waskihanska

O: Rahvasmainen, omasorttinen, globaalisuutta syynäilevä, kotona viihtyvä ja kotikentän sananvaltaa arvostava, hätäilemätön suomalainen eläkeläinen, uskontoihin uskomaton valikoitsija, vankasti aviossa.
- Sota-aikaiseen syntyperään kuuluu lukeutuminen pieniin ikäluokkiin. Suuret ikäluokat tulivat sitten seuraavassa vaiheessa sotimisen päätyttyä.
- Taka-ajatuksena valveutumiseen pyrkiminen sekä astelu murtomailla, poluilla, turuilla ja toreilla vakaasti ja vapaasti omat saappaat jalassa.
¬: Miljoona euroa (kuusi miljoonaa entistä Suomen markkaa) tosiaan laittaisin säästöön ja harkiten käyttäisin varoja mielekkäisiin tarkoituksiin.
- Ensimmäiseksi hankkisin täältä Koti-Suomesta järvenrannalta hehtaaritontin ja rakentaisin jalasmökin - taustamusiikkina tuulen humina, aaltojen kohina ja sateen ropina. Yleisemmin musiikkimakuna loivan oloinen kotimainen ja vaikkapa fado.
- Vaikka minulla ei miljoonia olekaan, verotin itse säästöpossuani ja ostin hiukan osakkeita, jotka ovat juuri nyt halpoja. Houkutus kokeilla sitä sijoittamista oli liian suuri. Nyt pitää vain odottaa, että vuosien mukana ajat paranevat ja osakkeitteni arvo nousee.
O Paikoilleen jämähtämisen tehokkainta ehkäisyä ja torjuntaa on lähteminen kotimaan kierrokselle asteikkona Helsinki ja sivukulmakunnat ynnä kaikki siltä väliltä. Silloin tällöin ulkomailla käymisen jälkeen on aina parasta takaisinpaluu.
- Suomen rantamaisemissa voisin viipyä loputtomiin kesät talvet, syksyt keväät. Meidän säämme ovat vaihtelevaisia ja käyvät minulle laidasta laitaan.
- Sähköpostin saaminen ilahduttaa ja asioitten aprikointi, ruotiminen kiinnostaa.
- Siis:
o Vuodet eivät ole veljeksiä, sanottiin entisaikaan, mutta pitäisiköhän nykyään tasapuolisuuden merkeissä vertailla, jotta sisaruksia. Säätieteilijöitten sanomisia krtisoin joiltakin osin. He puhuvat mm. sateen uhkasta, vaikka kyseessä olisi täkäläisen ilmanalan tavanomainen vaihtelevaisuus. Ja osaa se painettu sanakin. Joku lehtimarkkinoinnin mainoslööppi yritti äskettäin väittää hyytävän kylmyyden tulevan Suomeen pohjoisesta. Ja lämpömittari painui peräti lähelle nollaa plussan puolella. Joka tapauksessa meikäläisäijä hyvillä mielin nyt niin kuin yleensä muinakin vuodenaikoina.
Ruoka & juoma: lanttukukko, läskisoosi, uunimakkara, Karjalan paisti, uunijuusto, patasapuskat; maito, vesi, Sahti
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Hakusanat: politiikka, yhteiskunta, Matkailu, kirjallisuus, mökkeily, sienestys, ystävyys, filosofia
- Käteisen rahan käytön kieltäminen tuntuu ihan mahdottomalta ajatukselta. Käytäntö viittaa kuitenkin siihen mahdollisuuteen, että tuo mahdoton ajatus saattaa kuitenkin olla usemmallakin taholla suunnitelmissa. Rahanpesun suitsimiseen vetoamalla ollaan siis kehittelemässä 500 euron setelin käytön kieltämistä. Jäisikö kieltopolitiikka sitten siihen? Epäilyttää eipä taitaisi siihen jäädä. Meillä Suomessa Nordea on sulkenut käteisen rahan käytön suuressa osassa Suomen konttoreitaan. Edes omalta talletustililtä kyseisissä konttoreissa ei voi nostaa käteistä pankin tiskillä! Osuuspankkijohtaja Karhinen ilmoitti äskettäin, että käteisen rahan käyttö loppuu myös osuuspankeissa. Tilanne ja sen "kehitys" alkaa jo tuoksahtaa ellei peräti haiskahtaa kartellilta. Onko jossan pankkien konklaavin miitingissä päätetty poistaa käteisraha markkinoilta? Ja alistuvaisen nöyriksi arvioidut suomalaiset on luokiteltu koekaniineiksi siinä operaatiossa. Niinkö?
- Saattaa vaikuttaa jonninjoutavan turhalta ja epärealistiselta taivaanrannan maalailulta kuvittelemani mahdolisuus "modernoisoida Suomea" itsenäisenä maana. Hyvää esimerkkiä sen mahdollisuuden toteuttamisesta näemme Virossa ja muissakin Baltian maissa, Puolassakin. Sen sijaan parin vuosikymmenen myötä on kyllä alkanut käydä päivänselväksi, että nykyinen Suomen Helsinki-keskeinen ylibyrokraattinen vallanpito ei tule toimeenpanemaan uudistuksia, joilla Suomi siirrettäisiin modernin maailman asetelmaan. Omalta kannaltamme rakentuva politiikka olisi parhaimmillaan toisenlaista kuin Suomen nykyinen politiikka ja luonnollisesti myös toisenlaista ja meidän omaan geopoliittiseen statukseemme sopivaa eli siis toisenmoista kuin Baltian maiden politiikka.
Suomi on joko luokiteltava toivottamaksi tapaukseksi tai sitten on Helsingin päällepäsmäreille järjestettävä näyttönä vaihtoehto, minkä voisimme saada aikaan juuri 10-15 vuoden kokeilulla alueellisesti toteutettuna. Aluekokeilussa lähtisimme puhtaalta pöydältä ja rakentaisimme päätöksenteon ja hallinnon systeemin paremmalla tavalla kuin Helsinki-keskeisessä nyky-Suomessa on järjestetty. Nykyinen meno ja meininki jatkaa tavallisen kansan kurmuuttamista ja meidän yhteisillä verorahoillamme ylläpidettävä valtiovalta on asettunut eliitin puolelle, jolle se imuroi rahaa meiltä tavallisilta kansalaisilta eikä mikään määrä tunnu riittävän valtiovallan rohmuamisprojektille. Tämä todettuna niin, että omana näkemyksenäni on kansakunnan vaurastumisen suunta ja sen toteuttamisen mahdollisuus. Sitä varten tarvittaisiin näyttöä nykyistä hyödyllisemman vaihtoehdon reaalisuudesta. - Muistan mainiosti 1970-luvun alkupuolella sattuneen tapauksen. Silloin siihen aikaan meillä Suomessa järjestettiin useita kansainvälisiä tapaamisia monenlaisissa merkeissä, jolloin yhteisenä jutun juonena oli ETY-kokouksen edistäminen. En muista erään tilaisuuden nimikettä, mutta siinä tapaamisessa oli esillä hyvinvointivaltioon liittyviä asioita eli maailmanparantamista oivallisimmillaan. Suomalaisten esitelmöitsijöitten joukossa oli mm. muuan kokoomuslaiseksi tunnustautunut tutkija, tohtorismies. Eräs anglosaksi eli britti tai jenkki tarkasteli tämän kelpo tohtorimme kertomaa ja luonnehti häntä ilmiselväksi kommunistiksi.
Tämä samantapainen taustakatsomuksellinen eroavuus saattaa vaikutta melkoisesti siihen, miten nyt suhtaudutaan USA:n demokraattien ehdokas Bernie Sandersiin. Siis häneen suhtautuminen USA:ssa vaikuttaa suoraan siihen, millainen leima häneen lyödä läimäytetään täällä Suomessa. Ja itse asiassa Sanders ei taida paljoakaan erota tavanomaisesta suomalaisesta sosialidemokraatista tai keskustalaisesta, kun itse asioita tarkastellaan. - Valtalain merkeissä tapahtui mitä ilmeisimmin ratkaiseva käänne sen ajan Suomen historiassa. Ajankohdan ja aiheen syvälliseen tarkasteluun ja luotaamiseen ovat erittäin hyvät perusteet. Kun Suomen porvaristo todellakin liittoutui Venäjän vallanpitäjien kanssa, järjestettiin uudet eduskuntavaalit ja sitä kautta valtalaki kumottiin, niin siinä samalla kylväytyivät seuraavan vuoden puolella alkaneen sisällissodan siemenet ja rintamalinjat.
Historian vaihtoehtoista kulkua on aiheellista puntaroida. Valtalailla siirrettiin päätösvalta Suomen eduskunnalle. Silloin siinä vaiheessa kesällä 1917 Venäjällä oli tosiaan Kerenskin vallanpitämisen aika. Siihen ei sopinut Suomen valtalaki. Kun sitten Venäjällä lokakuun vallankumouksen mukana valta vaihtui ja siellä alkoi sisällissota, niin mikä tilanne olisi syntynyt meille, jos valtalaki olisi ollut voimassa eli vielä siis vuoden 1917 lopulla ja seuraavan vuoden 1918 alussa? Olisiko oma sisällissotamme jäänyt käynnistymättä? - Joudun tekemään heti korjauksen AfD-puolueen Baden-Württembergin kannatukseen. Puolueen oikea prosentti on 14,9 % eikä 12,3 %, minkä puolue saavutti Rheinland-Pfalzissa.
- Osakesijoittaminen, osakesäästäminen on tätä nykyä otolliselta vaikuttava vähäistenkin säästöjen hyödyntämismenetelmä. Toki pankkitilillä roposet säilyvät sielläkin, mutta osakkeissa on sentään edes hiukan toivoa myös tuoton saamisesta. Riskinsä on tietysti olemassa osakesijoituksissa. Harkintaa kannatta yrittää käyttää.
Ainakin meikäläinen piensäästäjä, piensijoittaja haluaisi lukea näillä palstoilla runsaammin osakesijoittamista myönteisellä mielellä tarkastelevia kirjoituksia. Henkilökohtaisesti en katso olevani pörssikeinottelija. Osinkojen mollaaminen ja suoranainen paheksuminen on mielestäni väärin. Osingot ovat yksi olennainen peruste koko osakkeisiin satsaamisessani. Jos aikaa myöten suhdanteet kehittyisivät niin päin, että pankkitalletuksetkin alkaisivat taas tarjota korkotuottoa, niin silloin olisi paikallaan harkita pankkisäästämisen ja osakesijoittamista nykyistä tasapäisempinä vaihtoehtoina.
Toinen seikka osinkotuottojen rinnalla on pörssiosakkeitten mahdollinen myyntivoitto siinä tapauksessa, jos laittaisin osan sijoituksistani myyntiin. En ymmärrä myöskään myyntivoittojen demonisointia esim. ansiottomina arvonnousuina. Kauppa ja siitä saatava voitto on aivan normaalia ja hyväksyttävää taloustoimintaa.
Pörssitoiminnassa on mielestäni olennaisen tärkeää sen merkitys kansantaloudelle. Tarjoaahan pörssi yrityksille vaihtoehtoisen rahoitusväylän pankkirahoituksen rinnalle. Tätä periaatteellista puolta olisi aiheellista pitää esillä enemmänkin julkisuudessa kuin mitä nykyään tapahtuu.
Pörssisijoittamiseen itse kukin osakkeitten omistaja pystyy halunsa ja harrastuksensa mukaisesti sisällyttämään myös aktiivisen osallistumisen yritysten toimintaan ainakin yhtiökokousten tasolla. En ole itse yhtiökokouksiin osallistunut, mutta kyllä sinne joukkoon mukaan änkeäminen kiinnostaa sen verran, että ehkäpä jo tänä keväänä käyn katsomassa ja kuulostelemassa jonkin yhtiön kokousmenoa ja -meininkiä. - Palaan tuohon Isompaan Kuvioon eli Kymenlaakson kuin koko Kaakkois-Suomenkin näivettymiseen. Ymmärtääkseni mm. Nordean tekemä määrittely Päijät-Hämeen ja Kaakkois-Suomen osalta on niin pessimistinen, että pankki arvioi kannattamattomaksi satsata Etelä-Suomen itäiseen osaan. Siitä luovuttamisesta kertoo esim. juuri käteisrahapalvelun lopettaminen pankin konttoreissa. Asetelmaan sisältyy nähtävästi myös Venäjää koskeva pessimistinen näkemys eli Nordea katsoo Venäjän nykyisen talousheikkouden luonteeltaan krooniseksi eikä itärajan takaa siis olisi vetoapua odotettavissa tänne Suomen puolelle.
Tutun ilmauksen mukaan aika näyttää. Onko Kaakkois-Suomi "tuomittu" kuihtumaan? Entä Venäjä? Nykyinen Putinin hallinto etenee muutosvaiheeseen viimeistään silloin, kun vuodet vierivät sen verran pitälle, että Venäjällä tapahtuu vallan vaihtuminen Putinin jälkeiseksi aikakaudeksi. Millaiseksi itänaapurimme asioitten hoitamisen ja hoitumisen tila muodostuu siinä vaiheessaa, niin tosiaan sen aika näyttää.
Kymenlaakson kohdalla ajatus siirtyy voimien kokoamisen mahdollisuuteen. Eikö nyt sitten muka ole lainkaan ajateltavissa, että Kouvola ja Kotka löytäisivät yhteisen melodian laaksokunnan konaiskehittämiseksi? Kun tarkastelemme Helsingin ja Tampereen akselin kasvuvyöhykettä, niin eihän sitä paljon lyhyempi Kouvolan-Kotkan välinen etäisyys eli muutamat kymmenet kilometrit ole mikään kummoinenkaan etäisyys, jotteiko Kymenlaaksoa voitaisi tarkastella ja pitää yhtenäisenä alueena, yhtenä kasvun vyöhykkeenä. Ensimmäisenä kymenlaaksolaisten itsensä olisi tunnettava Kymi-maakunta yhteiseksi kotimaakunnakseen. Voitaisiinko kuvitella mahdolliseksi, että esim. maakuntaliiton tai tulevan "maakunnallisen itsehallinnon" rakennuksen sijaintipaikka olisi Inkeroinen eli "kirkko keskellä kylää"? - Vaikka USA on pinta-alaltaan ja väestöltään iso paikka, niin keskushallinto ei siellä ole kuitenkaan suhteellisesti yhtä massiivinen kuin meillä Suomessa. Osavaltioitten osuus on merkittävä. Ajatellaanpa Kaliforniaa, Texasia, New Yorkia (siis osavaltiota). Jenkkilän kansantalous rakentuu selkeästi yksityiselle pohjalle. Siihen monenlaisuuteen kuuluu muuten mukaan myös vahvaa osuustoimintaa, cooperatiivisuutta, erityisesti elintarviketuotannossa ja -jalostuksessa sekä markkinoinnissa ja kaupassa. Meillä Suomessahan on viime aikoina suunnattu kritiikkiä erinomaisesti menetyvän osuustoiminnan suuntaan.
Globaalissa mittakaavassa USA on "rooliltaan" epäilemättä joutunut aikaisempaa ahtaampaan kääntyilytilaan. Kiinan, Intian ja Brasilian (tätä nykyä vaikeuksissa) talouksien voimistuminen luonnolisesti monipuolistaa kansainvälisen talouden kenttää ja samalla saattaa niin USA:n kuin Euroopankin aikaisempaan verrattuna uuteen tilanteesen. Siinä asetelmassa USA pyrkii parasta aikaa "ottamaan tilan haltuunsa" ajamalla laajoja sopimusjärjestelyjä esim. Itä-Aasiassa niin kuin EU:n kanssa TTIP-sopimus. Kyseessä on mitä ilmeisimmin vaikutusvallan eskalointipyrkimys, joka on verhottu vapaan markkinatalouden kaapuun.
Tykkäsimmepä tai emme, niin silti USA on edelleen jättiläismäinen taloudellinen suurvalta ja sen vaikutus tuntuu täällä Suomessa saakka. Jos jotain toivomme, niin myös meidän etumme olisi USA:n talouden myönteinen ja tasainen toiminta. Jos siihen vielä osuisi niveltymään muun maailman etujen ymmärrys ja hyväksyntä (rapakon takaa tajuttuna), niin mikäpä siinä. USA:n presidentti vaikuttaa maailman menoon oltiinpa hänen roolistaan sitten vaikka vaihtelevaistakin mielipidettä. - Vanhastaan tunnetaan sanonta, jonka mukaan kenraalien pitää olla viisaita. Armeijaan kuuluu kuri ja järjestys. Sota-aikana monet kenraalit osoittautuivat viisaammiksi kuin jotkut toiset. Päämajan ylimmän johdon ratkaisuihin vaikutti osaltaan se, että Marskilla ei ollut kokemusarsenaalinaan yleisesikuntaupseerin pohjakoulutusta. Ehkä mm. v.1944 Kannaksen tapahtumat olisivat saattaneet onnistua meidän kannaltamme tapahtunutta paremmin, jos esim. tiedustelutiedot olisi noteerattu niin vakavasti kuin olisi ollut aiheellista. Vihollisen aikomusten arviointi ei ylimmissä komentoporttaissa tainnut osua nappiin.
Oesch on todennut muisteluissaan, mitenkä jo ennen 44-kesäkuuta olisi pitänyt tehtyä paremmin valmistautua kaikkein pahimman varalle. Hulppeitten hirsisten komentopaikkojen rakentelun ja ympyriäisten kivien sijoittelu polkujen pieliin vei liikaa sitä aikaa, mitä olisi pitänyt käyttää puolustusasemien rakentamiseen.
Nokian kohdalla löytyy hyvinkin samantapaista syynäilemisen aihetta kuin Kannaksen tapahtumien ruotimisen kohdalla v.1944. Nokiakaan ei ollut varautunut pahimman varalle. Ketkäpä muut siinä joutuvat erityisanalysoimisen kohteeksi kuin firman ylin johto. Kun suunnataan analysoiva katse armeijan kohdalla viholliseen ja Nokian kohdalla kilpailijoihin, niin yhtäläisyyksiä löytyy siinäkin tarkastelussa. Silloin kun korealaiset purkivat Applen tuotteen alkutekijöihinsä ja tutkivat aparaatin läpikotaisin, niin Nokian taholla tyydyttiin huitaisemaan kintaalla Applen suuntaan.
V:n 1944 tapahtumat Kannaksella olivat ennenkokematon tapaus meille suomalaisille, armeijallemme sen ylintä johtoportaikkoa myöten. Nokian huikea menestys alallaan kansainvälisesti johtavaksi ykkösfirmaksi oli meille kuin huumausainetta. Meillä ei ollut aikaisemmalta ajalta kokemusta semmoisesta asetelmasta. Nokian joutuminen kovan kilpailun tilanteeseen muodostui ilmeisesti yllätykseksi firman johdolle. Nokian johtoportaissa ei mitä ilmeisimmin ymmärretty toimia siinä muuttuneessa toiminta-asetelmassa niin viisaasti kuin olisi pitänyt tilanne tiedostaa. Pahimman varalle varautuminen oli puutteellista. Itse asiassa Kannaksella v.1944 me suomalaiset loppujen lopulta pärjäsimme varsin hyvin. Toki onhan Nokiakin firmana pelastunut nykyiselleen. - Aivan oikein olisi väljentää Suomen alkoholipolitiikkaa ja juuri sen suuntaisesti kuin sinä "Urmas_Kala" kaavailet. Siis sekä saatavuutta pitäisi väljentää että alkoholin verotusta olisi aiheellista alentaa. Ja tosiaan tuon verotuksen "riittävän alentamisen" myötä juomien rahtaaminen ennen muuta Virosta saataisiin hupenemaan. Samalla valtion kassaan kertyisi tulokertymää nykysitä runsaammin alennetunkin alkohliveron ollessa voimassa.
On kiinnostavaa, että nimen omaan Perussuomalaisten keskuudesta on noustu uudistamaan alkoholipolitiikkaamme. Puolueen eduskuntarymän puheenjohtaja Sampo Terhon rohkea esiintyminen nykyistä suvaitsevamman alkoholipolitiikan puolesta on kiinnittänyt ansaittua huomiota. Toivottavasti myös media noudattaa hyvää journalistista toimintatapaa ja noteeraa näkyvästi ja kuuluvasti Perussuomalaisten edistyksellisen kannan tässä kysymyksessä. - Muistan takavuosilta, kun nykyinen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa työskenteli Yleisradion USA:n kirjeenvaihtajana ja silloin haastatteli Hillary Clintonia eli taisi olla runsaat kymmenen vuotta sitten. Siinä muun asian mukana Hillary C. ilmoitti silmää räpäyttämättä, että USA on maailman johtava valtio ja USA:n presidentti on maailman johtaja.
Saattaa olla varsin yleinen vakaumus USA:ssa, että globaali valta-asetelma olisi juuri Hillary C:n ilmaisemassa asennossa. Joka tapauksessa sikäläisellä presidentillä on vaikutusvaltainen status. Meillä Suomessakin Yhdysvaltojen presidentin ihailu on varsin yleistä. Amerikka on Ameriikka, vaikka kyseessä olisi täsmennettynä USA. Meidän sosialidemokraattimme olivat aivan tohkeissaan, kun Obamasta tuli presidentti. Ja nyt vaikuttaa siltä, että meidän markkinatalousväellämme on luja usko siihen, että republikaani Marco Rubio olisi loistava valinta USA:n presidentiksi. Saattaisi siinä oma Iso Rahammekin intoutua investoimaan ja työpaikkojahan sillä meiningillä syntyisi. - Onhan siinä aikaansaamista, että seuraavien eduskuntavaalien ääntenlaskennan tulosiltana saisimme havaita, että eläkeläiset ovat sankoin joukoin käyneet äänestämässä ja eduskuntaan valittiin nimen omaan niitä ehdokkaita, jotka pitävät sydäntehtävänään eläkeläisten asian hoitamisen kuntoon. Siinä eläkeläisten aktiivisuudessa saattaisivat puolueitten voimasuhteetkin taas kerran siirtyillä. Meitä eläkeläisiä on toista miljoonaa tässä tasavallassa ja meillä kaikilla on äänioikeus.
- Saattaisi olla viisainta olla osallistumatta perussuomalaisten sisäiseen ajatusten vaihtoon, koska meikäläinen on ulkopuolinen puolueisiin sitoutumaton ajankohtaisten tapahtumien seurailija. Sympatiani ovat perussuomalaisten puolella.
Joka tapauksessa ei voi olla kiinnittämättä huomiota asetelmaan, jossa media suhtautuu kahtalaisella tavalla tilanteisiin. Kun perussuomalaisten taholla alettiin kiinnittää vakavaa huomiota ennen muuta Torniossa Ruotsin ja Suomen rajan ylitse ilman mitään kontrollia tänne taivaltaneisiin "lähi-itäläisiin", niin saman tien heilahti median taholla esille "rasismi"-kortti ja käyntiin vyörähti massiivinen perussuomalsiin suunnattu moittimiskampanja.
Kun nyt sitten aikaa on kuunut muutamia kuukausia ja EU-maissa on alettu sulkea rajoja, niin mm. kokoomuslainen sisäministeri Petteri Orpo on nostettu sankarina jalustalle, johon ilmeisesti hakataan kultakirjaimin ansiona maininta rajojen suojelun hallintaan ottamisesta pakolaistulvan edessä. Siis suunnilleen sama teema aiheutti perussuomalaisiin kohdennetun mollauskampanjan vähän aikaa sitten. - "Etelän" isohkojen paikkakuntien liikkeellelähtö saattaa johtaa toisenlaiseen lain tulkintaan kuin itärajan pinnassa sijaitsevan Tohmajärven aloite, jonka tasavallan hallitus (oikeusministeri Henriksson) täystyrmäsi edellisellä eduskuntavaalikaudella. Ja uudenlaisen tulkinnan mahdollisuuden avaamisessa on olennaista myös hallitusohjelman kirjaus, vaikka itse laki onkin edelleen yksi ja sama. Pidän peukkuja Tampereen, Hämeenlinnan, Lahden, Riihimäen ja Janakkalan aloitteelle. Taktista viisautta sisältyy myös vaihtoehtoisten kielten mainintaan eli itse tekstissä on mainittu saksa, ranska, espanja tai muu kieli. Siis ei mainita "punaista tyrmäyskorttia" herkästi nostattavaa venäjää, vaikka totta kai sekin olisi mukana vaihtoehtojen listalla. Ehkä Tohmajärven kohdalla nimen omaan venäjän esilläolo kielimainintana laukaisi maan "länteen kallellaan olleen" hallituksen taholta kielteisen reaktion.
- Meillä on useita eläkeläisjärjestöjä, mutta silti eläkkeitten tason nakertaminen yhä huonommaksi ja alemmaksi jatkuu. Eläkeläisjärjestöillä on yhteistoimintaakin, mutta silti ei korjausta ole tapahtunut. Eri puolueilla on omat eläkeläisorganisaationsa, joten tuskin kukaan puoluejohtaja voi väittää, etteivät tietäisi ja tiedostaisi tilannetta.
Puolueitten eläkeläsjärjestöjen luonnetta sietää tarkastella lähemmin. Eläkeläiset ovat eräs väestöryhmä monien joukossa, joita väestöryhmiä ajatellen puolueet ovat perustaneet omia järjestöjään. On puolueitten nuorisojärjestöjä, terveysjärjestöjä, sivistysjärjestöjä, jne. Kaikki nuo puolueitten omat erityisorganisaatiot ovat puolueen "hanskassa" ja ohjauksessa tarkoituksena toisaalta puolueen ohjelmallisen viestin ylläpitäminen ja levittäminen eri väestöryhmien keskuudessa. Toisaalta nuo erikoisjärjestöt ovat myös yhdessäolemisen organisaatioita. Eri tahojen pitäminen hyvällä tuulella koetaan tärkeäksi puolueen sisäisessä kokonaisuudessa. Vaalien alla erikoisjärjestöt toimivat kosketuspintana omiin viiteryhmiinsä ja ideana on luonnollisesti äänestäjien saaminen omaa puoluetta kannattamaan. Se on sinänsä normaalia järjestötoimintaa. Tähän saumaan kuuluu sitten myös raha eli puolueitten erikoisjärjestöjen, eläkeläisjärjestöjenkin, kautta kulkee melkoisesti valtionapuja, joista osa menee käytännössä vaalitoimintaan. Se asia on sitten oman messunsa arvoinen.
Selkeä puoluesidonnaisuus aiheuttaa kuitenkin sen, että kunkin puolueen oma eläkeläisjärjestö on enemmänkin puoluetoimiston liitännäisjatke kuin itsenäinen poliittinen vaikuttaja. Vaikka puolueen eläkeläisporukka haluaisi korjata taitetun indeksin, niin puolueen sisällä korjausvaatimus ei etene, vaan torppaantuu. Tässä asetelmassa eläkeläisorganisaatioista on tullut eläkeläisten vaatimusten "äänenvaimentimia". Mahdollisesti meillä on jossain puolueessa tai joissain puolueissa niin hyvä sisäinen systeemi, että eläkeläisjärjestön tahto otettaisiin vakavasti, mutta ainakaan toistaiseksi ulos päin se ei ole näkynyt silloin, kun päätöksiä on tehty.
Eläkeläispuolueen tai senioripuolueen aikaansaamista eduskunnassa asti vaikuttavaksi voimaksi on yritetty moneen kertaan ja ilmeisesti aina uudestaan sitä edelleenkin koetetaan viedä toteutukseen. Menestymättömyys on lyhyesti todettuna ollut tuloksena ja ehkä niin käy lähitulevaisuudessakin.
Taitaa olla sillä tavalla, että jonkin tietyn väestöryhmän etuihin rajoittuva poliittinen puolue ei helposti saa niin laajaa kannatusta, että siitä muodostuisi vaikuttava poliittinen voima eduskuntaan. Eläkeläisten ohella tiedämme mm. yrittäjät ja naiset viiteryhmiksi, joitten asioitten ajamiseksi on puolueita luotu, mutta vaalimenestys ei ole ollut häävi. Joka tapauksessa yleisessä ilmapiirissä on selvästi "liikettä" ja nähtävästi liikkuvien äänestäjien määrä on lisääntymään päin. Siitä on näyttönä Perussuomalaisten nousu kuten myös Keskustan vaalivoitto viime huhtikuun vaaleissa. Toisaalta liikkuvuus on tuottanut myös sosialidemokraateille vahvan kannatuskasvun mielipidemittauksissa viime kuukausien aikana. Muutokset ovat nykyisin varsin nopeita, nopeampia kuin aikaisemmin. Lähivuodet tulevat olemaan kiinnostavaa aikaa. - Olisihan tuo paikallaan nähdä semmoinen aamu, jolloin tämä eläkeläisasia olisi hoidettu järjestykseen. Kimmo Kiljunen on ihan oikeassa. Toisaalta hän on pitkät ajat kuulunut SDP:n vakiokalustoon eikä puolue ole hallituksessa ollessaan eläkkeitten jatkuvaa jälkeenjäämistä pysäyttänyt eikä korjannut. Kaksi vuosikymmentä on mennyt näissä merkeissä. Meikäläiselle uutena piirteenä kokonaisrakenteessa on Kiljusen toteama kustannusrasituksen helpottuminen nuorempien sukupolvien kohdalla. Sitä taustaa vasten eläkepommilla säikyttely on tosiaan yliammuttua, vaikka se kauhistelu onkin poliitikkojen ja puolueitten vakiopropagandaa.
- Suomen talouden tarkastelussa ja huomisen rakentamisessa olisi ensimmäiseksi irtaannuttava ajattelusta, jonka mukaan esim. jokainen verohelpotus tai maksutaksojen alennus pitäisi kuitata valtion kassaan jollain korotuksella, jotta valtion budjetti pysyisi balanssissa. Tuon fossilisen kiikkulauta-ajattelun tilalle pitää ottaa asennemalliksi julkisvallan menojen vähentäminen sinänsä ja samaan aikaan tehtävä verojen ja maksutaksojen keventäminen. Mahdotontako? Ei suinkaan!
Paljonko julkisvallan rahaa haaskaantuu homevaurioitten ja muitten terveyshaittoja aiheuttavien julkisvallan tekemisten korjaamiseen. Kustannukset ovat valtavia.
- Julkisvallan on ryhdyttävä rakentamaan eli opeteltava rakentamaan kelvollisesti niin, että esim. homehaittoja ei synny lainkaan! Jos semmoisen kelvollisen tekemisen esteenä on mm. EU-komennon takia aiheutuneita sääntöjä, niin semmoiset älyttömät säännöt on oikaistava.
Kun Osmo Soininvaara osoittaa juuri nyt (04.01.2016) myöhäistä herännäisyyttä pakkoruotsin kohdalla ja toteaa, etttä Suomen koululaitoksessa on haaskausta uhrata aikaa ja energiaa globaalissa mittakaavassa pienen ja vähämerkityksellisen ruotsin kielen pakko-opetukseen, niin Soininvaara on aivan oikeassa.
- Valtion eli Sipilän hallituksen olisi jo korkea aika ryhtyä päämäärätietoisiin toimenpiteisiin pakkoruotsin poistamiseksi koulutuslaitoksestamme. Saman tien poistettaisiin "virkaruotsin" vaatimus yksinomaan suomenkielisissä kunnissa eli pakkoruotsikoe poistettaisiin myös loppututkintojen opintovaatimuksista. Taloudelliset säästöt olisivat mittavia ja ne näkyisivät suoraan valtion budjetissa. Jos ja kun joku hakee virkaa tai tointa, missä tarvitaan ruotsin kielen taitoa, niin se kielitaidon hankinta onnistuu sopivasti teho-opiskelulla. Ei sitä varten tarvita koko kansan kurmuuttamista pakkoruotsilla.
Sama säästämishakuisuus pitää viedä toteutukseen monissa muissakin saumoissa.
- Mm. julkisvallan tietojen käsittelyn laitehankinnat ovat niin sekava ja kirjava kokonaisuus, että sen järkeistämisellä saavutettaisiin merkittäviä säästöjä.
- Kun tavallisen kansan vaurastuminen saataisiin lisääntymään, eskaloitumaan, niin työttömyys ja sosiaalituki saataisiin vähenemään ja julkisvallan budjetteihin syntyisi menopuolelle merkittäviä säästöjä. Ja saman tien myös tulokertymä lisääntyisi vaurastumisen hedelmänä parantuneena veronmaksukykynä.
Silti en usko, että Sipilän hallituksella on halua ja kykenevyyttä tämmöisen hahmottelemani uudistusohjelman toteuttamiseen. - Pankkien konttoreita kyllä löytyy, mutta käteisen rahan tallettaminen omalle tilillle ja siltä nostaminen onkin stten eri juttu. Juuri nyt Kouvolan Sanomien "Napakat"-palstalla kerrottiin, kuin 94-vuotias mummo oli pakotettu kortin käyttäjäksi. Ajatellaanpa lähemmin ja käytännössä ikäväkeä. Kädet ovat monilla ikäihmisillä kömpelöt ja useilla esiintyy vapinaakin eli virhenäppäilyjen vaara on erittäin todennäköistä, mutta silti järki pelaa moitteettomasti. Lieneekö niin, että nuoremmat sukupolvet eivät kerta kaikkiaan kykene ymmmärtämään, miten olennaisen tärkeätä olisi säilyttää pankkikonttorissa tiskillä käteisasiakkaitten palvelun mahdollisuus. Tietääkseni esim. Saksassa kunnioitetaan käteisraha-asiakkaita ja siellä huolehditaan monipuolisista pankkipalveluista eli asiakas on oikeassa. Turha sinne Kouvolan tai Kuusaan Nordeaan on 94-vuotiaan kipaista, kun henkilökohtainen palvelu on lopetettu.
- Juuri nyt vuoden 2016 alkajaisiksi tuoreet väestötilastot kertovat, että maakunnan väkiluku on edelleen vähentynyt. Vielä 1980-luvulla pohjoinen osa maakuntaa oli väestökasvun aluetta. Sittemmin väen vähentymisilmiö levisi myös Kouvolan seudulle. Supistumista on tapahtunut monen vuosikymmenen aikana ja jo ennen kuin Perussuomalaiset saavuttivat vahvaa kannatusta Kymenlaaksossa. Nykyinen aika tarvitsee luonnollisesti omaa tilanteen tarkasteluaan. Muutosta tapahtuu vuosikymmenien myötä. Sen kertomiseksi riittävät nimet Voikkaa, Summa, Myllykoski ja lisätään siihen vielä Kouvolan kääntäjänkoulutuslaitos. Millaisen rohtoreseptin sinä arvoisa PerusteellinenDemari kirjoittaisit Kymenlaaksolle elpymsen ja piristymisen aikaansaamiseksi?
- Aiheellista on huolestuminen energiamarkkinoitten tilanteen kohdalla. Tuulivoimaloitten "ylitukeminen" on yksi asetelmaa vinouttava seikka. Energian tuotannon olisi hyvä olla monipuolista ja samalla tasapainoista niin, että esim. tuulivoiman "ylimitoitetulla" tukemisella ei vedettäisi pohjaa pois toisilta energiatuotannon muodoilta.