pcb666
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia101 aloitusta · 418 kommenttia
- Vielä ihanamman voisit löytää, jos kohdallesi osuisi Tie, Totuus ja Elämä.
Kannattaa etsiä, vaikka ei löytäisikään.
En minäkään adventtikirkosta löytänyt. Muualta piti etsiä. - Jarin hotelli voisi hankkia pyh!ille oman nikin, kun pyh! ei näytä itse sitä osaavan tehdä.
Joten Jari, tee nyt joulun kunniaksi yksi helppo laupeudentyö!
Ei se ole kiellettyä adventistillekaan. - Hanki tietsikkaasi värinäyttö!
Siinä oma nikki näkyy sinisenä. Niin helppoa se on. - Joku tietämätön raukkaparka hokee tuon tuostakin "hanki oma nikki".
Kertokaa te muut hänelle, että pyh! ei ole kenenkään oma nikki. Se on käyttäjiensä yhteinen!
Jos se olisi oma, se näkyisi värinäytöllä sinisenä, kuten vaikkapa minun oma nikkini.
Tietysti on tässä sekin mahdollisuus, että kun se kiivain pyh! pystyy ajattelemaan vain mustavalkoisia ajatuksia, hän tunnelmassa pysyäkseen katselee tätä adventismiaihettakin mustavalkonäytöltä!
Tämä mieleen juolahtanut ajatukseni pelasti koko iltani.
Joten kiitokset teille, te kaiken maailman pyh!'it. - Niin vaikeaa kuin se joidenkin tämän palstan lukijoiden on uskoa, toivon että adventtikirkossa asiat kääntyisivät paremmalle tolalle ainakin siinä suhteessa, että siellä saisi nykyistä enemmän kuulla Kristuksesta ja elämästä hänen yhteydestään.
Onhan siellä joukko sukulaisiani, joista ainakin osa on kovin hämmenyksissään siitä pelastuksen asiasta ja siitä, mikä kristinuskossa on keskeistä, mikä taas "maapähkinöitä".
Ja olisi kiva silloin harvoin kun tapaamme, keskustella Kristuksen erinomaisuudesta eikä siitä, mitkä ovat niitä ruokia, joiden syömisestä joutuu kadotukseen ja onko kahvin, "myrkkyteen" tai Cokiksen juominen oikotie kadotukseen.
Minun äitini hyvin harvoin puhui Jeesuksesta, mutta sitäkin innokkaammin sapatista, sunnuntaista, pedon merkistä, kuolleitten tilasta, spiritismistä ja sianlihasta.
Hänelle helvetti oli mieluisampi puheenaihe kuin taivas.
Ja kuitenkin hän oli arvostettu seurakuntalainen.
Että semmoisen adventismin piirissä minä sain kasvaa.
"Jotakin siitä tietäisin, olinhan siellä minäkin". - Palautetta:
- En ole Hirvas enkä edes tunne kyseistä henkilöä.
alex.kasi väitti:
"Minä joka en ole adventisti - mutta en uskoni vuoksi voi tai halua valehdellakaan - tiedän kuitenkin että adventistien koko pelastus ajatus perustuu Jeesuksen antamaan lunastuskuolemaan .. se on adventismin kulmakivi.."
Kommentti:
vaikka alex ei halua valehdella, hän kuitenkin antaa väärän todistuksen, ainakin jos tarkastellaan "adventtisanomaa" Suomessa vuosina. 1960 -80.
Siltä ajalta minulla on adventistisia painotuotteita järkyttävän iso määrä.
Ja engallinkielisiä löytyy Pääjohdon arkistosta vaikka kuinka paljon lisää.
Siitä vaan Alex laskemaan, kuinka usein noissa esiintyy nimi Jeesus ja kuinka monta kertaa Ellen, White, tai jonkin sellaisen kirjan nimi, jonka kannessa komeilee tekijän kohdalla Ellen (G.) White!
Lopputulos saattaisi hätkähdyttää Alexiakin.
Ja muistuu mieleen eräskin pastori, joka mielipuheenaihe sapattikoulussa oli sisarten nutturattomat kampaukset. Siitä ne siskot, jotka tunsivat joutuneensa puhujan kaltoin kohtelemaksi, ryhtyivät napinoimaan sanoen, ettei joka naisella hiukset kasva niin pitkiksi, että niistä nutturan saisi.
Eli sille edesmenneelle pastoriveljelle nuttura oli tärkeämpi saarnan aihe kuin Jeesus.
Jos Alexin mielestä Jeesusta nykyään adventtikirkossa huomioidaan enemmän kiuin minun siellä ollessani, kysyn kainosti, milloin muutos alkoi ja joko se on loppuun saatettu.
Olen muuten ollut Adventtikirkossa jäsenenä muutamassa johtokunnassa ja toimikunnassa, joten en ole ihan tietämätön noista vanhoista "hyvistä" ajoista. - Korjaan:
Tarkoitin ketjua "Oikean seurakunnan tuntomerkkejä" - Narsismin armolahja.
Mutta tuskinpa Jumalalta saatu. - "Ilman taitoa ei intokaan ole hyväksi".
Soveltakoon sen itseensä jokainen, johon se kolahtaa. - Mahtaako adventistinuorten synneistä olla mitään luotettavia tilastoja?
Jos ei ole, ei pitäisi väittää, että "suurin osa".
Muuten olen sitä mieltä, että adventtikirkon pitäisi neuvotella Suomi24:n kanssa tämän kristinuskon pääotsikon alla olevan "adventismi"-alaotsikon muuttamiseksi vaikkapa laurilalaisuudeksi.
Tästä keskustelupalstasta tällaisenaan ei ole hyötyä adventisteille eikä ei-adventisteillekaan.
Jos adventismipalstaa ei voida lopettaa tai sen nimeä muuttaa, sitten vaihtoehtoina tulisi kysymykseen kirjoittajien pakolliset nimimerkit ja lisäksi se, että kirjoitusoikeus olisi vain adventisteilla, nykyisillä ja entisillä.
Sikäli tämä sivuaa minuakin, että mitä hullumman kuvan tämä adventismipalsta antaa adventismista, sitä vaikeampi minun on perustella ei-adventeille, miksi en lähtenyt "vetämään" sairaasta porukasta heti täysi-ikäiseksi tultuani.
Vaikea siihen on soperrella järkevää vastausta.
Kyllähän adventisteilla on oikeus liata oma pesänsä, mutta ei heillä mielestäni ole oikeus liata toisten entistä pesää. - Jari,
usko nyt,
ei se uskontonsuunta ole babtismi eivätkä sen jäsenet ole babtisteja.
Vaan baptismi ja baptistit.
Haluaisitko, että Pohjanmaalla puhuttaisiin arventisteista ja Lahden liepeillä alventisteista ja Itä-Suomessa aaventisteista?
Jotain kunnioistusta toisin uskovia kohtaan, pyydän!
Onko liikaa pyydetty? - Jari, älä viitsi!
Ei sen kirjan nimi ollut "Täyttä hebreaa"
eikä se kielikään ole hebrea vaan heprea. - Tiedoksi levolliselle mielelle:
"Aramea (arameaksi [arɑmiθ], [arɑmit], [ɑrɑmɑjɑ], [ɔrɔmɔjɔ]) on Lähi-idässä käytetty, länsiseemiläisestä kantakielestä kehittynyt seemiläinen kieli. Vanhimmat arameankieliset kirjoitukset ovat 900-luvulta eaa. Aramean kieltä käytettiin myös roomalaisessa Juudeassa (nykyinen Israel), ja yleisesti uskotaan sen olleen Jeesuksen äidinkieli. Eräät osat Vanhaa testamenttia on kirjoitettu alun perin arameaksi, samoin suurin osa juutalaista Talmudia.
Nykyään aramean kielen eri muodoilla on noin parisataatuhatta puhujaa, enimmäkseen Syyriassa ja Irakissa sekä paljon siirtolaisina Euroopassa. Sitä puhuvat etenkin assyrialaiskristityt.”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aramean_kieli - Vanhempani eivät kuulteni koskaan painostaneet.
Toki on mahdollista, että olisivat antaneet tietylle pastorille tehtäväksi minun saattamiseni kirkon jäsenluetteloon.
Pastorien nokkimisjärjestys oli pitkälti riippuvainen siitä, kuinka monta henkilöä olivat kunkin vuoden aikana käännyttäneet kasteelle asti.
Tietääkseni kasteista ei maksettu bonuksia, mutta jos niitä oli paljon, saattoi se auttaa virkauralla etenemiseen jne. - Minut kyllä aikoinaan pakotettiin kasteelle, ei ihan aseella uhaten mutta tuntikausien intensiivisen painostuksen jälkeen.
Kyseisen kaltaista tapahtumaa on joku muukin kuin minä luonnehtinut hengelliseksi raiskaukseksi.
Erityisen traumaattista tuollaisessa tilanteessa on se, että kasteelle pakotettu on ennen kastettaan vuosien ajan kuullut naureskeltavan lapsikasteelle, koska "jos ensin ei ole uskoa, on kastekin viraton".
Siinä sitten adventistinuori pähkäilee, miten pitäisi suhtautua saamaansa kasteeseen, jolle vietäessä hänellä itsellään ei ollut uskoa.
Ja miettii, pitäisikö mennä uudelleen kasteelle, jos se usko joskus tulee.
Ja tulihan se usko, mutta ei adventtikirkossa.
Ja edelleenkin sitä miettii, kuinka tärkeä se uskon ja kasteen järjestys oikein onkaan, vai onko se. - Se 5-vuotiaan kastaminen on kyllä tapahtunut Suomessa, mutta kun kasteen tapahtumakuntaa en tiedä, saattaahan se nykyään kuulua Venäjäänkin.
- Maallikolle sapatti voi olla uuvuttava päivä, mutta kuten monessa adventitiperheessä lapsetkin ovat todenneet ja ääneen lausuneet, että "onneksi sunnuntaina voidaan levätä".
- Tiedossani on, että adv.kirkko olisi kastanut ainakin yhden viisivuotiaan, ehkä muitakin. Kaipa tuo esikouluikäistä pidettiin varhaiskypsänä?
Tuosta nimenomaisesta kasteesta on hieman yli 70 vuotta aikaa.
Mutta viimeisten 70 vuoden aikana en tiedä kirkon kasteteologian muuttuneen.
Käytännöt kyllä ovat voineet muuttua. - Levollinen_mieli,
onnittelen Sinua siitä, että lääkityksesi on melkein kohdallaan. Se, että mielesi on levollinen, on hyvää mainosta käyttämiesi lääkkeiden valmistajille.
Kun vielä todellisuuden taju saataisiin Sinulle takaisin, olisi lääketieteellä aihetta riemuitsemiseen.
Tuskin lääkärisi pahoittaisi mielensä, jos mainostaisit häntä meillekin, joilla mieli ei ole niin levollinen kuin Sinulla.
Realiteetit kun tuppaavat huolestuttamaan ainakin osaa lukijoistasi. - Kummallista asiassa on se, että vaikka Suomen adventtikirkon johdon mielestä asiat menivät mallikkaasti 70-luvun lopulla ja ehkä 80-luvun alkuvuosinakin, valistuneimmat maallikot näkivät synkkiä pilviä taivaalla, joka kirkon johdon mielestä oli ihan pilvetön.
Tapahtumien kulku on osoittanut, että johto reagoi liian hitaasti, jos ollenkaan, "ilmastonmuutokseen", josta ennusmerkit kyllä olivat nähtävissä, jos vaan viitsi "hiukan tsiigata ympärilleen", Protestilaulun sanoja lainatakseni.
Kulloinenkin unionin ja/tai piirikunnan johtaja lykkäsi ratkaisujen teon seuraajalleen, näin olen asian käsittänyt.
Siviilirohkeutta edellytettiin jäsenistöltä, vaikka johto ei näyttänyt esimerkkiä rohkeudesta.
Johto kavahti pa..an tonkimista, koska siitä olisi saanut vain kädet likaisiksi ja haiseviksi.
Oma ura oli tärkeämpi kuin kirkon menestys. Jos tähän sääntöön on ollut poikkeuksia, mielelläni lukisin niistä.