tublat
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia27 aloitusta · 5230 kommenttia
- Kyynisesti toki voi kirjoittaa, mutta aloituksessa heti mainittu "koirahullut" antaa kyllä heti vähän tietynlaista mielikuvaa oikeista ajatuksista. Ja nimimerkki sitä kautta ei välttämättä uskottavalta vaikuta...
Uusimpien tutkimusten mukaan epäillään, että koira tunteekin enemmän, mitä on luultu. Myöskin se, että onko koira ihmisen kanssa vain hyötyäkseen, on kyseenalainen. Koirahan on kuitenkin laumaeläin.
Ja mitä pahaa inhimillistämisessä on? Tuskin se keltään pois on. Toki liiallinen on eri asia, jos unohdetaan jo lajityypilliset asiat. Koira on siis koira, ei lapsi. Mutta silläkään ole mitään väliä, jos sitä pitää lapsen korvikkeena, jos kuitenkin kohdellaan kuitenkin lajityypillisenä viimekädessä eli ominainen hoito, kasvatus ym.
Koira voi katsoa monella tapaa, niin ihmistä kuin esim.muita koiria. Itse en allekirjoita sitä, että se olisi aina vaativaa.
Koira kyllä ymmärtää sanoja, ja äänenpainoja, jos se niihin on oppinut. Ja koirille juttelu silloin tällöin, vahvistaa suhdetta.
"mutta ihmisen tasolle ne ei yllä" Miksi pitäisi...
"En halua elää..." Niinhän se on, että elämä on valintoja. Jotkut ei halua sitä, toiset taas haluaa. Makuasia. Koirista on myös tutkitusti ihmisille hyötyä, niin henkisesti kuin fyysisestikkin. Ja tietenkin vielä sitten lisäksi tiettyihin tarkoituksiin olevat, kuten opaskoirat ym.
Ja kokoajan ollaan oppimassa ja testaamassa uutta kaikennäköistä, mihin koiraa voi käyttää apuna.
Jos yksikin yksinäinen ihminen saa elämäänsä sisältöä koirasta, kuten on todettu, niin se on jo sillä paikkansa ansainnut...
Minulle kerran lenkillä eräs vanhus sanoi, kun pääsi koiriani silittämään, että nyt on hänen paras päivänsä moneen aikaan, kun pääsi silittämään koiria. En ikinä unohda sitä. - Aika riski on kyllä mennä manipuloimaa, jos ei tarkalleen tiedä, missä ja mikä on vika...Varsinkin jos epäillään vakavampaa juttua.
Minulla on koiralla muutama vuosi otettu magneettikuvat. Ei maksanut useita tonneja, maksoi lääkärikäynteineen vajaa 800 e. Hurjalta kuulostaa tuo monta tonnia.
Ehkä kanattaisi konsultoida vielä toista lääkäriä ja kartoittaa, onko missä muualla ja minkähintaisia kuvauttaa.Ellei sitten käy hyvä tuuri ja mene nyt noilla keinoin pois. Tosin viittaa sitten vähemmän vakavaan. - "Brindle valkoisin merkein ja musta valkoisin merkein ovat ainoat bostonille hyväksytyt värit." Myös seal on hyväksytty.
Rotumääritelmässä /jtossa on yhä edelleen maininta , että brindle menee eteen (siis mainitussa asiassa).
Jos joku kasvattaja on pyytänyt enemmän brindeväristä (joka siis on yleisin), niin taitaapi olla ihan keksitty peruste. Olisikin ollut mielenkiintoista saada perusteet... Itse kun en ole ikinä kuullut moisesta...
Kukaan kun ei pysty ihan pikkupennusta varmaksi sanomaan, millainen ulkonäöstä tulee varmasti. Ja pelkkä väri kun ei vielä ratkaise mitään. Oli se sitten mikä, jos hyväksytyn sisälle menee. - En kyllä missään nimessä suosita lämpötilaa laskemaan mihinkän 20-22... Pikkasen on riskialtis suositus ylipäätään, saati kun kyseessä kääpiökoiran pennut... Minä en edes itse pystyisi olemaan kotonani kahdessakympissä, varsinkaan kylmään aikaan...
Tällähetkellä kun vielä ulkona on kylmää niin vedonsaannin vaara on suuri, ellei tölli ole hyvin tiivis ja pentuhuone myös.
Minulla on eka viikko siinä 30 kympin paikkeilla. Yli on liikaa, mutta noin 29-30. Ja kylminä aikoina useasti sitä tarkkailen. Parit viikot myös käytän lämpöpatjaa pienellä (hyvin suojattuna), jos pentue on kylmään aikaan.
Viikottain sitten pari pykälää huonetta pienemmäksi, siis lämpöä.
Pennut saattavat pudottaa painoaan muutamien eka päivien aikana jonkun verran. Mutta sitten pitäisi alkaa nousta. Jos ei lähde nousuun, emä vaikuttaa kuitenkin terveeltä ja pennut, niin lisäruokintaa sitten. Kokeilemalla kuinka usein. Jos ongelmaa, niin yhteys tarvittaessa lääkäriin.
En tunne rotuasi, miten isoja pentueita tekee yleensä. Riippuu ihan rodusta, lasketaanko missä määrin normia isommaksi. Eli määrä ei ratkaise. Maidontuotannosta riippuu ihan yleisesti viimekädessä.
Maidontuotantoa voi avittaa porkkanaraaste ja lihan lisääminen. Mutta jos ei ole saanut, niin riski on vatsan meno sekaisin. Myös nartun pitää saada nestettä hyvin. Joskus myös nartun "lenkkeilyttäminen" auttaa, varsinkin laskeutumaan. Minulla on varalla vielä muutama homeopaattinen aine, mutta ne on omat juttunsa.
Nartun voimakas läähättäminen on todennäköisesti ihan normia, mm. ns. jälkipoltot voi aiheuttaa.
Pientä stressiäkin voi olla.
Toki kuumuuskin voi tehdä. Meillä ei koskaan suljeta emää pentuhuoneeseen, vaan sillä on kulku myös vilvoittelemaan halutessa ja toinen petipaikka oviaukossa.
Suosituksia korvikkeista en osaa antaa, kun koskaan ei ole tarvittu. Mutta varalla on aina royal caninin. Ainakin pitkään markkinoilla ollut. - Fargotin kanssa pitkälti samaa mieltä...
Kyllä koira antaa lisämotivaatiota liikkumiseen jo siinä, että on kaveri mukana :) Ei kaikki pidä yksinään liikkumisesta ihmeemmin. Mutta samaa mieltä myös viimeisen kirjoittajan kanssa, että kyllä sitä pitää tuntea itsensä ja olla liikkumisesta kiinnostunut ylipäätään. Koira on vaan pikemminkin vahviste, pelkkä syy se ei välttämättä kaikilla ole, josta sitten saattaa koira joutua kärsimään.
Koira kerrostalossa vaatii myös hieman enemmän, esim.sisäsiisteyden opettaminen. Joten kannattaa miettiä tarkoin, haluaako varmasti sen koiran tuli mitä tuli.
Hissittömässä talossa kannattaa miettiä, että mitä jos koiralle tulee jotain, jolloin portaat ei luonnistu. Eli lähtisin siitä, että kokoluokka olisi syliin mahtuva. Myöskin isot pennut kasvaa nopeasti ja ei niitä ole hyväksi antaa monta kertaa pvässä portaita mennä, joten kannettavaa on...
Kannataa myös miettiä, kestääkö kissojen hermot, jos tulee villi ja itsepäinen pentu :D
Minusta yksi parhaimpia rotuesittelykirjoja on Tapio Eerolan kirjoittama. Nyt en muista nimeä, mutta kirjastosta saa. Kannattaa lukaista, aika realististä kuvaa roduista.
Rotu kannattaa miettiä tarkoin, jos on tarkoitus, että kaikki voi sitten ulkoiluttaa koiraa :) - Ei sitä sijoituskoiraakaan haeta pois, ei siis saa hakea, ellei ole pätevää syytä. Syyt lähinnä sopimusrikko tai eläinsuojelullinen. Ja se nyt on selvä , asia, että jos ei halua noudattaa soppari, niin sitten ei toki kannata sijoituskoiraa hankkia...
Aloitukseen kantaa ottamatta tuo yleisesti siis ottaen. - Noh ensinnäkin, koirien pidätyskyvyn kehittyminen on hyvin yksilöllistä. Eikä se kokokaan ratkaise. Aivan mainiosti voi kestää sinne vuoteenkin asti. Itselläkin oli tää viiminen juniori, joka täysi sisäsiisti oli jotain 9-10 kk. Pääsääntöisesti kylläkin ulos, mutta tuli välillä sisällekkin vielä. Samasta pentueesta sen yksi veli oli taasen jotain vajaa 3kk, kun oli jo sisäsiisti. Toinen ääripää pentueesta.
Tuo kakkikerratkin on ihan ok, jos se on ok tavaraa, tuonikäisellä.
Kaikki ei suinkaan pyydä ulos opetteluvaiheessa. Se taito voi tulla vasta aikuisena, sisäsiistinä. Eli ei siinä ole mitään ihmeellistä, jos ei tajua ulos vielä pyytää.
"Mielestäni juo..." Yksilöllistä tuokin. Mutta toiset ruuat pistää janottamaan enemmän. Jotkut pennut myös juo sijaistoimintanaan, mutta silloin se on sellaista lipittämistä pääasiassa, mutta kannattaa kiinnittää huomioita, miten juo.
"Lisäksi on alkanut..." Ihan simppelisti ei päästetä sinne huonekaluille ja opetetaan, ettei niille ole mitään asiaa. Muutenkin se on todella riskialtista antaa pienen pennun ja vielä kääpiön hyppiä huonekaluille ja alas. Varsinkin alastulo on epäterveellistä.
"Oksentelee..." No ei anneta syödä. Tarvittaessa kielletään. Ei kääpiötkään traumoja saa jos niitä kieltää :D
"On kehuttu..." Oikein, ja vielä kannattaa tehostaa ulkona makupalalla. Toruminen onkin sitten eri juttu. Elikä JOS sillä pennulla ei ole pidätyskyky tullut, niin sitä EI saa missään nimessä torua. Koska silloin se alkaa kainostella pissaamista näköetäisyydellä ja saattaapi alkaa hyvinkin tekemään tarpeitaan sisälle, kun omistaja ei näe...
Torua voi AINOASTAAN vasta sitten, kun varmasti on pidätyskyky muotoutunut.
Eli nyt vaan sitkeästi pentua ulos monesti, kehutaan ja palkitaan, kun tulee ulos tarpeet. Sitten vaan sisällä siivotaan jäljet hyvin. Ja voihan sitä haluttaessa viedä pissinäytteen lääkärille, jos siltä tuntuu.
"Perheenjäsenten välit..." Tuo olisi pitänyt miettiä jo ennenkuin koiran ottaa. Monennäköistä saattaa tulla vielä koiran kanssa vastaan. Ja jos noin alkuvaiheessa ja ihan perusasiassa jo hermostutaan, niin kannattaa katsoa peiliin...
Pentu itsessään vaikuttaa todella reippaalta ja mukavalta pikkukaverilta :) - Tosiaan, kuten pikkukoira sanoi, niin on sitten toinenkin mielipide myöskin...
Meillä on koirat madotettu maksimissaan" vanhan tavan" mukaan eli kahdesti vuodessa. Käytännössä monet vuodet lähinnä kerta vuoteen. Itse jätin ihan mielenkiinnosta pari vuottakin väliin ja otin näytteet, puhtaita oli.
Poikkeukset sitten pentujutut. Eli madotan ennen astutusta, en kantoaikana, ja sitten kahdesti kun pennutkin eli samalla.
Ennen ekaa rokotusta madotan pennun ja vanhemmat koirat samaan kohtiin.
En lukenut tuota linkin suositusta, mutta ylipäätään ehkä kannattaisi pikemmin miettiä asiat enemmänkin kunkin maan kannalta, ei noin yleisluonteisesti. Eli mitä matoja on ja missämäärin.
Tuo neljä kertaa on ihan liikaa mielestäni. Omanlaisia myrkkyjä matolääkkeetkin kun on.
Kyllä itse miettisin pikemminkin, onko koiran pidossani puutteita, jos koirat kennelolosuhteissa pitäisi noin usein madottaa... - Meidän nurkilla ei ole onneksi punkkiongelmaa ollut, eikä mökkiseutukaan ole pahemmin punkkiseutua ollut.. Tosin viimevuonna jokunen punkki tullut ja tietyiltä paikoilta (siis näillä nurkin), että toivottavasti eivät ole maihinnousua tänne nyt tehneet...
Itse suhtaudun kaikkiin myrkkyihin varovasti, enkä helposti mitään anna muutenkaan. Ja enemmän kallistus mieluummin ylipäätään kaikessa "vaihtoehtoisiin" juttuihin.
Joten mielenkiinnosta kyselen, kun blogissa kävin, että miten noitten eteeristen öljyjen säilyvyys. Kun pullon on avattu, kauanko kestää? Entä miten kauan säilyy valmis seos? Ja kuinka usein tarvii suihkuttaa? Kuitenkin aika tyyriitä aineetkin ovat.
Mielelläni kuulisin sitten kokemuksia :)
Kivat sivut, täytyykin ajan kanssa paremmin tsekata vielä. - Ulkoilu vaikuttaa ihan ok, juominenkin.
Tulee mieleen, että jos sitten vaan tuossa ruuassa on jotain, mikä tekee vatsan liian kovaksi.
Jos yksinkertaistaisi sitä, ja katsoisi miten vaikuttaa. esim. Jos pullat sisältää kaiken tarvitseman, niin jättää papanat pois ja rouheen ja toisen puolen antaa ihan kotiruokaa (puuro, kasviksia ja vaikka kaupan sikanautaa). Tai pullat pois, jotain papanaa ja puolet kotiruokaa.
ps. Tuosta Golden eaglesta olen kuullut muutamiltakin tahoilta, että kun se vaihtoi omistajaa jossain kohtiin, niin ei enää sopinutkaan. Yksilöllistä nuotkin.
Itse olen aina koirille käyttänyt ihmisten probiootteja. Noissa koirien on joissakin ainakin kylkiäisinä jotain mitä ei tarvi, eikä kaikille sovi. - Höpö höpö :D
Keltainen nauha näyttelyssä tarkoittaa laatuarvostelun hyvää.
Ja ei todellakaan pidä viedä näyttelyyn aggrea koiraa, ainakaan jos se ei käyttäydy kunnolla ja ole hallinnassa kunnolla. Jos huonosti käyttäytyy kehässä voi paukahtaa hylsy. Pahimmassa tapauksessa näyttelykieltoa. - Minkä ikäinen koira on? Vanhuskoirille voi tulla ummetusta helpommin.
Ja tuo liikunnasta mainitseminen oli ihan hyvä pointti, koska sillä on myös oma osuutensa.
Entä juoko koira tarpeeksi? Ravinnosta, jos se noita pullahärpäkkeitä lähinnä on, ei välttämättä saa riittävästi nestettä. Riittävä neste myös avittaa suolen toimintaa.
Kaikki koirille ei luut sovi. Ei edes pieninä määrinä. Kaikille ei myös sovi liian lihapitoinenkaan. Sekin saattaa tehdä myös ummetusta. Koirat kun kuiteskaan ei ole enää susia...
Usein jo auttaa se, että lihanmäärää kohtuullistetaan ja lisätään sopivaa hiilihydraattia. Jos noit pullat on täysravintoa, niin itse suosittaisin antamaan ihan sitä kaurapuuroa tai vaikka tattaripuuroa ihan päivittäin ruuan osana. Kummatkin hellii vielä masua :) Sekaan vielä porkkanaraastetta tai keitettyä porkkanaa vähäsen, niin saattaapi suolen toiminta jo vilkastua.
Ymmärrän kyllä, että noit pullat on käteviä pikkukoiralla. Se on kuitenkin omanlaistaan säätämistä, kun on kyse hyvin pienistä määristä, jos itse koostaa. Minullakin oli aika, kun oli vaan yksi kääpiö, ja kyllä siinä oli sormi suussa kokonaismäärän suhteen, ennenkuin oppi niin pienien määrien kanssa pelaamaan :D Kokonaan kotiruokaa kun annan, niin oli se oma juttunsa siirtyä tyyliin "kauhasta teelusikkaan" :D
ps.Niin mitä se muu ruoka on ollut? - Olen ilmottanut muutaman kerran apulassa. Ja moni tuttukin. Ei mitään ongelmaa. Ja selvähän se on, että jos jotain sääntöä on, niin niitä kuuluu noudattaa... tuskinpa ilman syytä mitään poistetaan.
Palstalla on mihin tarvittaessa ottaa yhteyttä. Jos ei löydy, niin ainahan voi ottaavaikka yhteyttä foorumin keskustelupalstan kautta. Palstan pitäjän kennelsivuilla löytyy kyllä ihan puhelinnumerokin. Ja ihan etusivulla näkyy...
Minusta apula on aivan toimiva portaali. Siellä lukee säännöt selkeästi ja jopa kehotetaan asioivia tarkkuuteen.
Ihan maalaisjärjelläkin pitäisi tietää, niin aina vastuu on siellä asioivilla itsellään. Ei kukaan voi kantaa viimekädessä vastuuta ilmoituksista ym. Kyllä se on jokaisen itsensä tehtävä. Ja kuten yllä sanottiin jo, ei mikään ilmoitus itsessään mitään takaa.
Ja Muutamalle, kyllä todellakin kasvattajat ilmoittavat palstoillakin. Kaikilla ei ole kotisivuja, ja se on vaan pieni osa, jotka ottaa yhteyttä rotuyhdistykseen. Ensimmäisen ostajat ei edes kaikki tiedä sitä mahdollisuutta. Kaikki kasvattajat ei edes pidä tietojaan yllä missään netissä, jos esim.harvoin tulee pentuja. Eivätkä halua keräillä mitään varauslistoille.
Ja kyllä täytyy sanoa, että mitä noita muita myyntipalstoja vähän tsekkailin, niin enpä ihmeemmin ainakaan edes sanoisi "paremmaksi".
Vanha ketju, mutta kumminkin... - Onko lääkäri todennut noit rasvapateiksi? Kuulostaa enemminkin esim.karvatuppien tulehduksilta, tulehtunut talirauhanen ym.. Ne kuivuvat itsestään "ruveksi" ym.
Jos normi rasvapatteja on, niin ei ne ruokaan pahemmin kytköksissä ole.
Muilla jutuilla taasen voi olla jossain määrin kytköksiä myös ruokaan, kuin myös hormoonitoimintaan.
Se syökö koira diettiruokaa vai ei, ei ole mitään merkitystä. Ruoka-aine-allergiat on yksilöllisiä, ja parhaiten ne todetaan eliminaatiodietillä.
Yleensä rasvapatit on vanhojen koirien juttu, poikkeuksia lukuunottamatta. - Otan osaa, raskaita asioita...
Meneppä Bullmastiffit ja Mastiffit yhdistyksen sivuille. Jos siellä ei ole kasvattajien tietoja, niin ota yhteyttä yhdistyksen johonkin toimihenkilöön ja kysy häneltä löytyykö esim. läheltä kasvattajaa. Tai vaikka pentuvälittäjän yhteistiedot, jolta voi kysyä :) - Noh onhan niitä rotuja, jotka ei siedä omaa sukupuoltaan ylipäätään. Ja yksilöitä, jotka ei siedä reviirillään vieraita koiria. Ja ei kaikki rodut ylipäätään ole mitään koirapuistokoiria. Ne asiat pitäisi miettiä jo silloin, kun koiraa on harkitsemassa. Jos koiran hankkii, niin kannattaa siis ottaa selvän rodusta kunnolla ja miettiä myös kunnolla, että riittääkö omat resurssit... Eli tässä nyt taas klassinen esimerkki, että hankitaan koira, ei oteta selvää asioista, ja sitten ei oma taito riitäkkään...
Jos staffi on ylipäätään noin huonosti hallinnassa, niin eipä siinä mitään järkeä ole pikkukoiraa yrittää toisen liki tunkea. Tuohan on jokuin yrittäisi sitä väkisin staffille syöttää. Aivan turhaa kummankin stressaamista, kun homma ei kerran pelitä.
Joten siinä sitten vaan kyläillää ilman omaa koiraa. Netissä nyt tuskin muuta neuvoa voi antaa...
Voihan sitä toki ottaa yhteyttä johonkin pätevään ongelmakoirakouluttajaan, mutta jotenkin vaan tuntuu, että homma on jo menetetty. Itse en ainakaan ottaisi riskiä pikkukoiran kanssa...
Mutta ei se pahitteeksi oli muuten ottaayhteyttä, jos vaikka sen staffin saisi edes hihnassa kunnolla käyttäytymään, jos ei sitä ole... - "Kuinka vastuuttomia..." Juuri näin...Kun näitä juttuja lukee, niin tuntuu, että onko ihmisillä ihan maalaisjärki kadoksissa.
Jostain luin (jos pitää paikkansa), että ko.koiran kanssa olisi ollut ennestään vielä jotain vaikeuksia, suhteessa muihin.
Kyllä pitäisi lähteä siitä, että ihmiset voisi hyvin valittaa hallitsemattomita koirista, ja valitukset otettaisiin heti vakavasti. Ja jos ei asiaa heti saada kuntoon, niin koira pois.
Ei rotukiellot mitään auta.
Asioihin pitäisi vaan heti puuttua. Ihisten valittaa heti, jos näyttää tolkuttomalta koiran pito, valituksiin heti puuttua ja tarvittaessa koira pois. Ja jos tarvetta, niin vielä lätkästä pitokielto. - "Kielloilla ja rankaisuilla koulutustulos on yleensä se, että...
Minulla on jokainen, eli useampi koira opetettu ihan keppi ja porkkanasysteemillä noit asiat. Ja yksinään ollessa kun asiat on opittu, toimii aivan samoin kuin ihmisen kotona ollessa. Ja noin opettaen on junnukoirakin jo asiat sisäistänyt...
Kiellettyjä tavaroita ei oteta (ylipäätään tietävät mitäei oteta ym.), huonekaluille ei mennä ym. Kaikki samoin opetettu.
Jos ja kun pitää olla, koira tietää mitä "siltä odotetaan", ihmisen auktoriteetti on riittävä, niin kyllä tuo toimii aivan mainiosti.
Minusta ihan turha kikkailla simppelien asioiden kanssa. Tosin jokainen tehköön miten parhaakseen näkee. - "Saksanpaimenkoirakin on yksi..." "Saksan_paimen_koirat..."
Ehkäpä nimim.2xsakemanni tietääkin jotain historiasta, kun kysymyksen esitti...
Nimittäin se, että saksanpaimen jahtaa noita esim. mainittuja, lähtee enemmän kontrolloimattomasta saalisvietistä, eikä siis ole paimentamista.
Ja jos rodun historiasta oikeasti tietää, niin tietää, että aika nopeasti koira on alettu jalostamaan nimenomaan palveluskoiraksi ja vaativaan käyttöön. Eli kun sitä rotua varsinaisesti ja nimenomaan on alettu kehittämään ja tyyppiä tekemään, niin ihan muita viettejä ym.käyttöominaisuuksia on jalostettu, kuin paimentamista. Kuten vahvaa saalisviettiä ym.
"Bullterrieri, tai mikä tahansa muu taistelurotu..."Niin siis mikä on taistelurotu? Itse en tiedä kuin taistelukoirataustaisia rotuja... Ja kuten jo mainitsin, ne on kehitetty ja jalostettu aikoja sitten seurakoiraroduiksi pääasiassa.
"Esimerkiksi pittbullien..." nyt menee jo vähän vellit ja puurot sekaisin..." Ensinnäkin pitit EI ole mikään rotu. Sitä ei ole hyväksytty fci:nkään roduksi. Ei siitä syystä, että niiden taustat, kasvatus on yhä edelleen niin kirjavaa, että ei voi pitää luotettavana millään muotona. Toiseksi, pittejä kasvatetaan yhä edellen ja koko ajan koiratappeluihin, niille jalostamalla jalostetaan yhä noita ominaisuuksia siellä jenkeissä ja muuallakin. Eli siis täysin ON oma juttunsa ja eri asia, kun puhutaan virallisista roduista, joilla vaan on jossain historiassa taustaa asioihin liittyen.
Nimim.twer... Ei pääse todellakaan kaikki koirat muiden luo joka päivä. Kaikki ihmiset ei päästä hihnassa lainkaan muitten luo. Kaikki ei suinkaan päästä ylipäätään vieraiden luo, ja sitten on niitäkin, joille riittää ihan oma lauma. - Mikä on taistelurotu?
Eiköhän bullterrieri ole mm.ihan seurakoira, kuten pääasiassa monet muutkin virallisesti rekisteröitävissä olevat taistelurotutaustaiset rodut. Tuskinpa mitään "taisteluominaisuuksia" niillä ylläpidetään nykyaikoina, ainakaan nrmikasvatuksessa...
Ja minusta tässä keississä kaikkein älyttömimmin toimi ihminen, joka päästää hoitokoiraansa tai mitä lie ei-omaansa vieraitten koirien luo. Sitähän nyt ei pitäisi koskaan tehdä.
Viimekädessä tuossa jutussa ei edes selvinnyt, kuka koirista tappelun aloitti.
Sillä taas, että tappelun kähinässä käy köpelösti, kun menee väliin, niin ihan samoin voi mikä tahansa kiinni napata, ja vaikka omistajaansa, jos riittävästi kierroksilla käy.
Jos/kun menee näppeineen tappelevien koirien väliin on siis aina riski.