ankdam
ankdam@suomi24.fi
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia184 aloitusta · 18435 kommenttia
- - SuoLi on viimeisen parinkymmenen vuoden ajan toiminnassaan keskittynyt vastustamaan ja kampittaamaan perustuslain suojelemaa ja turvaamaa ruotsin kieltä Suomessa.
- Svenska kulturfonden sen sijaan on toiminnassaan ja tukipolitiikassaan keskittynyt tukemaan omiaan ja ylläpitämään ruotsinkieltä ja ruotsinkielistä kulttuuria Suomessa.
Kukturfonden ei siis toimi ketään vastaan, varsinkaan ketään tai mitään perustuslain turvaamaa vähemmistöä vastaan. - Karjalaisilla on myös oma lippunsa, eivät hekään ole maakunta. Karjalaiset kantavat lippujaan ylpeänä m.m. heimojuhlissa, näetkö siinä jotain pahaa?
Lippujen järjestys Suomessa
- Suomen lippu
- Muut itsenäisten valtioiden liput maiden ranskankielisten nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä.
- Valtiot ranskankielisessä aakkosjärjestyksessä
- Pohjoismaiden lipuilla voidaan käyttää myös skandinaavisten nimien aakkosjärjestystä. Jos Suomessa järjestetään Pohjoismaiden Neuvoston tilaisuus lippujen arvojärjestys on: Suomi, Tanska, Islanti, Norja, Ruotsi, Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti sekä viimeisenä mahdollisesti Pohjoismaiden Neuvoston lippu.
- Liitto- ja osavaltioiden liput, joihin voidaan rinnastaa pohjoismaiden maakunnalliset itsehallintoalueet, esimerkiksi Ahvenanmaa, Färsaaret
- Kansainvälisten järjestöjen liput, joita ovat esimerkiksi YK:n, Kansainvälisen Punaisen Ristin ja Kansainvälisen Olympialiikkeen liput.
- Kansainvälisten alueellisten järjestöjen liput, joita ovat mm. Euroopan unionin ja Pohjoismaiden Neuvoston liput.
- Heimoliput, esimerkiksi Saamen lippu
- Valtion hallinnollisten alueiden liput: läänien ja maakuntien liput
- Valtakunnallisten järjestöjen liput
- Järjestö- ja yhdistysliput
- Muut liput, esimerkiksi yritysliput
Meidän punakultainen lippumme kuuluu tuohon ryhmään heimoliput. - Mikä meidän asemassamme on ylimitoitettua, meidän asemamme on täsmälleen sama kuin sinun asemasi. Tarkoittaa siis että henkilötasolla meillä on täsmälleen samat oikeudet ja yhteiskunnalla samat velvollisuudet meitä molempia kohtaan.
Miten meidän ”asemaa” pitäisi karsia? Mitä pitäisi tehdä ettei meidän surujen asema olisi ”ylimitoitettu”, ja ennen kaikkea miksi? - Kielitaitoa ei missään mitata sen perusteella miten paljon ja pitkään sitä on opiskellut vaan kuinka hyvin sitä osaa - käytännössä!
Perustuslaki:
” Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.”
Väitätkö että niin suomenkieliset kuin ruotsinkielisetkin saavat yhtä laadukasta äidinkielistä palvelua Seinäjoen sairaalassa koska pakkoruotsi? Olisiko yllä oleva siteeraamani perustuslain kohtaa pystytty noudattamaan Seinäjoen sairaalassa, jos ruotsinkielisen Pohjanmaan potilaita olisi alettu hoitaa siellä?
Vantaa:
Ruotsinkielisten palveluiden palvelualue huolehtii ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen, lasten päivähoidon, esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestämisestä ja kehittämisestä. Palvelualue tekee yhteistyötä muiden toimialojen ja palvelualueiden kanssa ruotsinkielisille suunnattujen palveluiden kehittämisessä. Palvelualuetta johtaa ruotsinkielisen palvelualueen johtaja Anders Vikström.
https://www.vantaa.fi/hallinto_ja_talous/organisaatio/kasvatuksen_ja_oppimisen_toimiala/ruotsinkieliset_palvelut - Missä! Kuka? Anna linkki tai kopio teksti tänne! En ole sellaista huomannut.
- Yhtä lailla meidän suomenruotsalaisten joukossa on hörhöjä siinä missä teidänkin keskuudessa.
Et sit mitään tuoreempaa tietoa löytänyt Finlandssvensk samlingin toiminnasta?
Kerrot jotain epämäärästä heidän toiminnastaan, ja mainitset vuodet 2005 ja 2008. Lähdettä väitteillesi et kuitenkaan tarjonnut.
Uskoisin että yhdistyksellä ei ole enää aktiivista toimintaa. Yritin jokin aika sitten etsiä netistä tietoa yhdistyksen nykyisestä toiminnasta, kun siltä suunnalta ei mitään kuulu, en löytänyt edes kotisivuja.
Merkittävin ero Suomalaisuuden Liiton ja Finlandssvensk samlingin välillä on kuitenkin se, että SuoLi on viimeisinä vuosikymmeninä keskittänyt kaiken energiansa ja näkyvän toimintansa ruotsin kielen kampittamiseen, eli jotain vastaan!
Finlandssvensk samling on sen sijaan puuhastellut ruotsin kielen ja ruotsin kielen aseman parissa, siis silloin kun sillä oli toimintaa. Idakin häipyi kotiin Ruotsiin.
Olen kerran, parikymmentä vuotta sitten eräässä seminaarissa tavannut yhden samlingilaisen, omasta puolestani voin todeta etten jakanut yhtäkään hänen ajatustaan. Minkään aatesuunnan ääriainekset ei oikein nappaa! - Seinäjoen keskussairaalan olisi pitänyt pystyä palvelemaan ruotsinkielisiä yhtä hyvin kuin suomenkielisiä! Olisiko muka pystynyt? Tuo on tekopyhää lässytystä ettei heidän kouluaikana, 2 h / viikossa opittua ruotsin taitoa pidetty riittävän hyvänä, olisiko muka pitänyt? No ei! Seinäjoella ei ole koskaan sairaalan henkilökunnalta edellytetty ruotsin kielen taitoa, se on yksikielinen suomenkielinen kaupunki.
Vaasa on kaksikielinen kaupunki, valtaosa sairaalahenkilökunnasta puhuu sekä suomea että ruotsia, vähintään välttävästi.
Väite että työpaikat joissa vaaditaan ruotsin kielen taitoa menisivät kaikki ruotsia äidinkielenään puhuville on silkkaa potaskaa! Suomessa on vaikka kuinka paljon hyvää ruotsin kieltä puhuvia joiden äidinkieli on suomi, vaan mistäpä sinä sen voisit tietää.
Ryhdypä katselemaan Femmanin uutisia, siellä haastatellaan lähes päivittäin suomenkielisiä ruotsiksi! - Ymmärrän toki että jollei ole ambitioita niin varmasti kaikki muukin opiskelu tuntuu raskaalta. Tuskin ruotsi on ainoa kouluaine joka tekee sinulle tiukkaa.
Niinhän sitä sanotaan että no pain, no gain.
Harmillisinta ruotsin kielen taidossahan on että sen perään kuitenkin paljon kysytään. Haluaisit poistaa ruotsin kielen taidon, ja omalta kohdaltasi olet sen todennäköisesti tehnytkin, mutta ruotsin kielen taidon kysyntään esim työmaailmassa et valitettavasti pysty vaikuttamaan. Ilmeisesti se onkin juuri se joka sinua eniten kiukuttaa.
Logiikkasi toimii niin että jos kukaan ei osaisi ruotsia niin kukaan ei voisi sen osaamista vaatiakaan. Sorry, ei tule onnistumaan ☹️ - Mitä kieltä haluaisit koulussa opiskella ruotsin tilalla ja miksi.
- ” Suomenruotsalaiset (ruots. finlandssvenskar) ovat ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvia syntyperäisiä Suomen asukkaita. ”
Puhut ihan sekavia! Ei ole olemassa mitään geeneihin sidottua suomenruotsalaisuutta! Ei ole olemassa mitään kantasuomenruotsalaista geeniperimää, kuten ei ole olemassa mitään kantasuomalaistakaan geeniperimää.
Ruotsinkielisillä on suomenkielisiä sukunimiä ja suomenkielisillä ruotsinkielisiä sukunimiä, eikä ne nimet välttämättä kerro kielisyydestä eikä perimästä mitään.
Itse asiassa me ruotsinkieliset olemme paljon heterogeenisempiä taustoiltamme kuin te suomenkieliset. Tänne aikoinaan muuttaneet silloiset maahanmuuttajat, venäläiset, baltit, juutalaiset ja eurooppalaiset opettelivat käytännön syistä uuden kotimaan kielistä ruotsia, koska se oli niin paljon helpompi kieli heidän opetella ja lisäksi kansainvälisempi. - Harvalla suomalaisella ylipäätään oli sukunimi 1600-luvulla!
”Suomessa sukunimikäytäntö vaihteli alueittain. Itä-Suomessa käytettiin erillisiä sukunimiä mahdollisesti jo 1200-luvulla, kun taas Länsi-Suomessa käytettiin pitkään isännimiä (esim. Juho Heikinpoika). Pakolliseksi sukunimen käyttö tuli Suomessa vasta vuonna 1920 säädetyn sukunimilain myötä.”
Moni sai ensimmäisen sukunimensä pestautuessaan armeijaan, eli kuninkaan palvelukseen. Nimet olivat usein ruotsinkielisiä koska armeijakin oli ruotsinkielinen.
” Sukunimen käyttöönotosta puhuttaessa on muistettava seikka, jonka jo nimistöntutkimuksen uranuurtaja A.V. Forsman 1891 on sanonut; sukunimet syntyivät, koska niitä tarvittiin. Niillä on ollut oma tehtävänsä. Ne eivät kehittyneet sattumalta, vaan niillä kuten muillakin nimiaineksilla on tehtävänsä nimitsysteemissä. On siis mietittävä, miksi ja millaisissa oloissa sukunimiä tarvittiin. Tuskin muutaman kymmenen hengen kyläyhteisössä arkisessa yhteistoiminnassa.”
https://www.genealogia.fi/nimet/nimi36rs.htm - Kansat ovat aina liikkuneet, ja erityisesti yksittäiset ihmiset ovat liikkuneet ja liikkuvat edelleen. Entä,sitten?
Relevanssi tämän palstan kielipoliittiselle keskustelulle? - Umpiossa olet kasvanut, eivätkä vanhempasikaan ole omaa parastasi ymmärtänyt,
Itse kasvoin monikielisessä ympäristössä, kielitaitoa pidettiin tärkeänä. Kodissamme puhuttiin kahta kieltä ja kävin englanninkielistä tarhaa.
Nykyään on kielikylvyt joihin hakee lapsia tungokseen asti. Tuskin kokevat sen orjaksi pyrkimisenä. Omassa perheessäni on parikin kolmea kieltä sujuvasti puhuvaa lasta, enkä usko että heistäkään kenenkään orjia tulee.
Oma kohtalosi on surullinen mutta älä yleistä! Tunnen suuren joukon suomenkielisiä jotka puhuvat ruotsia hyvin ja ihan mielellään. - Happamia sanoi kettu...
Minusta on kiva osata kuutta kieltä, enkä ole koskaan tuntenut itseäni kenenkään orjaksi, en edes suomenkielisten.
Kukin taaplaa tyylillään...... ja omien rajoitustensa puitteissa. - Poliisilla viranomaisena on velvollisuus kohdata asiakkaansa myös ruotsiksi, mikä ei tietenkään tarkoita sitä että jokaisen poliisin on osattava ruotsia.
Perustuslaki ei edellytä keneltäkään minkälaista kielitaitoa, sen sijaan perustuslaki edellyttää että viranomainen tarjoaa äidinkielistä palvelua niin suomen- kuin ruotsinkielisillekin. - Ruotsia voi toki opetella mutta suomenruotsalaiseksi synnytään!
- Minä en puhunut ihmisestä, enkä poliisista, enkä muustakaan asian vierestä.
Jutun pointti on että ellei poliisi osaa ruotsia on hänellä lain sanelema velvollisuus hankkia paikalle ruotsin kielen taitoinen poliisi tai tulkki.
Jutussa ei ole kyse poliisista vaan siitä humalaisesta nuoresta miehestä, ja hänen perustuslakiin sidotusta oikeudestaan saada viranomaisen kanssa asioida omalla äidinkielellään.
Poliisin kielitaito in tässä yhteydessä epäoleellinen asia, jos ei osaa niin järjestää paikalle toisen poliisin joka osaa. - Elinkeinoelämä toivoo lisää ja monipuolisempaa kielitaitoa.
Elinkeinoelämän esittämät toiveet ei suinkaan tarkoita sitä ettei nettifennojen enää tarvitsisi opiskella muuta kuin englantia. - Sitähän se peruskoulu on, heikoimpien ehdoilla mennään!
Ennen peruskoulua oli kansakoulu ja oppikoulu. Oppikouluun pyrittiin jolloin jo heikoimmat ja oppimishaluttomimmat karsiutuivat heti alkumetreillä.
Oppikoulu ei myöskään ollut ilmainen, joka sekin omalta osaltaan lisäsi oppimismotivaatiota. - Kyllä on rupinen kovo neffellä jolla ei ilmeisesti riitä kapasiteettia opetella kuin yksi kieli. Jos haluaa oppia uuden kielen on vanha kielitaito deletoitava.
En kertakaikkiaan pysty ymmärtämään tuota ”kielenvaihtohorinaa”, kieliä voi normaali (!) ihminen oppia lisää, mutta ei niitä tarvitse mihinkään vaihtaa!