- Luuletko, että pärjäät elämän läpi sillä, että lintsaat ja koetat luikerrella epämiellyttävien asioiden ohi.
Epämukavuutta pitää oppia sietämään. Opettelu kannattaa aloittaa viimeistään nyt, kerran vanhemmat eivät ole opettaneet. - Tsekkaa paikkakuntasi ensi- ja turvakoti.
- Et kertonut, että millaista apua kaipaat.
- Kylläpä sitä nyt ollaan niin kovia tyyppejä. Eihän se teidän vikanne tietysti ole, olette vaan sitä, mitä aikuisten laiminlyönnit ovat teistä tehneet - tai vähintään antaneet tulla.
- "Tärkeintä on, että ajattelet, ettet aina kuulu ympäröiviin ihmisiin ja pidät heitä suoraan sanoen halveksittavina luusereina."
Noilla spekseillä en haluaisi kuulua ryhmääsi, vaikka keskiarvoni asettamasi rajan ylittääkin. - Parisuhteen etsiminen ja elämänhaluttomuuden ja muiden teiniongelmien helpottaminen ja ruotiminen kannattaisi pitää visusti erillään toisistaan. Viittaan tällä siihen, että rajaat juttuseuratoiveesi tyttöihin. Jos hakisit pelkkää vertaistukea, niin kyllä pojankin pitäisi kelvata.
Parisuhdekumppanin tehtävä ei ole olla mikään terapialelu. Koeta hoitaa ensin ongelmasi pois päiväjärjestyksestä, ennen kuin alat haikailemaan parisuhteen perään. Muussa tapauksessa kärsijiä on helposti yhden sijasta kaksi. - Jos näkökulmasi on se todellinen totuus, eikä yksipuolinen sinun kannaltasi parhaaksi mahdolliseksi väritetty kertomus, niin ei, se ei todellakaan ole reilua.
Ei, sen perusteella mitä minä tiedän, muualla ei ole noin.
Voit joko purra hammasta siihen saakka, että täytät 18 ja pääset muuttamaan pois kotoa tai hankkia apua tilanteeseesi. En usko, että asia muuttuu miksikään ilman perheen ulkopuolelta tulevaa väliintuloa. - Mutsisi tehtävänä on puuttua. Hänen tehtävänään on olla kiinnostunut, että missä porukoissa hänen lapsensa pyörii.
Ei millään pahalla, mutta sinä itse olet hieman jäävi arvioimaan järkevyyttäsi ja kypsyyttäsi.
Oletko koskaan miettinyt, että ehkä se frendisi mutsi on se, joka laiminlyö velvollisuuttaan vanhempana? Kyllä minäkin olisin valmis hyväksymään 15-vuotiaan lapseni ja 20-30 - vuotiaan aikuisen välisen ystävyyden, mutta totta helkkarissa haluaisin ensin tietää, että millaisia tyyppejä he ovat ja mitkä heidän motiivinsa ovat. Kaikki nuorten kanssa hengailevat eivät suinkaan ole aivan viattomia, vaan heillä on ketunhäntä kainalossa.
Äitisi tuntuu hoitavan vanhemman velvollisuuksiaan juuri, niin kuin pitääkin. Sinä voit helpottaa tilannettasi kertomalla hänelle esimerkiksi sen, että miksi sinusta on kivaa hengailla niiden parikymppisten kanssa. Olemalla avoin parannat äitisi suhtautumista asiaan - tosin vain silloin, kunhan se "kivuus" ei johdu päihteiden saannin helppoudesta. - Väärin.
Vanhempien ei ole mikään pakko maksaa lapsensa maksettaviksi tuomittavia vahingonkorvauksia. Vanhemmat voivat kieltäytyä ja antaa kullannuppunsa setviä omat toilailunsa. Jos kullannupulla ei ole omss rahaa, niin korvaussumma jää odottamaan ja kasvamaan korkoa siihen asti, kunnes kullannupulle ilmaantuu omaa rahaa. - Lohdutukseksesi voin sanoa, että parin vuoden sisällä tulet kasvamaan ikätovereidesi kaltaiseksi.
Kiusaajasi käyttäytyvät vaan ikävaiheeseen kuuluvaan idioottimaiseen jonnetyyliin: päätä pitää aukoa aina, kun on mahdollista ja omaa länkytystä jaksetaan kuunnella loputtomiin. Ei siitä kannata sen suurempaa stressiä ottaa, ei muutaman teiniperseilevän jonnen takia kannata antaa päivänsä mennä pilalle.
Sinussa ei ole mitään vikaa. Kaikki kehittyvät eri tahtiin.
Jos et oikeasti kestä tilannetta, niin sitten kannattaa tehdä, niin kuin nettisaappaan neidot tuossa edellä sanoo. - Kyllä alle 15-vuotiaastakin voi tehdä rikosilmoituksen. Häntä ei voi tuomita rikosoikeudelliseen rangaistukseen, mutta hän voi joutua vahingonkorvausvastuuseen. Jos joudut todistettavasti kiusaamisen takia vaikkapa terapiaan, niin kiusaaja joutuu korvaamaan sen kustannukset. Eli tehkää vaan se rikosilmoitus.
- Voisitko lukea ajanvietteeksi vaikkapa jonkun hyvän kirjan?
- Poikakysyy05 vai Setäkysyy65, siinäpä dilemma.
- Millaisia toiveita sinulla on tulevaisuutesi suhteen?
- Muista sitten, että on rikos ostaa seksuaalisia palveluita alle 18-vuotiaalta. Lahjat yms. palvelukset kuuluvat samaan kategoriaan ostamisen kanssa.
- Jos nyt olet tosissasi, etkä vaan fetissitrolli, niin suosittelen jättämään moisen poikaystävän.
Olipa poikaystäväsi käyttäytymisen syy mikä tahansa (seksuaalinen fantasia, halu alistaa ja nöyryyttää, idioottimainen vitsi jne), niin se on täysin asiatonta, kerran olet pyytänyt häntä lopettamaan. Hän ei kunnioita sinua. Hänellä on paha asenneongelma kahden ihmisen välistä tasavertaista suhdetta kohtaan.
Ja nyt enää odotetaan sitä fetissivalopäätä, joka tulee sanomaan, että pitää käyttää kumisaappaita, niin se kengille kuseminen ei haittaa mitään.... - Etkö aloittaja todellakaan tiedä, että käsillä on rikos nimeltä lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yritys?
Vielä ei ole myöhäistä muuttaa elämäsi suuntaa. - Oletko koskaan miettinyt, että sinun on käsketty painua vittuun juuri sen takia, että suutut helposti tai käytöksesi koetaan jostain muusta syystä epämiellyttäväksi?
Oletko kenties niitä ihmisiä, joiden mielestä se vika ei ole koskaan itsessä, vaan niissä muissa?
Olen pahoillani, mutta se todellakin on itsestä kiinni. Jos SINÄ haluat kavereita, niin kyllä se on SINUN tehtäväsi sopeutua siihen vallitsevaan sosiaaliseen ympäristöön. Jos sinun käsketään toistuvasti painua vittuun, niin se vika todellakin voi olla sinussa, eikä aina niissä muissa. Jos taas kyse on ollut vain parista kerrasta, niin älä luovuta, silloin se voi olla vaan huonosta tuurista ja niiden muiden kusipäisyydestä kiinni.
Yksi iso syy näihin ongelmiin on se, että lapsia on jo jonkin aikaa kasvatettu yksilökeskeisesti tyliin "sulla on oikeus olla just sellanen ku sä haluut". Noh, niin tietysti onkin, mutta samaan aikaan pitäisi kuitenkin muistaa se, että kenenkään ei ole pakko pitää siitä. Joukkoon sopeutuminen vaatii lähes aina uhrauksia.
Kavereiden kanssa vietetään aikaa siksi, että se on kivaa. Jos haluat kavereita, niin kyllä se on nimenomaan sinun hommasi järjestää asiat siihen kuosiin, että kanssasi on kiva olla. Jos luonteesi koetaan epäsosiaaliseksi, nikn koeta päästä vaikka terapiaan asian korjaamiseksi. Sosiaalisia taitoja on mahdollista oppia ja parantaa - jos vaan haluaa. - Ota yhteyttä kouluterveydenhuoltoon ja pyydä päästä lääkärin vastaanotolle. Luultavasti tarvitset lääkärin lähetteen sinne psykologin juttusille päästäksesi, tosin en todellakaan ole varma, että miten systeemit missäkin päin Suomea toimii.
- Siinä mielessä se todellakin on itsestä kiinni, että kukaan ei oma-aloitteisesti tule teitä sieltä tietokoneidenne äärestä seuraansa repimään, eikä elämä myöskään muutu yhtään mihinkään (ainakaan parempaan) ilman omia ponnisteluja.
Jos yksinäisyys ahdistaa, niin aloite tilanteen korjaamiseksi on tehtävä itse. Muutoin on turha edes odottaa apua.