Siirry sisältöön
Suomi24
ValikkoSulje

Suomi24-palvelut

  • 24KeskusteluAiheet ja ketjutOlet täällä
  • 24TreffitSeuranhaku
  • 24ViihdeTV ja elokuvat
  • 24ChatJuttele reaaliajassa

Keskustelun aiheet

Kaikki aihealueetAloita keskustelu

Suosituimmat

  • Paikkakunnat
  • Suhteet
  • Yhteiskunta
  • Terveys
  • Viihde ja kulttuuri

Kaikki aiheet A–Ö

  • Ajanviete
  • Ajoneuvot ja liikenne
  • Harrastukset
  • Koti ja rakentaminen
  • Lemmikit
  • Matkailu
  • Muoti ja kauneus
  • Nuoret
  • Paikkakunnat
  • Perhe
  • Ruoka ja juoma
  • Ryhmät
  • SeksiK18
  • Suhteet
  • Suomi24 Blogi ★
  • SuomiAreena
  • Talous
  • Terveys
  • Tiede ja teknologia
  • Työ ja opiskelu
  • Urheilu ja kuntoilu
  • Viihde ja kulttuuri
  • Yhteiskunta

Muuta Suomi24:ssä

  • Lainaa
  • Reseptit
  • Horoskooppi
  • Hyötylinkit

Ohjeet ja palaute

  • Säännöt
  • Opastus
  • Palaute
  • Keskustelu Suomi24:stä
KirjauduRekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki
    Muokkaa profiiliaJulkinen profiiliLuetut ketjutAsetukset
    Kirjaudu ulos
    • Keskustelu
    • Viihde
    • Lainaa
    • Treffit
    • Säännöt
    • Chat

    Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.

    Vahvista
    • Keskustelun etusivu
    • Aiheet listaus
      • Paikkakunnat
        • Suhteet
          • Terveys
            • Viihde ja kulttuuri
              • Yhteiskunta
                Näytä lisää
                • Ajanviete
                  • Ajoneuvot ja liikenne
                    • Harrastukset
                      • Koti ja rakentaminen
                        • Lemmikit
                          • Matkailu
                            • Muoti ja kauneus
                              • Nuoret
                                • Perhe
                                  • Ruoka ja juoma
                                    • Ryhmät
                                      • Seksi
                                        • Suomi24 Blogi ★
                                        • SuomiAreena
                                        • Talous
                                          • Tiede ja teknologia
                                            • Työ ja opiskelu
                                              • Urheilu ja kuntoilu
                                                1. Keskustelu24
                                                2. waskihanska
                                                1. Keskustelu24
                                                2. waskihanska

                                                waskihanska

                                                waskihanska profiilikuva
                                                Joulu 2024
                                                Vapaa kuvaus

                                                O: Rahvasmainen, omasorttinen, globaalisuutta syynäilevä, kotona viihtyvä ja kotikentän sananvaltaa arvostava, hätäilemätön suomalainen eläkeläinen, uskontoihin uskomaton valikoitsija, vankasti aviossa.
                                                - Sota-aikaiseen syntyperään kuuluu lukeutuminen pieniin ikäluokkiin. Suuret ikäluokat tulivat sitten seuraavassa vaiheessa sotimisen päätyttyä.
                                                - Taka-ajatuksena valveutumiseen pyrkiminen sekä astelu murtomailla, poluilla, turuilla ja toreilla vakaasti ja vapaasti omat saappaat jalassa.
                                                ¬: Miljoona euroa (kuusi miljoonaa entistä Suomen markkaa) tosiaan laittaisin säästöön ja harkiten käyttäisin varoja mielekkäisiin tarkoituksiin.
                                                - Ensimmäiseksi hankkisin täältä Koti-Suomesta järvenrannalta hehtaaritontin ja rakentaisin jalasmökin - taustamusiikkina tuulen humina, aaltojen kohina ja sateen ropina. Yleisemmin musiikkimakuna loivan oloinen kotimainen ja vaikkapa fado.
                                                - Vaikka minulla ei miljoonia olekaan, verotin itse säästöpossuani ja ostin hiukan osakkeita, jotka ovat juuri nyt halpoja. Houkutus kokeilla sitä sijoittamista oli liian suuri. Nyt pitää vain odottaa, että vuosien mukana ajat paranevat ja osakkeitteni arvo nousee.
                                                O Paikoilleen jämähtämisen tehokkainta ehkäisyä ja torjuntaa on lähteminen kotimaan kierrokselle asteikkona Helsinki ja sivukulmakunnat ynnä kaikki siltä väliltä. Silloin tällöin ulkomailla käymisen jälkeen on aina parasta takaisinpaluu.
                                                - Suomen rantamaisemissa voisin viipyä loputtomiin kesät talvet, syksyt keväät. Meidän säämme ovat vaihtelevaisia ja käyvät minulle laidasta laitaan.
                                                - Sähköpostin saaminen ilahduttaa ja asioitten aprikointi, ruotiminen kiinnostaa.
                                                - Siis:
                                                o Vuodet eivät ole veljeksiä, sanottiin entisaikaan, mutta pitäisiköhän nykyään tasapuolisuuden merkeissä vertailla, jotta sisaruksia. Säätieteilijöitten sanomisia krtisoin joiltakin osin. He puhuvat mm. sateen uhkasta, vaikka kyseessä olisi täkäläisen ilmanalan tavanomainen vaihtelevaisuus. Ja osaa se painettu sanakin. Joku lehtimarkkinoinnin mainoslööppi yritti äskettäin väittää hyytävän kylmyyden tulevan Suomeen pohjoisesta. Ja lämpömittari painui peräti lähelle nollaa plussan puolella. Joka tapauksessa meikäläisäijä hyvillä mielin nyt niin kuin yleensä muinakin vuodenaikoina.

                                                Ruoka & juoma: lanttukukko, läskisoosi, uunimakkara, Karjalan paisti, uunijuusto, patasapuskat; maito, vesi, Sahti

                                                Kotimaa: ---
                                                Koulutus: ---
                                                Ammatti: Muu
                                                Siviilisääty: ---
                                                Lapset: ---

                                                Hakusanat: politiikka, yhteiskunta, Matkailu, kirjallisuus, mökkeily, sienestys, ystävyys, filosofia

                                                Liittynyt 18 v sitten
                                                Muokkaa profiilia
                                                309 aloitusta · 1140 kommenttia
                                                Uusimmat aloituksetAloituksetSuosituimmat aloituksetSuosituimmatUusimmat kommentitKommentit
                                                • Monipuolinen kanssakäyminen yleistyy kaiken aikaa. Olemmehan me suomalaisetkin siinä mukana. Talous painottuu varsin vahvasti perusteluna, kun pistetään puihin globaalin kontaktoinnin avuja. Siihen samaan syssyyn sopii myös kulttuuri ja ihan tavallisten ihmisten väliset yhteydetkin.

                                                  Kun lueskelen tuota kielten listaa: englanti, saksa, ranska, espanja, kiina.., niin siitä ilmenee monenlaisten kielten osaamisen tarve, kun ollaan kansainvälisissä yhteyksissä. Tosiaan listaa voi täydentääkin monilla kielillä. Englanti on erittäin oivallinen "apukieli" maailmalla liikkuessa, mutta parhaat menestyskontaktit syntyvät kuitenkin kunkin kulttuurin omalla kielellä, sitä osaamalla. Tällöin ei yhden ihmisen tietenkään tarvitse osata kovin monia kileiä, vaan pitää erikoistua.

                                                  Meillä Suomessa olisi oltava monenlaisten kielten osaajia ja onhan heitä jo nykyäänkin, mutta kohentamisen varaa tilanteessa on kuitenkin runsaasti. Meille olisi perustettava kielikurssituskeskuksia, joissa olisi mahdollista hankkia tarpeen mukaista kielitaitoa. Otanpa esimerkin toisin päin. Takavuosina meille tuli Helsingin yliopistoon suomea opiskelemaan hollantilainen, joka yhden lukuvuoden ajan opiskeli suomea. Sen jälkeen hän alkoi toimia hollantilaisten kukkasipulien Suomeen tuomisen linkkimiehenä. Tuloksena on ollut työmenestystä.

                                                  On täysin mahdotonta kuvitella, että meillä kannattaisi koululaitoksessa opettaa niin monia kieliä, että sitä kautta syntyisi riittävä kielitaito maailmalla pärjäämiseen. Kielten opiskelun on oltava täsmäopiskelua ja se tapahtuu onnistuneimmin aikuisikäisenä. Sanotaan nyt niin, että suomen lisäksi englanti sopii kouluissa kaikkien nuorten oppiaineeksi, mutta muuta kielet vosivat sitten olla jo valinnaisia tai vapaaehtoisia. Ja syvällinen jonkin työssä tarpeellisen kielen (esim. puola, turkki, arabi, hindi, japani, mandariinikiina, jne.) opiskelu tapahtuisi noissa kielikurssikeskuksissa.

                                                  Tämä meikäläisen jaaritus nyt meni kielien "osastolle", mutta kiusaus oli liian suuri, kun aihe ja asia osui kohdalle. Rakentaminen ja sen osaaminen on ihan yhtä tärkeää.
                                                  09.06.2013 10:04
                                                • Rakentamiseen ja asumiseen liittyen on vuosikymmenien matkassa kasaantunut niin runsaasti lakipykäliä, asetusmääräyksiä ja vielä kunnallisia ohjeistuksia, että mieleen on päässyt hiipimään kerettiläinen ajatus: Perustetaan jonnekin puolelle Suomea toisenlainen alue eli vaikka kokonainen maakunta, jossa voitaisiin toimia, rakentaa ja asua kevyemmällä sääntövarustuksella vähän niin kuin entisaikaa nykymaailmaan soveltamalla. Saataisiin käytännön tiertoa, jotta olisiko meidän pakkobyrokraattiselle nykymenollemme todellista vaihtoehtoa. Kylläkin epäilyttää, että EU-komento saattaisi estää tuommoisen toisenlaisen vaihtoehdon kokeilemisen meillä Suomessa. Sen sijaan mahtaisiko olla kuitenkin niin, että esim. Viron puolella EU ei osoittautuisikaan esteeksi.06.06.2013 14:39
                                                • Uskaltaisikohan tässä itsekseni yhtään mitään ääneen lausumatonta edes ajatella lausahduksesta "Sukupuolijakautuma tasoittuu, kun eduskunnan puhemies ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja ovat miehiä."! Mitenkähän olisi suhtauduttu Tarja Halosen toimiessa tasavallan presidenttinä, jos jonkin nimityksen yhteydessä mieshenkilön valintaa olisi perusteltu sillä, että kun tasavallan presidentti on naispuolinen henkilö? Tai kun Riitta Uosukaisen toimiessa eduskunnan puhemiehenä olisi perusteltu jonkun mieshenkilön valintaa ministeriksi niin, että kun puhemiehenäkin toimii naishenkilö? Taivas varjelkoon meitä agressiivisilta naisasialiikkeeläisiltä, jos he hankaliksi alkaisivat! Olennaisinta lienee, että ministerin tehtäviä hoitavat niihin tehtäviin pätevät ja kyvykkäät sekä viisaat henkilöt.17.05.2013 16:17
                                                • Kyllähän tässä kokee kuuluvansa fossiilien ja kalkkisten laatuluokkiin, kun on tullut lueskeltua Alppilan opettajan erottamisen perusteita. Hyvä, että erotuspäätös purettiin. Mieleen jää kuitenkin kysymys, jotta oliko varoituksen antaminenkaan sitten täysin tarpeellista?

                                                  Ajat ovat muuttuneet sitten meikäläisen koulun käymisen aikojen. Kansakouluun menin syksyllä 1949 ja oppikoulusta sain paperit v.1962. Niinä aikoina sitä oltiin kilttejä koululaisia. Jos joku oppilas yritti häiriköidä, niin se loppui lyhyeen.

                                                  Kyllä siinä vanhassa koulussakin oli paljon hyvää. Ja onhan tässä nykyisessäkin koululaitoksessa hyvää tässäkin. Silloin 50-60 vuotta sitten oli ehkä niin, että koulussa ei erityisemmin "keskusteltu" opettajien ja oppilaitten kesken. Opettaja opetti ja se opetus omaksuttiin enemmän tai vähemmän hyvin. Opettajien joukossakin oli heitä, joitten opetus tuli omaksutuksi paremmin kuin joittenkin toisten opettajien "tiedon välitys". Tietysti me silloiset koululaisetkin olimme keskenämme erilaisia niin lapsina kuin kotitaustoiltammekin. Niin on edelleenkin.

                                                  Koulun käymisen ilmapiiri on nykyään kovin toisenlainen kuin entisaikaan. Huomiota kiinnittää nykykoulun menon ja meiningin levottomuus. Vaikka entisaikaan koulun ilmapiiri oli ehkä liiankin kurinalainen, niin ei tämä nykyinen tilannekaan pelkkää myönteisyyttä heijastele. Pohjimmiltaan kysymys on ymmärtääkseni lakien ja muitten määräysten muodostamasta ohjesääntöjen kokonaisuudesta. Jos jotain muutosta katsotaan tarpeelliseksi, niin silloin olisi entrattava ohjesääntöjä, joitten mukaan opettajat voisivat toimia ja vaikka kuriakin pitää tarpeenn tullen ilman, jotta tarvitsisi pelätä käräjille joutumista tai oikopäätä saatavissa olevia potkuja.

                                                  Ja saman sääntöpykälien muuttamisen olisi aiheellista koskea myös kotikasvatusta, jotta vanhempien olisi aivan pykälienkin mukaan ja tukemana mahdollista opastaa jälkikasvuaan hyvin tapojen ja ihmisiksi elämisen mukaiseen käyttäytymiseen.
                                                  09.05.2013 12:09
                                                • Teollisuuden itsensä taholta on kuulunut melkoista jeremiaadia mm. Itämeren likennettä koskevan rikkidirektiivin johdosta. Miksi esim. juuri metsäteollisuus ei ole oma-aloitteisesti katsonut tarpeelliseksi ryhtyä operoimaan "rikkidirektiivin kiertämistä" maaliikenteen kautta? Ainakaan julkisuudessa ei ole semmoista harrastusta ollut havaittavissa. Tietääkseni kuitenkin teollisuudessa lienee edelleen yhtenä keskeisenä päämääränä tavaran saaminen markkinoille ja jos yksi menettely käy liian kalliiksi, niin valikoidaan toinen tarjolla oleva menetteöly.

                                                  Tuon Viipurin-Pietarin kautta Keski-Eurooppaan koukkaavan rautatieyhteyden hyödyntäminen käytännössä tietenkin teettäisi töitä ja neuvottelujakin olisi käytävä muutaman maan ja niitten rautatieliikenteestä huolehtivien instanssien kanssa. Silti arveleisin, että se vaivannäkö kaikkineen taitaisi jäädä vähäisemmäksi kuin esim. ajan, henkisen energian ja rahan kohdentaminen Islannin lentelyprojektiin tai puhumattakaan siitä vaivannäöstä, mikä on nähty Kreikan apupakettien tekemisessä. Mikä on tahtotila?
                                                  07.05.2013 20:54
                                                • Aloitusotsakkeena on "Metsäteollisuuden kannattavuus". Kansainvälisesti vertailtuna meillä on ollut Kaakkois-Suomessa Euroopan suurin metsäteollisuuden keskittymä. Viime aikoina ei ole esiintynyt julkisuudessa tietoa, mahtaisiko niin olla edelleen tänä aikana v.2013?

                                                  Otanpa esille yhden uunituoreen EU-keksinnön eli rikkidirektiivinä tunnetun Itämeren kuljetusten lisärasitteen. Sitähän olivat keskeisellä ja päämäärätietoisella tavalla värkkäämässä mm. meidän ikiomat vihreämme Satu Hassi ja kokoomuslainen Sirpa Pietikäinen tietääkseni suoranaisina ideanikkareina. Ja Kataisen-Urpilaisen hallitus kehuu EU-jäsenyyden autuaaksi tekevyyttä. Siellä sitä on oltu päätöksentekijöitten pöydissä "vaikuttamassa" kuten Paavo Lipponen julisti. Teot puhuvat.

                                                  En ole havainnut kenenkään enkä minkään tahon yrittävän hakea vaihtoehtoa noille rikkidirektiivin uhkaamille Itämeren merikuljetuksille. Sellainen vaihtoehto olisi ymmärtääkseni kuitenkin olemassa.

                                                  Suomesta ja erityisesti Kaakkois-Suomesta olisi varsin suora rautatieyhteys Keski-Eurooppaan Suomenlahden itäpuolitse eli Viipurin-Pietarin-kautta kohti Varsovaa ja Berliiniä. Tarjolla olisi jopa vaihtoehtoisia ratareittejä eli toinen Pihkovan-Daugapilvsin-Vilnan kautta Varsovaan ja toinen hiukan itäisempi Vitebskin-Minskin kautta Varsovaan. Kartalta katsomalla on helppo havaita, että tarjolla olisi todellakin aivan järkevältä vaikuttavia rautateitse kuljettamisen yhteyksiä. Nykytekniikkahan mahdollistaisi myös erilaisten raideleveyksien kohdalla vekslaamisen kuta kuinkin kätevästi Puolan alueella. Saattaa tietysti olla, että EU- ja Nato-intoilijoitten ideologiaan ei sovi mikään "itäinen ratayhteys" Keski-Eurooppaan.
                                                  05.05.2013 11:29
                                                • Kaikki kunnia jotain vierasta kieltä erinomaisen täydellisesti osaaville. Riittävää on kuitenkin kielitaito, jolla pärjää keskusteluissa ja neuvotteluissa niin suullisesti kuin kirjallisestikin. Kunkin toimialan erikoistermistö on luonnollisesti hallittava. Ajatellaanpa, kun ulkomaalainen osaa suomea niin hyvin, että hän ei välttämättä tarvitse avukseen tulkkia, vaikka sekin olisi erittäin hyödyllistä olla mukana monissa tilanteissa tukena ja apuna. Ei tuon ulkomaalaisen suomen kielen osaajan tarvitse ääntää suomea täydellisesti niin, että hänen suomeaan ei erottaisi syntyperäisen suomalaisen puheesta. Tiedämme maailmalla mm. kansainväisen englannin ääntämistavan olevan usein jotain muuta kuin oxfordilaista englantia ja silti kaikki sujuu sutjakkaasti kanssakäymisessä, neuvotteluissa, kokouksissa. Juuri tuota haluan minäkin tähdentää, että ei yhden ihmisen tarvitse hallita kovin monia kieliä. Esim. suomalaisten kokonaiskielitaito kansakuntana syntyy siitä, että meillä on runsaasti jonkin tietyn ja kulloinkin tarpeellisen kielen taitajia eli henkilövalikoiman on oltava riittävän laaja. Erikoistuminen on hyödyllistä.03.05.2013 22:01
                                                • Eri kielten taitajia tarvitaan varmasti tulevaisuudessa ja siltä osin haluan viitata Ruuneperin aloitustekstiin. Kysymys on poliittisita päätöksistä, joita tarvittaisiin. Äidinkieli on meille kaikein tärkein kieli eli suomi. Maassamme puhuttuja muitakin kieliä on täysin paikallaan arvostaa kuten saamea, viroa, venäjää ja ruotsia. Oman eli Suomen tulevaisuuden etujen vastaista olisi pakottaa esim. kaikki suomenkieliset koulaiset opettelemaan jotain muuta kuin omaa äidinkieltään. Ensimmäisenä vieraana kielenä tulee mieleen englanti ja sen vapaavalintainen opiskelu ja osaaminen osoittautuu varmaankin hyödylliseksi tulevaisuudessakin. On kuitenkin korostettava, että ulkomailla esim. Ruotsista Kiinaan englanti pätee lähinnä kelvollisena apukielenä. On kyllä todettava, että englanti on yleistynyt mm. monien tieteen alojen kielenä ja niissä yhteyksissä täytyy puhua jopa liiallisesta yleistymisestä.

                                                  Globaalissa vuorovaikutuksessa varsinaiset menestyskontaktit saadaan aikaan itse kussakin maassa ja kulttuurissa sen omalla kielellä, sitä osaamalla. Siis Venäjällä venäjäksi, Ruotsissa ruotsiksi, Puolassa puolaksi, Saksassa saksaksi, Ranskassa ranskaksi, Italiassa italiaksi, Turkissa turkiksi, Espanjassa ja suurimmassa osassa latilaista Amerikkaa espanjaksi, Portugalissa ja Brasiliassa portugaliksi, jne. Jos kauppakontaktoija matkaa aribimaihin, hänen on viisainta osata arabin kieltä, mennessään Intiaan on parasta osata hindiä tai jotain dravidakieltä, Vietnamissa vietnamia, Korassa koreaa, Japanissa japania, Kiinassa mandariinikiinaa tai etelämpänä jotain toista "kiinaa", jne. Ja olisihan tuosta englannin kunnollisesta osaamisesta jo siitäkin hyötyä monissa maissa.

                                                  Emme voi lähteä semmoisesta ajatuksesta, että Suomen koululaitoksen velvollisuutena ja tehtävänä olisi tarjota riittävästi kielitaitoa maailmalla pärjäämistä varten. Kaikki eivät tarvitse yhdenmukaisella tavalla kielitaitoa, jos osa juuri laisinkaan. Meillä on vimmattu kielitaidon lapsille opettamisen villitys ja pakkoruotsi on sen ilmiön surkuhupaisin kukkanen. Kyllä meillä aina ruotsin taitajia löytyy ilman pakkoruotsiakin. Sopivaa kielitaitoa olisi viisainta hankkia aikuisikäisenä. Kouluille voitaisiin asettaa tehtäväksi opastaa lapsia ja nuoria myönteiseen asennoitumiseen, suhtautumiseen erilaisiin kieliin ja kulttuureihin, jossa yhteydessä olennaista olisi motiivin luominen mahdollista kielitaidon myöhempää ja itse kullekin tarkoituksenmukaista hankkimista varten.

                                                  Aikuisväestöä ajatellen olisi hyvä perustaa maan eri puolille ainakin muutamia "kielikurssikeskuksia", joissa annettaisiin erilaisten kielten opetusta teho-opiskelun menetelmällä ja siihen keskittymällä. Se olisi painotetusti aikuisopiskelua. Tarpeen tullen semmoiseen kurssitukseen voisi lähteä sen mukaan kuin jotain tiettyä kieltä olisi hyödyllistä oppia. Silloin opiskelijan motivaatiokin olisi kohdallaan. Ja olennaista olisi, että semmoista kielikurssitusta voisivat hankkia myös "pitkän linjan tarvitsijat" ilman ylioppilastutkintoa. Meille saapuneilla maahanmuuttajilla voisi olla siinä yhteydessä rooli opettajina. Ja osa maahanmuuttaneesta väestä voisi hyödyntää äidinkieltään juuri niissä tehtävissä, joita varsinaisessa globaalissa kontaktoinnissa olisi tarjolla. Tietysti aina niissä yhteyksissä olisi tarpeen hankkia ja saada erityiskouliintumista, jonka järjestämisen voisivat organisoida valtio ja elinkeinoelämä yhteisvoimin.
                                                  03.05.2013 18:01
                                                • Kun sinä Ruuneperi kirjoittelit tämän ketjun aloituksen, niin muotoilit otsakkeeksi "Poliittinen tulevaisuutemme". Jospa minäkin yritän kantaa korttani jo melkoiseksi karttuneeseen kommentointien kekoon.

                                                  Kieliraatilaisten kiinnostuksen herättänyt ilmaus "valuvika" sisältää montakin mahdollisuutta näkökulmien haeskeluun. Valtiovarainministeri Urpilainen havaitsi termin käyttökelpoisuuden, kun hallituksen puoliväliriihen "päätöksiä" pitikin ruveta paikkaamaan, muuttamaan. On tietysti parempi havahtua vaikka hiukan myöhässäkin kuin ei hoksattaisi havahtua laisinkaan.

                                                  Osinkoverotukseen liitettynä valuvikaa voi tarkastella myös niin, että jonkinmoinen korjausyritys ei merkitse kuitenkaan kuin pientä pintahiontaa. Kun erilaisten taloudellisten instanssien välisten suhteitten ja painotusten välistä tasapainoisuutta katsotaan, niin valuvikaisuus jatkuu edelleen. Pörssi on oma elementtinsä kansantalouden kokonaiskierrossa. Pankkitoiminta on sekin oma elementtinsä kansantalouden kokonaisuudessa. Nykyisin pankkien pyörittäminä on runsas valikoima rahastoja, joita markkinoidaan pontevasti säästäjille ja sijoittajille ja heitähän on runsaasti myös tavallisen kansan keskuudessa. Pörssijohtaja Lauri Rosendahl on todennut pörssiosakkeitten omistajina olevan 820.000 suomalaista osakesäästäjää. Nyt Kataisen ja Urpilaisen hallitus on "uudistamassa" pörssin ja pankkien välistä suhdetta pankkien ja niitten ylläpitämien rahastojen hyödyksi. Ei sillä tavalla mikään valuvikaisuus korjaannu eikä tasapainotu. Ei kai sentään hallituksen piirissä voi vallita mitään pörssivihamielisyyttä?

                                                  Poliittiseen tulevaisuuteemme vaikuttavat olennaisesti puolueet ja niitten osalta hiukan tarkastelukulmaa:
                                                  - Kokoomus on niin kiinniniittautunut EU- ja euroraha-ideologiaan, että siitä ei taida olla poispääsyä. Nähtävästi Kokoomus nielee myös lähitulevaisuudessa Suomen omien etujen kannalta haitalliset EU- ja euroraha-alue-esitykset ja niitä ideologisen päämäärätietoisesti markkinoi. Ryhmäkuri on siinä askareessa tehokas menetelmä eduskunnassa.
                                                  - SDP vaikuttaa sekin olevan niin kiinteästi EU- ja euroraha-aluekytköksessä, että eivät demaritkaan kykene kääntämään kelkkaansa. Kun Suomen etu ja euroetu joutuvat vastakkain, niin todennäköisesti SDP tulee seuraavien kahden vuoden aikana valitsemaan euroedun Suomen edun vahingoksi.

                                                  Myöhemmin saatetaan kyllä joutua havaitsemaan, että nyt v.2013 viisaaksi kuviteltu europolitiikka onkin ollut harhaista politiikkaa. Kokoomus ja SDP eivät kuitenkaan voi antaa periksi, koska silloin ne antaisivat periksi oppositiolle ja siihen periksiantamiseen hallitus ei kykene.
                                                  01.05.2013 22:13
                                                • Venäjän valtakaudella muutos koko valtakunan menon ja meiningin harmonisoinnin suuntaan oli olemassa tiivistyvänä poliittisena linjauksena. Osuin omakohtaisesti tiedostamaan tilanteen muutoksen, kun jo koulupoikana keräsin postimerkkejä. Meille Suomeenhan saatiin omat postimerkit v. 1856 suuriruhtinas Aleksantteri II valtakaudella. Postimerkeissämme oli kuva-aiheena tuosta alusta alkaen Suomen leijonavaakuna. Muutos ajoittui v:een 1891, jolloin Venäjän kaksipäinen kotkavaakuna tuli myös Suomen postimerkkien kuva-aiheeksi. Mm. sillä tavalla se harmonisointipoltiikka toimi ja käytännön alkuvaihe ajoittui 1800-luvun lopulle.

                                                  Suomen autonomisen statuksen tulkinnasta oli periaatteelllista näkemyseroa suomalaisten ja venäläisten kesken jo kuta kuinkin autonomian aikakauden alkuvaiheista lähtien. Meillä Suomessa on lähdetty siitä, että Venäjän tsaarin vahvistamana Suomen autonominen status oli pysyväistä ja sitovaa laatua. Venäjän vallanpitäjien taholla taas asetelma nähtiin niin, että tsaari antoi Suomelle autonomisen aseman ja samalla tsaarilla oli oikeus niin halutessaan myös lakkauttaa tuo Suomen autonominen asema. Tsaarien Suomeen suhtautuminen vaihteli. Itse asiassa viimeisen vaiheen aikakausi n.1990-1917 sai vielä jatkoa Venäjän sisällissodan aikana Venäjän "valkoisten" taholla, kun he eivät suostuneet tunnustamaan Suomen irtaantumista Venäjästä ja itsenäistymistä.

                                                  Suomen EU-kriittisiin tahoihin kohdentuva mollaus on varsin hyvin meidän yleisessä tietoisuudessamme. Luokitteluista ja leimailuista on mieleeni jäänyt, että myös mm. Paavo Väyrystä ja Esko-J. Tennilää olisi luonnehdittu änkyröitsijöiksi vai mahtanenko muistaa aivan virheellisesti? Nimikkeitä riittää. Mitanottoa käydään kaiken aikaa. Seuraavista eduskuntavaaleista viimeistään v.2015 mitä ilmeisimmin tulee ärhäkät vaalit kampanjointinsa suhteen. Mukana siinä mittelössä ovat EU-ja euroraha-alueen tilanteet viimeisen puolen vuosikymmenen ajalta eli vaaleihin päästessä viimeisten seitsemän vuoden ajalta. Toisaalta saattavathan ne vaalit tulla jo aikaisemminkin, jos eduskunta hajoitetaan.
                                                  27.04.2013 11:38
                                                • Ymmärtääkseni olennaisinta on oma päätösvalta. Kun Suomella oli omaa päätösvaltaa autonomian muodossa ja suuriruhtinakuntana Venäjän vallan aikana, niin juuri se suomalaisten oma päätösvalta tökki Venäjän tsaarien hallinnon yksioikoistajien silmään. Kaikkinainen hallinto piti Venäjällä harmonisoida nykyterminologiaa käyttääkseni. Silloin syntyi törmäyskurssi ja konflikti suomalaisten kanssa. Jos se oman päätösvallan puolustaminen sitten on sitä nationalismia ja suomalaisuutta, niin mikäpä siinä eli sellainen määritelmä kelpaa minulle.

                                                  Nykyään EU-kuvioissa näkyy vallitsevan sama asetelma. Kun meillä Suomessa on ryhdytty puolustamaan omaa päätösvaltaa ja laajoissa kansalaispiireissä koetaan EU-vallanpito meidän kannaltamme haitalliseksi, niin sen seurauksena taas EU-myönteisillä tahoilla jopa omassa maassamme on alettu syyttää EU-kriittisyyttä nationalismiksi ja suomalaisuuskin on siinä yhteydessä haluttu leimata impivaaralaisuudeksi. Kysymys on ennen muuta oman päätösvallan puolustamisesta ja myös palauttamisesta.
                                                  25.04.2013 19:51
                                                • Kataisen hallituksen kaavailema (lopullinen päätös vasta syksyllä) osinkoverotuksen muutos vääntää tilannetta rahastojen eduksi verrattuna kansalaisten ja kotitalouksien harrastamaan suoraan pörssisäästämiseen. Sikäli mikäli meillä olisi hyvä hallitus, niin sellaista rahastojen suosimista ei tehtäisi. Kaiken kaikkiaan Kataisen hallitus näkyy asettuneen pankkien ja niitten ylläpitämien rahastojen kannalle suoran kansankapitalismin haitaksi.

                                                  Suoraa kansankapitalismia on mm. minun itsenikin puuhastelevana amatöörinä harrastelema suora pörssiosakkeisiin kohdistuva säästäminen, omalla kohdallani vähäiseksi luokiteltava sijoitustoiminta. Rahastoihin en koske pitkällä tikullakaan, vaikka niittenkin katsottaisiin kuuluvan kansankapitalismin käsitteen piiriin. Sinänsä onkin aivan oikein suunnata kritiikkiä rahastoja kohti.

                                                  Suoran osakkeitten omistamisen etuna on se, että määrään itse, mitä osakkeita minulla on omistuksessani ja mitenkä paljon tai vähän. Voin milloin tahansa oman arvioni mukaan ostaa lisää tai myydä pois yksittäisen yhtiön osakkkeita. Päätösvalta on minulla itselläni. Osakekurssien muutokset kuuluvat luontaisetuna asetelmaan. Ostot kannattaa tehdä halvalla ja jonkin yhtiön osakkeitten myyminen kurssin ollessa korkeammallla ostohintaan nähden. Perusajatuksena minulla on pitkäaikainen osakkeitten omistus eikä mikään hetkellisten pikavoittojen hamstraaminen.
                                                  22.04.2013 11:30
                                                • Suomen kielessä ei ole varsinaisesti "futuuria" eli tulevaisuuden käsittelyä tarkoittavaa verbimuotoa. Sitä kyllä korvaa mm. ilmaus "tulee...", mutta silti kielemme on luonteeltaan omanlaisensa. Preesens pitää sisällään tavallaan myös futuurin. Lieneekö kielemme kuin soutamista? Siitä syntynyt. Mehän elämme kuin soutaja eli selkä menosuuntaan. Huomista emme voi varmasti tietää. Takana näkyy veneen vana ja senkin avulla voi soutamisen suuntaa määritellä kuten myöskin perämerkin avulla, jos takana on rannan maastokohtia näkyvissä ja siintämässä.

                                                  Meidän politiikassamme on yleisenä puutteena tulevaisuuteen tähtäämisen vajavaisuus. Sen puutteen poistamista ei ymmärtääkseni ole nykyisen hallituksemme vakuuttelut asioitten korjaantumisesta, kun Välimeren hunsvottimaita tuetaan, veroja kiristetään ja kansan elämisen ehtoja kavennetaan. Ei ole, vaikka hokuna olisi "Fantastista".

                                                  Jos olisin itse puoluejohtaja tai perustaisin meille Suomeen uuden puolueen, niin yhtenä olennaisena näkökulmana yrittäisin luoda huomiseen kurkottamista ja paremmin kuin "Toivo"-sanaa toistelemalla. Olennaista olisi tietysti myös menneen ja olevaisen analyyttinen kritiikki. Vaihtoehtona olisi kuitenkin pystyttävä selkeyttämään hyvään tulevaisuuteen johtavan tien viitoittaminen ja siihen kuuluisi myös sen osoitteen hahmottaminen, jonneka päämäärään tie suuntautuu. Jotta saisin lätinää kiinteämpää konkretiaa tähän kommentointiini, niin tuossa ositteessa voisi olla runsaasti niitä piirteitä ja tunnusmerkkejä, mitä Sveitsissä on käytännössä olemassa. Alppimaasta löytyisi meille suomalaisille paljon opiksi otettavaa. Siinä olisi sopivasti "futuuria".
                                                  21.04.2013 11:39
                                                • Yritän tähän mainita lisää muutamia seikkoja koskien noita kiinnostavia näkemyksiä, joita olen saanut lueskella. Ensinnäkin voin vain kiitellä tavallisen kansan vaurastumisen näkökulman painottamista, sen tärkeyttä. Valitettavasti maan hallitus ei näytä sitä ymmärtävän. Ajatellaanpa tilannetta, jossa yhä enenevässä määrin suomalaiset yksityishenkilöt ja kotitaloudet pärjäisivät taloudellisesti hyvin ja eläisivät tanakasti omilla jaloillaan. "Sosiaalitukien vähenemisen ansiosta verovaroja säästyisi ja taloudellinen toimeliaisuus lisääntyisi" eli olen täysin samaa mieltä kuin sinä otsakkeella "Pimeyden aika"-kirjoittaja. Kun siihen vielä kuuluisi yhä yleistyvä valveutuvainen ajattelu ja omien valintojen tekemisen osaaminen, niin taitaisivat nykyministerimme olla helisemässä. Onhan todettavissa, mitenkä meidän vallanpitäjämme suorastaan pelkäävät omaa kansaansa, äänestäjiä. Siitä pelosta on osuvana esimerkkinä kauhu, jolla asennoidutaan kansanäänestyksien järjestämisen mahdollisuuteen. Presidentti Sauli Niinistökin on ilmoittanut, että EU-jäsenyydestä äänestettiin jo kertaalleen eikä uutta kansanäänestystä tarvita. Mitenkähän Hän mahtaa puolustella sitä, kun "väärin" äänestäneissä maissa on järjestetty uusia äänestyksiä, jotta saataisiin tulokseksi EU-myönteinen äänestystulos?

                                                  Osinkoverotuksen kohdalla on kysytty (minua viisaammat ovat kysyneet), että miksi vanha osinkoveroprosentti 21 tai aikaisempi 19 ei olisi voinut pysyä voimassa, niin verotuksessa olisi ollut pitkäjänteisyyttä ja jatkuvuutta? Monissa muissa maissahan osinkoverotus on juuri tuossa 20 prosentin kieppeillä.

                                                  Six-pack-puolueitten osalta muutama toteamus myös niistä. Kun osinkoverotus on tuossa mainittu, niin muistan hyvin, kuinka Paavo Arhinmäki taannoin "totesi" julkisesti: "Ei tavallinen kansa pörssiosakkeita omista!". Minun mielestäni se oli virheellinen väittämä. Ajatellaanpa, mitenkä paljon meillä Suomessa on esim. opistonsa käyneitä merkonomeja ja liike-elämän palkanansaitsijoita ja opettajia ja pienyrittäjiä ynnä ammatinharjoittajia, niin minun mielestäni mm. he ovat sitä tavallista kansaa tänä maailman aikana. Ja he kaikki sekä monet muut tavallisen oloiset ihmiset voivat omistaa ja useat omistavatkin pörssiosakkeita. En ole samaa mieltä Arhis-Paavon kanssa. Toistan pörssijohtaja Lauri Rosendahlin maininnan 820.000 suomalaisesta pörssiosakkeitten omistajasta.

                                                  RKP näkyy pitävän pakkoruotsia suorastaan eskatologisena uskonkappaleena, josta joustamista ei ole mahdollista ajatella missään olosuhteissa. Vai olenko väärässä? Näen itse kuitenkin asian niin päin, että pakkoruotsin poistaminen tarjoaisi myös RKP:lle uusia näkymiä toimia yleispuolueena ja saavuttaa jopa laajenevaa kannatusta siihen tapaan kuin sinä arvoisa "Six-packin väliarvio"-otsakkeella kirjoittaja hahmottelet. Näen kuitenkin ehdottomana kynnysseikkana pakkoruotsin kumoamisen. Pakkoruotsin myötä RKP itse sulkeutuu ja lukkiintuu ahtaaseen poteroonsa. Ainoa ulospääsy on pakkoruotsin poisto.
                                                  18.04.2013 18:22
                                                • Lajikkeen laadusta en tiedä muuta kuin sen, että jo ennen Juhannusta raparperin vartta pukkaa enemmän kuin kerkiää käyttämään. Kasvua jatkuu pitkälle kesään, kun varsia harventaa riittävästi.17.04.2013 18:43
                                                • Kyllä tuosta valikoimasta jo kelpaa miettiä täydennystä pihapiiriin silmän iloksi.17.04.2013 18:38
                                                • Meillä on juuri tuo kuvavalikoiman ylinnä oleva punainen Keisarinpikarililja.17.04.2013 18:37
                                                • Vilkaisin pikimmiltään pörssiyhtiöitten osinkojen jakamisen tilannetta viime vuotta koskien ja osinkoa eivät jaa laisinkaan mm. seuraavat yhtiöt:
                                                  - Outokumpu
                                                  - Talvivaara
                                                  - Componenta
                                                  - Finnlines
                                                  - Glaston
                                                  - Pöyry
                                                  - Viking Line
                                                  - Ixonos
                                                  - Nokia
                                                  - Stonesoft
                                                  - Tecnotree
                                                  - Trainers´House

                                                  Millaiseksi sitten mahtanee muodostua tuloskehitykseltään tämä vuosi ja ensi vuosi ja seuraavat vuodet? Jos osinkoja jakamattomien yhtiöitten lista muodostuu kovin pitkäksi, niin eipä siitä sitten keräänny osinkoverotuottojakaan monia satoja miljoonia euroja valtion verokertymälaariin.
                                                  17.04.2013 11:33
                                                • Arvostan erityisesti ruohonjuuritason näkökulmaa. Ajatellaanpa Viron tilannetta viimeksi kuluneen neljännesvuosisadan eli 25 vuoden aikana. Neuvostovallan loppuvaiheessa 1980-luvulla virolaisuus oli häviämässä venäläisyydelle Viron neuvostotasavallassa. Perinteiseen tapaan ennen muuta rannikkoseudut olivat suuressa määrin "venäläistyneet" eli "venäläistetty". Se venäläisyyden eteneminen tapahtui mm. siten, että kun uusia tuotantolaitoksia perustettiin Viroon, niin henkilökunnaksi valikoitiin säännönmukaisesti venäläisiä ja kun heitä ei ollut riittävästi Virossa, niin venäläistä työväkeä tuotiin Viron ulkopuolelta. Viro alkoi muuttua venäläisenemmistöiseksi. Tuolloin 1980-luvulla päädyttiin tilanteeseen, jossa viro kielenä määriteltiin uhanalaiseksi kieleksi.

                                                  Kun sitten virolaiset, eestiläiset, havahtuivat huomaamaan, että CCCP-valtakunta alkoi heikentyä ja haprastua, niin Virossa virisi määrätietoinen pyrkimys yrittää palauttaa itsenäisyys. Tätä pyrkimystä luonnehdittiin Neuvostoliiton vallanpitäjien toimesta vaaralliseksi ja edesvastuuttomaksi nationalismiksi. Moskova määritteli virolaisten itsenäisyyspyrkimyksen haitallisuudeksi. Kipaisepa sinä arvoisa "ei-fundis" Suomenlahden eteläpuolelle ja julista siellä kantaasi, jonka mukaan virolaisuus olisi älyllisen epärehellistä kiihkonationalismia ja kapeakatseisuutta!
                                                  16.04.2013 14:10
                                                • Kansallisuusaatteen näkeminen painottuneesti haitallisena antaa aiheen sen näkökulman tarkastelemista kriittisesti. Otetaanpa termiksi "nationalismi" ja siihen liittyen erityisesti kieli, joka on minun ymmärtääkseni eräs keskeinen kansallisuuden tunnusmerkki. Toki muitakin jakolinjoja on kuten entisen Jugoslavian alueella, jossa uskonnolliset erot ovat perustana. Serbit ovat ortodokseja, kroaatit roomalaiskatolisia ja molemmat puhuvat samaa kieltä, joka tosin kirjoitetaan Serbiassa kyrillisin kirjaimin ja Kroatiassa latinalaisin aakkosin.

                                                  Kun jossain valtiossa omaa kieltään ja ehkä jopa uskonnoltaankin omanlaisensa väestö tavoittelee entistä laajempaa valtaa päättää omista asioistaan, niin hyvin yleistä on, että keskushallinto vastustaa semmoista "separatismia" ja leimaa sen herkästi turmiolliseksi "nationalismiksi". Nationalismi-syytös on hyvin herkässä. Venäjä pyrki yhdenmukaistamaan tsaarien valtakauden loppupuolella valtakunnan lait ja siitä seurasi konflikti Suomen kanssa. Se oli tyypillinen asetelma, jossa Venäjän hallinto saattoi syyllistää suomalaisia nationalisteiksi. Meidän omalta kannaltamme katsottuna taas kansallisuusaatteen vahvistumisen myötä Suomi saavutti itsenäisyyden, kun siihen tarjoutui tilaisuus ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Pitäisikö silloinen Suomen separatistinen nationalismi tulkita turmiollisuudeksi?
                                                  16.04.2013 09:15
                                                Edellinen
                                                Sivu 28 / 30

                                                Siirry sivulle

                                                • 1
                                                • 2
                                                • 3
                                                • 4
                                                • 5
                                                • 6
                                                • 7
                                                • 8
                                                • 9
                                                • 10
                                                • 11
                                                • 12
                                                • 13
                                                • 14
                                                • 15
                                                • 16
                                                • 17
                                                • 18
                                                • 19
                                                • 20
                                                • 21
                                                • 22
                                                • 23
                                                • 24
                                                • 25
                                                • 26
                                                • 27
                                                • 28
                                                • 29
                                                • 30
                                                Seuraava

                                                Osallistu keskusteluun

                                                • Elämäni biisi vieraat la 24.10. - Yksi vieras on suomalaisten super-suosikki6

                                                  Lauantaina 24.10. sinisille sohvalle istahtaa totutusti viisi vierasta. Nyt tiedossa on varsin viihdyttävä vierasjoukko, kun vieraita on vahvasti sekä urheilun että viihteen saralta. Katso, ketkä ovat mukana: https://ww…

                                                • Jippu kärsii alkoholismista ja riippuvuuksista mm. sokerikoukku oli vahva10

                                                  Meri-Tuuli Elorinne alias Jippu on suomalainen laulaja-lauluntekijä, joka kasvoi taiteilijakodissa. Jipun elämää ovat värittäneet erilaiset riippuvuudet. Jippu on puhunut avoimesti alkoholismistaan ja sokeririippuvuudes…

                                                • Mietteitä kesäajan päättymisestä36

                                                  ja kellon siirrosta. Elämme yhden tunnin uudelleen. Siirrämme kellot kesään. Illat pimenee nopeammin. Nytkin jo tuntuu, että kuuden aikaan alkaa jo olee yä. Mullon joku sisäinen tumma laiskuus, väsymys... >, se vaan …

                                                • Aivovammasta kärsivä Janne Saarinen avoimena - Nämä isot haasteet TTK-parketilla0

                                                  Näyttelijä, juontaja Janne Saarinen on tehnyt vaikuttavan matkan Tanssii Tähtien Kanssa -kisassa. Saarinen aloitti muutama vuosi sitten ratakelkkailun. Hän loukkaantui vakavasti harjoituksissa Norjan Lillehammerissa vuo…

                                                • Ansiosidonnainen on täysi vitsi nykyään, toimeentulotuen tasoa278

                                                  Olet ehkä maksanut kuukausittain siitä etä jos jäät työttömäksi sinulla olisi enemmän turvaa. Nykyään ansuosidonnainen on romutettu. Summa on lähes sama kuin perustoimeentuloa saavilla. Saat 100% ansiopäivärahaa 2kk ja …

                                                Suomi24 Viihde

                                                • TTK: Katri Riihilahti lataa suoraa tekstiä Nico-oppilaasta: "Ottaen huomioon Nicon asenne..."Katri Riihilahti tanssii uudella Tanssii Tähtien Kanssa kaudella Nico Lingmanin kanssa.
                                                • Tässä ovat Elämäni biisi vieraat lauantai 24.10. – Yksi vieras on suomalaisten super-suosikkiElämäni biisi -suosikkisarjassa on vuorossa jo 7. livelähetys.
                                                • TTK-Linda Sällströmin tyttöystävä paljastui – Tässä on mysteerirakasLinda Sällström on mukana Tanssii Tähtien Kanssa -kisassa.

                                                Stara

                                                • Asuntoilmoitus hämmentää: ”Vaikuttaa siltä, että talo on kirottu”Kajaanin liepeillä Vuolijoella on nyt myynnissä rintamamiestalo, jonka myynti-ilmoitus herättää
                                                • Vioittunut F-35A Lightning II saapui Suomeen toisen hävittäjän kanssaSuomen on nyt saapunut kaksi uutta F-35A Lightning II -hävittäjää,
                                                • Yleisurheilun EM-kilpailut 2030 Helsingissä – suurin urheilutapahtuma 25 vuoteenYleisurheilun EM-kilpailut järjestetään Helsingissä vuonna 2023. Tapahtuman isännyydestä päätti Sveitsin

                                                Etkö löytänyt etsimääsi?

                                                Aloita keskustelu
                                                Suomi24

                                                Suomen suurin keskustelupalvelu

                                                Palvelut

                                                • 24Keskustelu
                                                • 24Treffit
                                                • 24Viihde
                                                • 24Chat
                                                • Hyötylinkit
                                                • Reseptit
                                                • Horoskooppi
                                                • Lainaa

                                                Ohjeet ja palaute

                                                • Palautelomake
                                                • Opastus
                                                • Säännöt
                                                • Keskustelu Suomi24:stä

                                                Kaupallinen yhteistyö

                                                • Auto1 Vaihtoautot
                                                • TV-ohjelmat
                                                • Sanakirja
                                                • Tietosuojaseloste
                                                • Käyttöehdot
                                                • Evästeasetukset

                                                © 2026 Suomi24, osa City Digitalia