wanha_lieksalainen
Lieksan yhteislyseo,
Joensuun lyseon lukio,
korkeakoulu,
eläkeläinen
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia109 aloitusta · 2155 kommenttia
- Siltapilariin on merkitty pysyvästi valmistumisvuosi 1964. En minäkään luota vanhuksena pelkkään muistiini, joka voi joskus pettää, vaan tarkistan asiat ennen kuin niistä kirjoitan. Käytin siltaa jo seuraavina vuosina ollessani kesätöissä Asfaltor Oy:ssä kantatietä päällystettäessä.
Muistin menettämiseen ei ole vielä keksitty parannuskeinoa, mutta ystävällispitoisena neuvonani voit 30-luvulla syntyneenä diplomi-insinöörinä ja sillan rakentajana lukea vaikkapa historiateoksia aivosolujesi virkistämiseksi. - Lieksanjoen ylittävä "uusi silta" valmistui vuonna 1964.
- Pitää olla ...Pankakosken...
- Vanhoista ja uusista ilmajohtokartoista selvitin, että Lieksankosken ja Pankakosken tehtaan kytkinlaitoksen välillä oli vuonna 1960 rakennettu 20 kV avojohto. Sillä varmistettiin Pankakoksen laitoksen valmistuttua vuonna 1964 toisen laitoksen käynnistys, jos toinen oli kokonaan sähköttömänä (laitosten omakäytön varmistus). Tästä johdosta oli pistojohto Heinävaaran yli Yläkanavan padon luukkukoneiston 30 kVA 20 kV/0,4 kV muuntajalle.
Laitosten välinen 20 kV johto on poistettu käytöstä ja kartoista tarpeettomana joskus 90-luvulla. Varasähkön laitoksille huolehtii nykyään PKS 20/0,4 kV muuntajilla. Yläkanavan luukkukoneistolle on laitokselta asennettu 400 V ilmajohto ja sen varmistamiseksi on myös PKS:ltä 400 V varasyöttö. - Hellekesänä 2010 oli useita rajuja ukkosia eri puolilla Suomea ja ukkospuuskissa kaatui metsää ja irtoili kattopeltejä. Rajuin ilma nimettiin Asta -myrskyksi.
- Pankakosken tehtaan 110 kV kytkinlaitos valmistui vuonna 1960, jolloin Lieksankosken voimalaitokselta tuleva 110 kV johto yhdistettiin katkaisijalla Pankakosken kiskostoon. Pankakosken kentältä lähti 1960 valmistunut 110 kV johto valtakunnan suuntaan ja se oli kytketty Pamilosta valtakuntaan päin lähtevään 110 kV johtoon lähellä tulevaa Kuurnan voimalaitosta, joka valmistui vuonna 1971.
Pankakosken vesivoimalaitos valmistui vuonna 1964 ja se yhdistettiin 10 kV kaapelilla Pankakosken 10 kV kytkinaseman kiskostoon ja siitä edelleen 10 kV/110 kV 18 MVA muuntajan kautta 110 kV kiskostoon.
En löytänyt (vielä) arkistostani IVO:n mainitsemaasi kytkinaseman sijaintia. Sellainen todella oli ja sen kautta oli yhteys Suomen kantaverkkoon Varkaudessa. Olisiko ollut jossakin Kuurnan alueella? - Eräs kova ja pitkäkestoinen ukonilma Pielisjärvellä 60 vuotta sitten äitienpäivänä 11.5.1958 jäi mieleeni. Tästä olen täällä aiemmin kirjoittanutkin. Toukokuun alkupäivien helteisen jakson päätti laajarintamainen ukkosmyräkkä, joka raivosi paikkakunnalla tuntikausia. Seurasin salamointia kauppalan puolella. Salama sytytti Rantalassa tuleen ison omakotitalon, joka paloi maan tasalle, vaikka palokunta sijaitsi talon läheisyydessä. Harvoin on Lieksan seudulla ollut yhtä kovaa ukonilmaa. Seuraava samanmoinen ukkosmyräkkä taisi olla vasta 1970-luvun puolella.
Ukkoset haittasivat kesäisin paikkakunnan sähkönjakelua 1960-luvulta 80-luvulle, koska yhteys valtakunnan sähköverkkoon oli yhden 80 km pituisen 110 kV johdon varassa vuoteen 1985 saakka. Johto oli Pankakosken ja Kuurnan välinen ilman ukkosköysiä oleva johto.
Vuonna 1985 valmistui silloisen IVO:n rakentama ukkosköysin varustettu 110 kV johto Pankakosken IVO:n kytkinasemalta Nurmeksen Särkivaaraan, jolloin paikkakunnan sähköhäiriöt vähenivät huomattavasti. - Hyvin harvoin on Lieksassa ukkosta ja nekin vähäiset salamoinnit ovat yleensä paikallisia. Suuri ukkosrintama saavuttaa Lieksan ehkä enintään noin kerran kymmenessä vuodessa ja sekin rintama tulee idän suunnasta. Lansi-Suomen suunnasta tulevat ukkosrintamat sammuvat jo välille. Viime öinen pienehkö ukkonen oli tämän kesän ensimmäinen Lieksan keskustan alueella. Ukkonen möyrysi enimmäkseen Pielisen länsirannalla. Yhden kerran on salama iskenyt pihapiirissäni olleeseen petäjään ja sekin tapahtui nelisenkymmentä vuotta sitten. Muutettuani Lieksaan yli 70 vuotta sitten, voin kertoa ilman tilastojakin, ettei Lieksa ei ole ollut todellakaan ukkosherkkää aluetta.
- Minun opettajani ensimmäisellä ja toisella luokalla oli MV, joten emme olleet samalla luokalla. Lyseoon pääsin jo hieman aikaisemmin.
- Minun kansakouluaikanani 50-luvulla koulukiusaajia olivat Lieksan keskuskoulun eräät naisopettajat. Kiusaaminen kohdistui usein tyttöihin, mutta poikiakin kiusattiin. Minä olin kiusattujen joukossa syntyperäni takia. Onneksi pääsin oppikouluun neljänneltä luokalta 50-luvun lopulla ja Lieksan yhteislyseossa eivät oppilaat eivätkä opettajat ainakaan minua kahdeksan vuoden aikana kiusanneet.
- Samojen vuosien painokset ovat minullakin. Ensimmäisen on koonnut Saimi Hirvonen ja toisen ovat koonneet Kilpeläinen, Hintikka ja Saloheimo.
- En leveile kirjoillani ja uskon niitä olevan sinullakin kuten kirjoitat. Minulla ei ole minkäälaista Mannerheimin kunniakirjaa tammenelehvien kanssa eikä ilman. Olen toki elänyt Mannerheiminkin aikana, mutta saavutukseni eivät ole kunnianosoituksiin yltäneet.
- Minulla on mainitsemiesi teosten lisäksi Pielisjärven historia III, joka käsittää Pielisjärven ja Juuan historiaa ajanjaksolta 1811-1864 ja Pielisjärven historia IV 1865-1920. Jälkimmäisten painokset ovat vuodelta 1991. Olen pyrkinyt hankkimaan itselleni kaikki mahdolliset Pielisjärveä ja Lieksaa sekä näiden alueiden teollisuuttä käsittelevät teokset. Esimerkiksi Pankakoskesta ja Pankakosken tehtaasta on kirjoitettu useita kirjoja parinsadan vuoden ajalta. Myös Onni Koposen ja Asko Saarelaisen tuotantoa löytyy kirjastostani.
- Tavallista oli vielä 1900-luvun alkupuolellakin, että kirkkovaatteet ja -kengät puettiin päälle vasta kirkon läheisyydessä. Kirkkovaatteita säilytettiin niin sanotussa kirkkoarkussa, joka oli mukana hevosen rattaissa tai reessä. Kirkkovaatteita pidettiin vain kirkossa. Sunnuntaita varten oli pyhävaatteet ja arkipäivinä käytettiin arkivaatteita kotioloíssa. Työvaatteet olivat töiden mukaan: navettatyöt, heinätyöt, matsätyöt jne.
- Mielestäni robotti (jos sellainen todella on olemassa) voi ehdottaa valvojalle kirjoituksen poistoa. Valvojan pitää tarkistaa lukemalla poistoon ehdotettu kirjoitus ja tehdä asiallinen päätös sääntöjä noudattaen.
- 1500- ja 1600-luvuilla Lieksan alueen asutus levisi sellaisille paikoilla, joissa oli tarjolla pelto-, niitty- ja kaskimaita. Myös vesistön läheisyys kuten Pielinen saarineen ja Lieksanjoki houkuttelivat asukkaita. Kalastus oli tärkeä elinkeino tuolloinkin. Ensimmäiset kylät 1500-luvun alkupuolella alueella olivat Viensuu ja Lieksa. Alkujaan Viensuu oli historiakirjojen mukaan Lieksaa suurempi.
Surpeenvaara lienee hyvin paljon myöhäisempää Lieksan seudun asuinaluetta, koska vaarojen päälle ei ensimmäiseksi hakeuduttu juuri elinkeinojen harjoittamisen takia. Yhtään tilaa en vanhoista asiakirjoista Surpeenvaaralta löytänyt.
Tie Lieksasta Nurmekseen valmistui vuoden 1860 tienoilla ja se kulki Viensuun, Kylänlahden, Varpasen ja Sulkaisen kautta. Tosin Halijoen silta valmistui vasta vuonna 1873, johon saakka käytettiin lossia. Koska tien teossa vältettiin mäkiä ja ne kierrettiin, todennäköisesti tie Surpeenvaaran yli valmistui vasta 1900-luvun puolella ehkä rautatien teon yhteydessä ja asutusta tien ja radan varrelle pääsi syntymään. - Toivoisin Lieksankin veturitallin heräävän henkiin. Se on eräs tärkeä paikka muistoissani 1940- - 50-lukujen vaihteesta. Veturitallin sisällä oli vesihana, josta lähialueen asukkaat hakivat juomaveden. Meidän perhe oli yksi niistä, kun asuimme tallista muutaman sadan metrin päässä kantatien kohdalla sijainneessa mökissä lähellä nykyistä ABC liikenneasemaa. Veturtalli ja sen ympäristö vetureineen ja kääntöpöytineen näyttivät ihmeelliseltä pienestä pojasta. Tienoolla oli touhuamassa paljon työtekijöitä, joista hyvin monet olivat lastaamassa koivuhalkoja veturien polttoaineiksi. Useita nanisiakin oli raskaassa lastaustyössä.
- Tiedot ovat kirjoissa hyvin hajallaan, mutta yhdistelemällä jotakin löytyy. Tilan n:o 31 Sarkkila oli ostanut Simon Stenius vuonna 1795 yhdessä tilan n:o 4 Valtola kanssa. Myöhemmin tilat siirtyivät hänen pojalleen Isak Steniukselle.
Tilan historia on varmaankin mielenkiintoinen ja saatan palata aiheeseen myöhemmin.
En jaksa ymmärtää, mikä taho vihaa ja poistattaa Lieksan historiatietojen kirjoituksia. Mikä niissä lienee joistakin niin vastenmielistä? Ja miksi ylläpito ne sitten poistaa? - Kirjoitin tähän ketjuun eilen pitkän tarinan Iljanniemen alueen tiloista vuosilukuineen 1600-luvulta alkaen, rekisterinumeroineen ja nimineen selvennykseksi palstan väittelyyn. Lainasin tiedot mainitsemistani kahdesta historiateoksesta. Toisessa on kartta Lieksan alueesta tilareistereineen ja nimineen. Kirjoitus ei ollut millään tavalla sääntöjen vastainen, mutta sellaisena se on näköjään tänään poistettu ketjusta. Ehkä totuus ei sopinut kietjussa touhunneelle inttäjälle. Kirjoitus selvitti sen asian, ettei Iljanniemen alueella asunut tuolloin Riikonen-nimistä sukua. Teoksessa mainitut Riikosten tilat olivat nimeltään Dimitra Timitranniemen kärjessä ja Sarkala-niminen tila Lieksan kylän keskellä. En palaa enää tähän ketjuun ylläpidon epäoikeudenmukaisuuden takia.
- Nyt huomasin, että katuvankka oli jo liittänyt kyseisen linkin palstan keskusteluketjuun. Sehän oli jo täällä muinoin, kun keskusteltiin saamelaisten asumisesta Lieksassa.