvekkeella huopa hartioillani lueskellen ja odotellen, että päivä selkenisi. Kahvihammasta alkoi kolottaa, ja rakensin joka-aamuisen aamupalani:
kaksi makkaralla ja juustolla päällystettyä leipää. Se on sellaista nannaa, etteivät lentivehnät ja monen sortin pikkuleivät pärjää niille alkuunkaan,
Nyt on vuorossa se aamuohjelma, jonka mielelläni jättäisin väliin. Kun kahdesti vuorokaudessa syön puoli kourallista pillereitä, eikä yhtään olo ole paremmaksi tullut, tulee ihan vakavasti mieleen luopua koko lääkintäoperaatiosta. Lääkintäkorpraali yleensä tuo aamuin ja illoin lasillisen vettä eteeni puhumatta mitään. kun aloin jo ajat sitten hermostua siihen, että hän muistutti minua pillerien ottamisesta.
Hän siirtyi vesilasillisten tarjoiluun sen jälkeen, kun kerran räjähdin hänen holhoamisestaan. Valitettavasti hän ei enää kysele, joten minulta jää toteuttamatta se mieliteko, että riekkuisin kuin kakarat häh-häh-lällällällälää, kun olisin ennättänyt ottaa myrkkyni ennen kuin hän ehtisi kysellä.
Totta puhuen taitaa miespoloisella olla riittävästi kestettävää ilman lällättelyjäni.
Mutta nyt iloisempaan asiaan: aurinko taitaa tosiaan alkaa paistaa!
Aurinkoista suvipäivää Kahvipirttiin! - Ei voi valittaa, että elämässä ei olisi vaihtelua:
Aamulla tuli vettä kuin aisaa, sitten oli oikea keskikesän helle, ja aurinko paahtoi täysillä. kunnes taas taivas vetäytyi pilveen. Nyt näyttää uhkaavasti siltä että vettä olisi tulossa,
Iloitsimme etukäteen siitä, että lähtisimme kälyn luo jussia juhlimaan.
Olin aika rämppäkunnossa jo eilen, vuoron perään pettivät polvet ja nilkat. Eikä se pettäminen niin karmeaa ollut kuin se kipu, joka oli viedä jalat alta. Kun sitten ranteet ja nilkat osallistuivat piikittelyyn, ei ollut muuta paikkaa kuin peti. Kerrankin menin ajoissa nukkumaan luottaen siihen, että kai se uni mummonkin parantaa, kun se vanhan viisauiden mukaan lapsen parantaa.
Ei tehonnut vanha viisaus vanhalle. Piti peruuttaa lähteminen, ja harmittaa niin vietävästi. En pystynyt lähtemään edes perinteiseen "meijujen" ja niittykukkien hakuun ensimmäisen kerran elämässäni.
Nyt kylläkin tuoksuu huusholli juhannukselle, sillä Late kävi yksin keräämässä kukat ja koivunoksat. Olen vain niin perhanan lapsellinen, että melkein itkeä pillitän, kun luontoretki jäi tekemättä.
Saimme kutsun naapuriston yhteiseen grillitilaisuuteen, joka pidetään pihallamme ihan ulko-oven läheisyydessä. Jos minusta ei ole lähtijäksi, voi tuo omaishoitajani hyvällä omallatunnolla ja turhia huolehtimatta mennä yksin edustamaan meidän lukaaliamme.
Niin että hyvää juhannusta sekä talomme pihalle että Kahvipirtin väelle! - Oho! Uskokaa tai älkää, maa oli aivan valkoinen, kun ukkonen jyrähteli, salamat leimahtelivat ja rakeita tuli niin, että kyllä osasi antaa arvoa sille, että oli katto pään päällä!
Aamupäivällä oli sen näköistä, että saisimme nauttia aurinkoisesta kesäpäivästä, mutta tämänpäiväisen veroista raekuuroa en ole vuosikausiin nähnyt.
Nyt on vesisade jo liuottanut rakeet, ja vettä tulee niin rivakasti, että harvat jalankulkijat painavat niskat kyyryssä mahdollisimman kovaa vauhtia eteenpäin.
Ehkä vähän helpommalla pääsevat ne, joita takatuuli vauhdittaa, mutta vastatuuleen puskijat ovat todella tiukan paikan edessä. Tasapuolisuudesta pääsevät osallisiksi kaikki kesäkengissä kulkevat. Jalkakäytävät ja ajorata ovat kuin palokunnan ruiskun jäljiltä.
Ikään kuin jonkilaisena enteenä tulevasta suven ihanuudesta, on itäisellä taivaanrannalla valoisa pilvi lempeän sinisen taivaan ympäröimänä.
Eiköhän tästä vielä sää selkene. Sadekin taitaa lakanneen päätellen siitä, että vesilätäköissä eivät enää läiskähtele sadepisarat.
Tuulikin näyttää tyyntyneen. Naarpurin koivutkaan eivät enää kumartele katkeamaisillaan. Vähän ne oksia riiputaessaan ikään kuin vilkuttavat, että heipä hei, mylläkkä on ohi. - Päivää taas!
En malta pysyä poissa pirtistämme. Puuhastelemme tästä lähtöä vähän kauemmaksi kuin lähikauppaan. Saa nähdä, tuleeko lähdetyksi ja seuraako sitä jokin...
Miniä telefoneerasi eilen ja kysyi ollemmeko kotona ja jos olemme, saako tulla ja lasketaanko sisälle.
Minä vastasin myönteisesti joka kysymykseen ja pyysin varmuudeksi pudottamaan postiluukusta ulkomaanpassin, ajokortin että varmasti avaisimme oven oikealle henkilölle.
Oletin miniän soittavan kotoaan, mutta samassa ovilello kilahti, ja sisään astui tyylikäs lady, jolla oli päässään todelle unelmien hellehattu. Kun hän poisti lierihatun päästään, sen alta löytyi miniämme. Hattui osoittautui lahjaksi hänen anopilleen, joka onneksi olen minä. Hän oli ostanut tämän maailman upeimman lierihatun Bulgariasta.
Minulla on nyt ihanan miniän lisäksi vielä unelmieni hellehattu.
Tosin nyt ei näytä helle hoputtavan, mutta toisenlainen kiire tässä taitaa tulla, etten jää reissusta.
Nauttikaa mahdollisimman kesäpäivästä, jos aurinko paistaa.