- En kärsi lääkkeestä, päin vastoin, hyvää se tekee, pitää hengissä.
En katoistakaan tiedä muuta kuin, että mulla on uusi, lukkopontti...
Dosentti on täynnä, jotenkin olen
niin vanhanaikainen vanhus,
että luotan apteekkiin
en halua ostaa lumeita dosenttiini.
Se yksi pilleri pitää hengissä ja muut hyvällä tuulella ja iloisena, tähänkin jotain keksin vaikka kärsimyksestä pitäisi kirjoittaa... - No, enpäs ole ennen moista yhteyttä huomannutkaan,
nyt se syy on löytynyt, voi pahus, kun ihan ollaan ilman siirtomaita elelty
niin ahdistushan siitä vielä riivaa pientä päätä ja sydäntä ja siksi pitää ...
Joka päivä suon armoa itselleni ja ei tarvitse ihan noin kaukaa anomusta laatia, ihan omassa pääkopassa ne kiemurtaa...ja kelle minä muille armoa kuin itselleni... - Mä voisin kirjoittaa, ootas vaan kun vähän ensin reenailen...
ei vaikkaa, se viskaa niin venäjään...olkoon...pois minusta murteet ja muut murinat - Tänään minulla on tapaaminen ihanan tumman herran kanssa.
Nokisutari tulee puolilta päivin.
Kokonaisen vuoden olen häntä ja hänen hyviä juttujaan odottanut.
Mutta tänään...
En ole vielä hissukka sutaria tavannut,
kaikki tapaamani sutarit osaavat ottaa niin lupsakaasti hetkeksi haltuunsa
niin rouvan kuin rouvan nunnankin... - ihan pakko vielä kirjoittaa, koko aamun on hykerryttänyt kun sain tänä aamuna aamupalapöydässä kaikki tönkkönä istuvatkin nauramaan kun hoidin hommani viron kielellä vääntäen, lopulta olin virolainen hierojatar(muistelin vain kylpyläreissujani) ja jokainen hymy huulillaan jatkoi päiväänsä.
Aloitin sillä tutulla tervehdyksellä 'Tere, tere vanha kere'...terve, terve vanha piru...silloin tämä piru pääsi valloilleen ihan extemporee, hauskaa oli ainakin tällä pirulla.
Kokeilkaas ... sillai pehmeästi viron puherytmiin... - Eilisestä vielä iloinen, tietysti Tähdestä, mutta muutakin hyvää siinä kaksituntisessa oli, kiva viihdyttävä ohjelma, kaksituntinen tuntui jopa lyhyeltä, oli onnistuttu karsimaan väliaikalaulajat minimiin. Jopa sketsit olivat herkullisia.
Sitten se, että Kuusamon tyttö oli valittu esikuvaurheilijaksi, oikeaaan meni sekin valinta, hän esiintyy aina iloisesti, ei hymy hyydy vaikka nurin menee, tosin pipo ei lähde vaikka mikä olisi... sitten tietysti nämä iäkkäät leidit siellä lavalla, oli hauskaa nähdä pyörähtelemässä, ja Siiri osaa aina jutun heittää.
Sairaudesta iloinen, joo, leikkausjonossa viruvana olen iloinen, taas olen lähempänä puukkoa, enää neljä ennen minua ja sitten tietysti kaikki syöpäpotilaat. Heille etuilun en mielihyvin suon, kiireisenä vaan kaikki alueen syöpää sairastavat, viipyköön oma paikkani.iloisena vaan odotan... - Lumisota. Sanasota. Tyynysota.
Lumipallot pesuiksi muuttuvat, sulatan ilon naurun kyyneliksi.
Sanat sointuvat sopusäveliksi, suljen ne suudelmin.
Tyynyt kainaloon etsiytyvät, tyynyllesi käärin kuiskauksen.
Peiton alla yhdessä rauha solmitaan. Uneen unohdutaan.
'
https://youtu.be/L_ATB_E_9U4 - Onpa+ihanaa+löytää+ihminen,+jolle+eläkesysteemit+ovat+niin+yksinkertaisia+ja+selviä.
- En mä sun mielipidettäsi arvostellut kerroin vain omani, mähän kannustin aloittamaan oman suklaa-aloituksen, se olisi niin virkistävä näitten lyttäävien moralisoivien typeryyksien ja rienauksien joukossa, joita minäkin kirjoittelen.
Kun ei olisi taas kultasuu älähtänyt kun kalikka kolahti, vai miten se mahtaa mennä.
Ihanaa päivää kaikille, jotka rohkeasti kommentoitte olematonta ajatustani. - Mietitään vaan.... mutta kahdesta viinilasillisesta täällä kertominen ei ole sen kummempaa. Miksi moista aloitusta vastaan hyökätään, kerrotaanhan täällä monenlaisia asioita, vai onko alkoholista kirjoittaminen aina hätähuuto. Elämästä täällä kirjoitellaan, kuinka mennään sinne ja tänne, käytiin siellä ja täällä, paistetiin munia ja syötiin sitä sun tätä...
Jokaisella on omat asiansa, jotka haluaa jakaa, miksi se pitäisi jättää tekemättä vaikka se joillekin viisaille ja nokkelille lukijoille saattaakin olla jonnin joutavaa.
Olisi tuo sinunkin suklaan syömisesi mainio aloituksen aihe, tiedän joukon suklaan syöjiä, joilla siihen kohdistuu vaikka mitä, mitä syöt, miksi syöt, millasta, ja mitä vaikutuksia, lapsityövoimaa ja maailmantaloutta.
Saatan usein ajatella, että mitä tuota tänne kertomaan, mutta me ihmiset olemme erilaisiaa ja tämä palstakin saa olla erilaisten ihmisten jne.....
Hyväksyntä ja arvostaminen on niin pirun vaikeaa meille 60
niin paljon helpompaa ja kevyempää on väheksyä ja lytätä, vai mitä.... - Olen pihalla ja perusteellisesti, kaukana pimeimmässä pusikossa kun luen näitä kookoo sun juttujasi, siis kuka loppaa ja kuka on inha tyyppi, mutta ei se haittaa. Vitsit otan tosikkona ja tosit väännän haihatellen vitseiksi.
Mutta tähän tekee mieli vääntää, jos loopissa oli kyse uutisesta, uutinenhan kuuluu nykyään samaan sarjaan kuin ketju , valhe, emävalhe, tilasto. Vuodenvaihteessa tehdään tilastoja ei se mikään maksettu tilaus ollut, vaan tilasto. Tilasto kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Siellä mekin tileinemme ollaan, toiset vaihtaa autoo toiset kyttää' ämpäriä', yksiin ei mene onnen asiat tässäkään suhteessa. Tuo äijä tuossa edellä puhuu kyllä järkee, ei edes oppositiota kiinnosta ne 'ämpäriä' jahtaavat, ei ne kiinnosta ketään.
Tämä kiljunen on ollut itse eduskunnassa päättämässä meidän pienten ihmisten asioista ja tipahtanut sieltä ja sinne tekisi nyt mieli uudestaan. Aikoinaan (en toki ole tietoinen miten hän on aikoinaan äänestänyt) hän ollut siihen aikaan kuitenkin sotkemassa sitä soppaa, miten mahtoi silloin kauhaansa hämmennellä 1995-2011 kun indeksiasiaa käsiteltiin.
Toivottavasti nyt tämä hänen julkisuuskamppanjansa puree, ja sen avulla ja ansiosta pääsee läpi seuraavissa vaaleissa, eläkeläiset ja varsinkin pieneläkeläiset hänellä on näyttävästi keppihevosina.
Miten mahtaa pieneläkeläisen asema parantua jos palkkaindeksi palautetaan, kysyn vaan. Jos sä saat takuueläkettä, eihän siihen satu mitkään palkkaindeksit, ihan on huuhaata, hyväuskoisia taas höynäytetään. - Ei mitään rappiota tai syyllistämistä. Ole huoleti.
Meillä jokaisella on ikioma tapa toimia ja nauttia elämästä.
Tiedätkös, niin minäkin teen, jos on arjessa jokin rankka homma tai jokin asia keljuttaa tai potuttaa, siivoilen aikani ja sitten lämmitän, nautin saunani.
Virittelen kaikessa rauhassa takkaan tulen.
Sitten pikku mitallinen mielijuomaania eli giniä.
Jopas kaikki kurjuus sulaa ja elämä ja olo on niin pehmeää.
Sillai, me voidaan monin tavoin nauttia elämästä ja eiköhän vaan nautita, viis me muista. - Olen kanssasi samaa mieltä, mikähän mahtaa olla sen motiivi, yritetäänkö sillä saada vähän liikkuvia suomalasia enemmän liikkumaan ulkomailla, vai mikä...
Jos en olisi ikään käynyt missään niin tuon ohjelman jälkeen tekee vielä vähemmän mieli lähteä mihinkään. olisi niin turvallista omassa kotikylässä...
Ohjelmasta jossa seikkaillaan ympäri maailmaa tykkään, ja siinä on kisa koko ajan käynnissä ja vauhtia ja vaarallisia tilanteita, se on kiva... siinäkin parit joutuvat joskus selviämään kielitaidottomana ummikkomaissa... semmoseen kisaankin olisi kiva osallistua, ehkä ei kunto enää riittäisi...siinä juostaan joko ajan johonkin. - ...entäs jos ei ole reipas , iloinen, on vain avoin...
Onneksi kaikki muut ovat niin iloisia ja reippaita. Vihreä kade nostaa päätään, kiemurtaa häntäänsä täällä rapistuneessa maanantaiaamussani.
Heräsin tänään kuusikolmekymmentä (joskus kymmenenkolmekymmentä, joskus kaksitoistakolmekymmentä), venyttelin ja vanuttelin aikani. Nousen
aina tekopirteänä ja tekoiloisena, en koskaan äkäisenä mutrusuuna, vain hymyilevänä takkutukkana. Muistelen uniani ja kehrään vielä. Kauhistelen talon hiljaisuutta. Luppakorvasipsuttajaakin on vielä ikävä, sen eläessään vaatimat rituaalit ovat vielä olemattomina aamuajatuksissani.
Kahvivesi ja juhlamokka pannuun, tv auki, tämä koukuttava masiina päälle (on nyt keittiön työpöydällä kippojen, hedelmien ja pussukoiden seassa), sähköposti ja muut auki, avasin aamuni omilla mitä sattuu höpinöilläni, sitä sun tätä, ajatus mikä just tuli tai sitten karkasi jonnekin, sitä jahtaan sitten loppupäiväni.... Samalla lipitin viisi kuppia kahvia, viimeinen oli jo ihan kylmää, veden kanssa otin päivän pillerini. Lehden haen vasta joskus sitten kun huvittaa ehkä seuraavan pimeän aikaan, kun yöpaitasillani en vielä tarkene.
Odotan vain päivän seuraavaa siirtoa…
Kokonaisuutena aika hyvä alku tälle päivälle, mörkin pikkasen mörkille maanantaille...
tässä laulussa on jotain söpöä charmia
https://youtu.be/kcAxbsTfW0M - Eteenpäin mennään,
vaikka joulu lojuu vielä kaikkialla tässä huushollissa, kortit kiertävät peilinkehystä , tontut nököttävät vinksinvonksin sohvassa ja joulukukka-asetelmat, osa vielä kukoistaa ja osa nuutuu nuutumistaan. Lyhdyt ja kyntteliköt ovat vielä hommissaan. Kuusi on vielä terassilla, ja karsinkin sen vasta sitten kun pimeä yö muuttuu valoisammaksi.
Vuodestani on todennäköisesti tulossa vaikeampi kuin mennyt vuosi, mutta samalla kuitenkin siihen kuuluu yllätyksiä, jotka vasta heräilevät suunnitelmissa pieninä ituina. - Yksi suosikkini on Juice värssyineen ja hänellä on runo, jonka koen vahvasti kertovan myös omasta elämästäni
"Valossa valosta valoon
vaeltaa outo kulkija
joka on ikänsä tarponut hämärän mailla
ihmettelee aikansa
mutta oloutuu ja tottuu
koska on tapahtunut jotakin
hyvää
joskus tuntuu että
olen ansainnut sen."
Olen velaton mutta kuitenkin elämälle suuresti velkainen 60 . Koskaan en pysty maksaamaan saamiani, onnellisesta elämästäni kertyneitä velkoja, ne peritään todennäköisesti sitten viimeisessä puhuttelussa.
Koen, että kohtalo on hakannut ja iskenyt sopivasti ja antanut löysiä välillä, että olen voinut elää taivaanrannan maalarin rikasta elämää, joskus joutilaan boheemisti ja toisinaan taas tiukan raamin mukaan. Elämän nautiskelijana olen keplotellut vuosikymmenistä toisiin ja taakse päin katsoen, en silti voi muuta kuin, mitään vaatimatta, mitään odottamatta vain huokaista kiitollisena.
Yhteiskunta on antanut monin tavoin mutta aina perinyt omansa ja perii jatkossakin vaikka pieni ihminen olenkin niin siitä huolimatta aina iloinen ja höyli veronmaksaja.
Tällä hetkellä elämä menee varsin kepeästi, välillä olen antaja ja kohta taas saaja, tasapainossa joka suhteessa. - Ole sinä lumi ja räntä.
Peitä maailmani hankiin ja kinoksiin
kätke näin syliisi, syviin saarroksiin.
Olen silloin kuin suvi ja lämpö.
*
https://youtu.be/9beZIzDhqEo - Jos tarkoitat tuolla treffipalstoilla,
kun mä olin siellä, niin vähän aikaa niiden nuorten kanssa rupattelin ja ihmettelin maailmanmenoa, taivasteltiin yhdessä kaiken moisia asioita, kyllä ne viimein häipy bittiavaruuteen, mukavia nuoria miehiä, ei ne maanvaivaksi jääneet, sinnepähän muita mummoja kiusaamaan menivvät... - Kiitos kun kyselet noista oireista, muita oireita ei todellakaan ole, vain sydän saa heti rytmihäiriön kun pitäisi lähteä riviin istuskelemaan...
Olisikin hauskaa joskus olla riepoteltava räsynukke, hieno kuvaus sinulta, pitäisiköhän kokeilla millainen räsynukke mahtaisi olla kun piipahtaisi tanssipaikalla.
Ennen vanhaan oli niitä iltamia, ensin ohjelmaa ja sitten tanssia päälle, ne oli mukavia, kaksi tuntia nyt jaksaisi tanssiakin ehkä, mutta koko yö....
Hieno hidas tuo Kari Tapion Viimeinen Valssi...
Täällä oli jokin aika sitten kiva paikka, viihdekeskus, siellä oli kaiken moista juttua, tanssia ja karaokea ja diskoa ja vaikka mitä, mutta pahus, se paloi... - Mullakin on aika monta muumimukia ja olen jahdannut yhtä...
tykkään nimittäin vanhoista kuvioista, joissa oli monta tapahtumaa , se tapahtuma kiersi tavallaan ympäri mukia.
Se mitä jahtaan on vaaleansininen ja siinä on taide aihe, muumipappa maalaa ja niin tekee muumimamma ja muutkin...se on hyvä aihe vaaleanpunaisen rakkausmukin kanssa ja sen vuoksi sitä haluaisinkin useampia kappaleita. Mutta on vaikea löytää.
Nykyään näissä uusissa mukeissa on yksi iso kuvio aineena, ne ei lainkaan niin kivoja kun vanhat mallit...