tublat
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia27 aloitusta · 5230 kommenttia
- Meillä saa koirat olla keittiössä, koska haluaa. Syövät lähekkäin ym. Mutta... Niille on pennusta heti tehty säännöt ja vaadittu noudettaviksi. Maasta ei noukita mitään, vaikka putoaa. Lautasilta ei oteta mitään, vaikka olisi lattialla ym. Toisen kepolle ei ole asiaa, kun syövät. Toisen luulle ei mennä ym. Kun nuot on tehty selväksi, niin ei koirien tarvi vahtia mitään. Ja sitten vielä, meillä ei ylipäätään sallita märinöitä keskenään, yhtään. Asiat on hoidettava rauhanomaisesti, ja siinä niihin siis ohjataan ja "avitetaan".
Eli aloittajalla heti alussa virheet. Otettu eka koira, jolle ei ole tehty sääntöjä selväksi. Ja perään toinen, josta sitten ongelmat, otettu siihen vielä toinen koira...
Vaihtoehdot on tehdä säännöt koirille selväksi ja/tai olla myös niin tarkkana, että tilanteita ei tulisi, missä kuumuu. Eristää koirat erikseen syömään, eikä tiputella mitään.
Ja sitten, jos tahtoa/taitoa ole, niin luopua nuoremmasta. Ja mitä nopeammin, niin sen mukavampi pennulle. Isompia ongelmia voi muuten tulla myöhemmin, jos pentu nyt saa oppia nartulta, että konfliktit "kuuluu" hoitaa rähisemällä. Pahimmassa tapauksessa, jos on pentu vahvatahtoinen, niin siinä sitten on kaksi ongelmatapausta...
"Joka tapauksessa ruuan vahtiminen..." Juuri näin. Minullakin on ollut noita( ja todella vahvasti), ja myös niitä, jotka ei vahdi. Nyt on äiti/tytär, jotka taasen voi antaa ihan huoletta antaa olla, eikä mitään kähinöitä edes viitsitä kehitellä mistään. Silti niillekkin on opetettu, että ruokarauha on oltava, eikä toisen kupille mennä syötäessä. - Ihan mielenkiintoinen kirjoituksesi. Ei ole kokemusta, mutta en itse pidä mahdottomana, että on yhteys täyteen kuuhun. Eikö epilepsia ole jonkinlainen häiriö aivojen toiminnassa, liittyen "sähköiseen"toimintaan. Onhan ihmisiä, jotka reagoivat täysikuuhun. Jotain aivojen kanssa silläkin tekemistä täytyy olla. Tosin kiistanalaista tuokin on, tieteen silmin.
En osaa oikein pukea sanoiksi, mitä tarkoitan, mutta omasta mielestäni huomiosi voi osua ihan kohdalleen. Jos asia kiinnostaa, niin ota yhteys epilepsialiittoon, jos vaikka heillä olisi jotain tietoa ihmisten osalta, siis kokemuspohjaista. - Kun pennun ottaa, niin pitäisi miettiä myös, onko aikaa opettaa sitä yksinoloa... Ja jos muutamaviikko ollut aikaa, niin olisi kannattanut alkaa heti kun pentu on kotiutunut, pienin askelin.
Eli nyt se pitäisi aloittaa, mutta myöhään menee. Ihan kuin ylipäätään, pieni hetki pentu yksin, vaikka portin takana. Nyt on vaan hankalampaa, koska pentu on jo oppinut itkustamaan. Eli ihan sekunneista kiinni, niin että pentu ei ehdi itkeä, ennenkuin palataan ja annetaan vaikka makupala hiljaa olemisesta. Parhaiten tuo onnistuu, kun koira ei ole energisemmillään.
Jos pentu ei olisi oppinut itkustamaan perään, niin sama jättö menisi, että vaan eleettömästi jättää ja palaa, ja pikkuhiljaa kauemman aikaa.
Toki noinkin voi tehdä, että vaan ovi kiinni ja moro... Mutta aika kylmä tapa pikkupennulle. Ja jos pentu on jo oppinut metelöimään, niin vaara on että jää "nauha päälle" , eikä opi kunnolla rentoutumaan. Ja voipi naapuritkin hermostua, jos kerrostalossa asuu ja ääni alkaa kovenemaan. - "Näin kyseisen..." Hyvä, että jotain parannusta. Vähän kun kohteliaasti vielä vihjaat, että parempi nuttukin olisi ... ;D
Luulen, Että useimmilla ei ole kukaan edes mitään sanonut. Itse ei vaan kehtaa jostain kummasta syystä. Ja sitten on niitä penaalin vähemmän teräviä, joille oma järki ei riitä kertomaan. Siihen jos vielä yhdistyy vastaavanlainen kasvattaja, joka ei ole antanut kunnon "ohjekirjaa".
Kuten sanoin, minulle ei kukaan ole mitään muuta sanonut, kun positiivista. Ja jokunen vuosikymmen kuljettu koirien kanssa...
Jaa, noh naapurin setä aikoinaan jotain pukemisesta naureskeli ihan alussa, että ei kyllä viitsisi koiria pukea vähääkään (itsellä isot pitkäkarvaiset), työlästäkin, heh...
Seuraava syksy kun tuli ja marisi minulle, että pentele, kun joka lenkin jälkeen saa pesulle koissut raahata ja iso homma, niin sanoin, että en vaan viitsisi ja vähän piti toki naureskella myös. Ennen vaan pölyt pois ja kiillotus, ja tarvittaessa nutut niskaan Tais ymmärtää "yskän" :D - Komppaan täysin aloittajan hienoa kirjoitusta :)
Ihan uskomatonta välinpitämättömyyttä ihmisiltä tosiaan jättää koirat pukematta, silloin kun on tarve. Ihan samaa olen kiinnittänyt huomioita, että taluttaja on pukeutunut kuin eskimo, ja lyhytkarvainen, pienikin koira vielä, ilman mitään manttelia edes. Ja on muuten huonoa mainostakin tuo koirien omistajillekkin...
Lenkillä kun usein juttelen koirattomienkin ihmisten kanssa, kun haluavat koiriini tutustua, niin on ollut juttua tuosta. Aika moni koiratonkin tuota ihmettelee, ja mm.eräs tapaamani vanhempi ihminen oli jollekkin siitä huomauttanutkin.
Itse olen aina pukenut koirat, riippuen rodusta, missä määrin, ja todella paljon olen saanut siitä positiivistä palautetta.
Valitettavasti kaikki ei edes tajua, että vaikka se koira, varsinkin luhytkarvaiset, ei aina näytä palelevan, kylmää ne silti saa. Joka sitten kostautuu vanhempana. Ja sitten on niitä, vaikka näkisi, niin järki ei riitä tekemään asian hyväksi mitään... - Puhdas henkilökohtainen mielipide, en itse suuria kertoimia kannata...
En harrasta, enkä pidä noin suurista kertoimista. Edes harvalukuisilla roduilla. Sitten vaan enemmän tuonteja, ja jos on siltikin liian ahdas kanta, niin pitäisi miettiä jo risteytystä (jos siis kyse, että tehtäisiin materiaalin puutteesta).
Se noissa suurissa sskertoimissa on, että olisi sitten hyvä tietää tosi tarkkaan ne koirat, johon on linjattu, eikä vaan pantu koiria yhteen tuosta vaan. Sekä suht pitkälle tietää linjoista. Tuskin aina noita on selvitetty...
Pitäisi olla mielestäni myös jälkeläisnäyttöä kummaltakin jo ennestään ja erinomaista, jos tehdään suurtä sskerrointa.
Mutta jos minulla olisi ihan "pakko" saada, niin kysyisin kasvattajan motiiveista tehdä/käyttää isoa sskerrointa. Ja kuinka hyvin on taustat tiedossa.
Ja vastaukseni siis ihan yleisesti ottaen, mitä kirjoitin. - Ja unohtui rokotuksesta senverran, että itse en anna koirille nelosrokotetta, koska katson sen turhaksi "myrkyn lykkäämiseksi". Yhden ainoan kerran meni vahingossa. Ja kävi vielä huono mäihäkin. Koira sai rokotteesta kennelyskän ja tartutti sen vanhaan koiraan, joka sai sen sitten voimakkaammin.
- Kääpiösusi, itse samaa pohtinut...
Eli viimekädessä, onko niitä ylipäätään kaikilla pennuilla, jos emällä ei ole. Täytyy ne jostain tulla...
Kuinka paljon tuota ylipäätään on tutkittu vai onko yhtään? Eli onko tutkittu niin, että emä on tutkittu ja puhdas ennen astutusta (kuin myös uros), ja ennen synnytystä. Sekä taasen ennenkuin pennuilta otetaan näyte. Vai onko tuo vaan urbaanilegendaa, jota ehkä myös tahot joilla on rahaa pelissä, pitää myös yllä...
Itse en ole varsinaisesti tutkituttanut, paitsi ihan mielenkiinnosta jätin koirat madottamatta 2 vuotta ja otin yhdeltä näytteet muutaman kerran välissä. Puhtaat oli. Tosin itse en madota, kun kerran vuodessa maksimissaan normisti. Pentujutut sitten erikseen. Jos siirtyisin pelkkään näytteenottoon, niin normikoiralla tekisin sen kerran vuodessa. - "Tuo voi tietenkin olla..." No tuota, en tähän päivään asti ole verrannut koiraa ihmiseen, joten enpä nytkään... Eli mitään väärinkäsitystä ei ole.
Meidän kesykoiramme on täysin ihmisen tuotos. Ei sitä voi verrata myöskään mihinkään villinä eläviin koiraeläimiin. Luonnossa jo luonto karsii sairaat ja heikot pois. Myös geneettisesti sairaat siis.
Jos nyt ajatellaan vaikka vatsalaukun kiertymää, niin tuskinpa sitä pahemmin on villeillä eläimillä. Kun taas jotkut rodut ovat sille alttiitakin.
Ja ainakin itse olen sitä mieltä, että se että käydään kierroksilla, ei ole hyvä asia, vatsalaukun kiertymän kannalta. Se myöskin altistaa hotkimiselle, joka myöskään ei ole hyvä asia, myöskän kyseisen kohdalla. Ja viellä enemmän, jos on useampia koiria.
Aika moni myös antaa koiralle ruuan ennen töihinlähtöä. Ja kyllä minusta ainakin on järkevä, että jos lähdössä ollaan sen jälkeen, niin koira sitä kautta vähän rauhoittuu, ennemmin kun kerää kierroksia.
Mutta tokihan jotain voi käyttää touhuamisessakin. Voihan se olla osa ruokaa, ei välttämättä mitään extranamuja. Ihan pienillä koirilla usein kaikki pitää siinä ruokamäärässä kuitenkin huomioida enemmän.
Mutta jokainen tavallaan tosiaan :) .
Eiköhän meidän koirat saa virikkeistymisensä ja aktivointinsa kuitenkin muilla tavoin, ihan kuin ennenkin :D - Joo, ei kai tuo huono itse ideana ole :D Mutta en kyllä tosiaan ymmärrä miten sen toteuttaa muulla kuin papanoilla. Annan kotiruokaa, en kyllä sitä voi heitellä mihin sattuu. Jos sen työntää johonkin leluihin, niin silloin ne täytyy olla sellaisia, että pystyy sitten pesemään sisältä.
Jos ajatelee, että on iso koira, niin aika määrän tavaraa saa tunkea sitten johonkin, että ruokamäärät tulee täyteen.
Ja jos on useampia koiria, nin saattaa myös tulla kähinöitä, jos ruan kanssa aletaan säheltää. Myöskin tulee mieleen, että onko se viimekädessä terveellistä koiran ruuansulatukselle, että käydään kierroksilla kun syödään. Pikemmin mielestäni syömisen pitäis olla rauhoittavaa.
Noh, tiedä sitten...
Tosin jollekkin huonosti syövälle, nappulaa syövälle, voi nappuloitten heittely saalisvietin kautta herättää ruoka-halua. Mutta taas, miten sen käytännössä, jos ei syö nappulaa...
Kyllä taidan ihan vanhoilla systeemeilläni jatkaa. Aktiviteetit ja ym. omana juttunaan, syöminen omanaan :D - "En ymmärrä että joku ostaa pennun..." Kenenkään ei ole ylipäätään pakko ostaa koiraa, eikä kallistakaan.
Ja se, että vaaditaan tutkimuksiin, on sentäs pikkuisen eri asia, kuin näytelmiin. Luulisi nyt jokaisen välittävän senverran koirastaan, että jos rotu on esim.pevisassa (eli syystä), niin ilman muuta veisi koiransa tutkimuksiin. Luulisi nyt sen oman koiran terveys kiinnostava. Ja sen lisäksi jokainen tutkimus palvelee myös rotua.
Kyllä itse olen omat vienyt jokaisen ihan jo omasta halusta, ja maksan vielä kasvattieni terveystutkimuksetkin noilta osin. - Aloittaja ei maininnut mistään alennuksista. Joten vastaus sen mukaan...
Ja tuo katsotaan siis kohtuuttomaksi.
Lainaan edellistä kirjoitustani : "Mutta...En myöskään..."Siinä siis mielipiteeni, moraalisesti. - Et menetä. Jos koiran olet ostanut siis omaksi täysin. Kasvattaja voi silloin vaan "suositella" ym. mutta päätäntävalta on omistajalla. Juridisesti ei seuraa mitään, eri asia sitten miten esim.kasvattajan kanssa...
Onhan tuo aika kohtuuton ylipäätään edes vaatia, varsinkaan noin monta kertaa. Eri asia, jos kasvattaja esim.maksaisi sitten myös kulut. Noin esim, jotkut toimivat, jos ehdottomasti haluavat. Mutta omapahan on kasvattajan asia, ja jos joku suostuu, niin mikäs siinä. Kahden kauppa.
Mutta...En myöskään käsitä sitä, että miksi se koira on pakko ottaa kasvattajalta, jonka ehdot(kun niitä olisi tai tietynlainen näkemys), kun mikään pakko ei ole. Miksi sitä koiraa ei sitten oteta sellaiselta jollaei ole "ei itseä miellyttäviä" ole tai onhan niitäkin kasvattajia, joille kiinnostus loppuu kun perävalot häviää... - Saa kysyä. Meillä on syötetty "puuropohjaista" eli eri ryynit (lähinnä esim.tattari/ohra, mutta muitakin) ja riisi. Siihen proteiinit, pääasiassa liha, mutta toki muita myös säännöllisesti. Sitten kasviksia. Lisäravinteet päivittäin.
Mutta vielä korostan, riittävä liikunta pitää jo itsessään pääasiassa sen painon kurissa. Kummaltakin narunpäältä ;D - Noh, sittenhän se näkee, pärjääkö se koira 2kk pelkällä lihalla... Tosin aikuisen ollessa kysessä, niin eri asia kuin esim.kasvavan. Itse en kyllä noin menisi.
Useinmiten sen näkee jo hieman lyhyemmälläkin ajalla, sopiiko vai ei.
"Liha on ainoa mitä tarvitaan" Ihan mielenkiinnosta, montako koiraa olet syöttänyt pelkällä lihalla ihan pikku pennusta loppuun asti? - Ei noista teollisista voi sanoa, mikä on varsinaisesti parempi, kun viime kädessä sopivuus on yksilöllistä. Toiselle sopii toinen ja toiselle toinen. Ihan jo ruoka- annokset samalla ruuilla samankokoisillakin voi heittää tosi paljon. Eli se määräkin pitää yksilöllisesti hakea, kuten joskus ruokamerkkikin.
Tokihan sitä määrä pitää pudottaa, jos koira on liian paksu. Mutta täytyy koiran tulla kylläiseksi ja näyttää ok määrällä mitä saa ja saada riittävästi, että ravinteet täyttyy. Jos on vaan nälkäisyydestä kyse hiukan, niin ruokaan voi lisätä sitten vaikka jotain kasviksia, mitkä sopii.
Saako koirariittävästi liikuntaa? Suurin syy lihavuuteen on useinmiten liian vähän liikuntaa ja liikaa ruokaa. Kaikki herkut ja makupalat myös pitää mitoittaa koiran kokoon. Pienillä koirilla nekin vaikuttaa tosi paljon.
Joskus myös koira voi lihoa jonkun sairauden vuoksi, eikä meinaa kuosissa pysyä. Sekin kannattaa tsekata, jos normikonsteilla ei paino pysy hallinnassa.
Sitä en tiedä, onko noissa teollisissa jotain tai joissain turvottavaa, kun on muutettu kotiruualle jokusenkin merkin jälkeen, niin ongelma on poistunut. - Vanha ketju, mutta laitetaan tähän canagan. Ei hullumpi seloste, enkä tuosta ole mitään huonoa kuullut, kuin että eräs sanoi, ettei tullut riittävästi massaa. Riippuu mitä kukakin massalla tarkoittaa. ..
Pienet nappulat, kätevät ihan pienille ja ilmeiseseti suht hyvin sopinut jokuselle vähän herkkävatsaisellekkin.
Mikä paras, makuasia viimekädessä kullekkin. - Kerran kysyin eräältä edustajalta tuota, jos lukee esim. kana pelkästään tai tuore kana, niin mitä tarkoittaa heidän ruuassaan. Sanoi olevan pelkkää lihaa, ei höyheniä ym.
Samaa sanoi eräässä lemmikkitarvkeliikkeessä eräästä sapuskasta.
Eli ilmeisesti käsite ei ole ihan selkeä sittenkään (?). - Polviluksaatiosta on todettu, ettei se ole kivulias. Siis itsessään. Mutta riippuen asteesta, siihen voi muodostua rikkoa, joka taas saattaa tehdä kivuliaaksi.
Myöskin jos on paha luksaatio, koira pitää usein jalkaa ylhäällä, niin vastaavasti muut nivelet/lihakset ym. joutuu kovemalle, jolloin saattava alkaa oirehtia.
Lievässä asteisessa luksaatiossa (tosin viimekädessä kannattaa arvioida aina oireitten perusteella) hyvä lihaskunto on valttia. Kun se puoli on kunnossa, niin koira pärjää ihan hyvin. Kaikilla ei näy mitään edes ulospäin.
Mutta vaikea-asteisessa(kovasti oireilevassa) kannattaa miettiä leikkuutta. Hyvää ortopediä kannattaa siis konsultoida.
Aika välinpitämätön lekuri ollut kyllä aloittajalla. Ylipäätään jos koira jotain oireilee, se pitää tutkia kunnolla, eikä heittää mitään ylimalkaista .
Luksaation pystyy pääasiassa tutkimaan ihan käsin, ja tarvittaessa kuvauttaa (harvemmin tehdään, ellei pahasti oireile ym.)
Virallisen tuloksen saa antaa vain viralliset oikeudet omaava.
ps. Ei luksaatiota nyt ihan sentäs jokatoisella kääpiöllä ole... Jossain roduissa tosin tyypillisempää kuin toisessa. Ihan samoin kuin tietyt luustoviat joissain isoissa roduissa esim.
Luksaatio voi myös tulla onnettomuudesta. - Kerttul, miten käytät tuota ja kuinka usein? Entä mistä tuotetta saa ja hinta? Googletin, mutta antoi vähän.
Kiinostava tuote, joten mielelläni kuulisin siitä lisää :)