pertti.e
Olen uskis,ev.lut..naimisissa.
Harrastan kuntoilua, lukemista, penkkiurheilua.
"Ei uskonmäärä pelasta vaan uskon kohde".
Sanal.11:25:"Hyväätekeväinen sielu tulee ravituksi, ja joka muita virvoittaa, se itse kostuu."
Koulutus: yo, laborantti
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia12 aloitusta · 6913 kommenttia
- Tämä onkin mielenkiintoinen asia pohdittavaksi. Jos otat vertauskuvan vertauskuvana niin kuin se on tarkoitettu niin silloinhan otat sen kirjaimellisesti vertauskuvana.
Vertauskuva tulee tulkita vertauskuvana, koska sellaiseksi se on tarkoitettukin. - Kyseisissä jakeissa Paavali kirjoittaa että homoseksuaalisuuden harjoittaminen on myös synti. Kokonaiskuvassa minusta Räsänen kuuluttaa Ev.lut kirkon suhtautumista Raamatun Sanaan.
- Raamatun lainaaminen ei ole lain rikkomista, ainakaan vielä. Sekin aika tosin voi olla edessä näinä "suvaitsevaisuuden markkinoilla". Tuskin Päivi varoitteluja tarvitsee, hän tulee pitäytymään Raamatun Sanassa jatkossakin. Rohkea ja suoraselkäinen nainen, nostan hattua hänelle :)
- Kyseisen kohdan (Room.1:24-27) lainaaminen sopii hyvin hänen kirjoittamaansa twiittiin. Asia tulee hyvin selväksi. Enemmän ihmetyttää ev.lut kirkon toiminta.
Kyseessä ei siis ole vainoaminen sen enempää kuin kiihottaminen vaan Raamatun totuuden esiintuominen. Eihän se Raamatun totuus aina miellytä, varsinkin jos se tulee kohti. Mutta sehän on juuri sen tarkoitus, saada ihminen nöyrälle paikalle ja turvautumaan vajavuudessaan Jumalaan ja Hänen armoonsa. - Onhan se rakkautta varoittaa jostakin asiasta. Jos varoitat ja kiellät lasta että hän ei laita kättään nuotion liekkeihin, sehän on rakkautta.
Eikös se olisi juuri sadistista olla varoittamatta vaarasta? Näin minä ainakin näen asian.
Terv. Toinen kristitty mies :) - Synnin sanominen synniksi ei ole vainoa. Eihän se ihminen mielellään halua kuulla olevansa syntinen, mutta ei se totuus muuksikaan muutu. Eli synnin sanominen synniksi ja Raamatun lainaaminen eivät riko suomen lakeja ( ainakaan vielä).
- Ei se että sanoo synnyn synniksi ole vihaa, päinvastoin se on suurta rakkautta. Näinhän menetteli myös Jeesus.
- Ei Luther kristinuskoa niinkään muokannut vaan uudisti eli palautti sitä alkuperäisempää ja aidompaa kohti.
- Uskontotieteessä asian laita on varmasti näin. Itse näen kuitenkin eron taikauskon ja kristinuskon välillä perustellusti. Ne eivät vain yksinkertaisesti mahdu samaan viitekehykseen erovaisuuksien vuoksi.
- Kierrän kaukaa koska en minäkään usko horoskooppeihin. Näkemyserosta taikauskon ja kristinuskon erovaisuuksien suhteen emme pääse yhteisymmärrykseen. Mutta ei kaikesta tarvitsekaan olla samaa mieltä, tylsäähän se sellainen olisikin. Näkemyksiä ja mielipiteitä maailmaan riittää, ja niin pitääkin olla.
- Taikauskosta en tiedä, kierrän horoskoopit ja muun vastaavan kaukaa.
Kristinuskossakin uskominen on täysin vapaaehtoista, ketään ei pakoteta uskomaan Jeesukseen, voi uskoa tai olla uskomatta, voi vapaasti valita. - Näinhän se on. Yleisesti ottaen pakottaminen asian kuin asian suhteen ei johda hyviin tuloksiin. Ainakaan jos asiaa tarkastelee pitkällä välillä, se pakottaminen kun ei luo minkäänlaista motivaatiota pakotetulle. Asiallinen keskusteluyhteys ja toisen kohtaaminen ihmisenä luo sitä vastoin paljon paremmat pohjat muutokselle.
- Kun kerta haluat uskoa, niin mikä sinua estää uskomasta? Onko siihen jokin syy? Kristinuskon mukaan ihminen pelastuu, kun hän ottaa Jeesuksen vastaan ja uskoo Häneen, muuta ei tarvita.
Jos jaksat voit lukea Raamattua ja hengellistä kirjallisuutta. Voin suositella Kalevi Lehtisen kirjoja, hän selittää uskonasioista selkeästi, havainnollisesti ja armollisesti. - Abortti on tunteita herättävä ja haastava aihe. Ja syystä, onhan siinä kyse useasta ihmiselämästä.
Itse lähestyn aihetta siltä kannalta, että miten saataisiin abortit vähenemään. Ainakin voisi lisätä valistusta ja keskustelua aiheesta. Tukea ja rinnalla kulkemista voisi myös lisätä. Paljon puhutaan oikeuksista, ehkä olisi hyvä puhua myös vastuunkannosta yleensäkin asioiden suhteen. - Näinpä juuri. Vaarana on juuri se että "suola menettää makunsa, ja silloin se ei enää kelpaa mihinkään". Eli näkisin että jos opista aletaan luopumaan, tilalle tulee jotain muuta. Ja se muu ei sitten enää vastaa kirkon oppia ja olemusta ja kirkko alkaa muistuttamaan jotain ihan muuta kuin mitä se on alun perin ollut.
- Minä+olen+luterilainen+ja+uskossa,+niin+lienen+lukeutuvani+tuohon+"tosi-uskovaiset"+määritelmään,+mien+lienee?
- Onhan se asian laita näinkin. Kirkko joutuu kyselemään itseltään, että hakeeko se sitä "kansansuosioita", vai pysyykö opissaan vaikka se nykyaika tarkoittaakin jäsenkatoa. Eihän tämä helppo yhtälö ole. Itse näen kuitenkin että oppi edelle tulee mennä, tuli sitten mitä tuli.
- Tuo on aika hyvä mittari arvioida ihmisen "kypsyyttä" ihmisenä vakaumukseen katsomatta. Psykologi ja terapeutti Erik Ewalds lohkaisikin aina joskus saarnatessaan, että: "rukoillaan ennemmin uskovaisista ihmisiä, kun ihmisistä uskovia".
- "Totta, esim. jos minä olisin syntynyt Sinun veljeksesi (joka on toki mahdotonta), niin minä saattaisin olla laisesi uskovainen. Ehkä jopa fanaattisempi."
Voisi olla tottakin. Toisaalta isäni on ateisti ja äitini suhtautuu uskonasioihin asiallisen neutraalisti. Eli en uskoessani ainakaan kodin perintöä kanna.
"Totta. Ei esim. oma puolisoni kuulu kirkkoon, koska kirkon oppi on Hänen mielestään liian maallista. Ikiateisti ja nuorenmaan kreationisti aviossa yli 30 vuotta. Kreisiä, vai?"
Aika jännä juttu kyllä. Tässä (teissäkin) se nähdään että eritavoin ajattelevatkin voivat mennä yhteen ja pysyä yhdessä. Kaikkea hyvää teille :) - Minusta ne tunnustuskirjat muodostavat selkeän opillisen kokonaisuuden ja ohjeistuksen Ev.lut kirkkoa koskien. Niistä selviää kirkon oppi ja sen perusta selitysten kera. Jokainen voi itse tarkistaa haluaako niihin sitoutua ja uskoa vai olla uskomatta.