wanha_lieksalainen
Lieksan yhteislyseo,
Joensuun lyseon lukio,
korkeakoulu,
eläkeläinen
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia109 aloitusta · 2155 kommenttia
- Lähdetietojen (Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän OPPILAITOSARKISTOJEN SIJAINTILUETTELO) mukaan kauppakoulujen ja kauppaopistojen kulutukset alkoivat ja loppuivat seuraavasti:
Lieksan kauppaopisto 1.9.1967-31.8.1970, merkonomikoulutus.
Lieksan kauppaoppilaitos, jossa alkoi myös merkanttikoulutus 1.9.1970-31.12.1994 .
Ylä-Karjalan kauppakoulu 1.7.1968-31.7.1978, merkanttikoulutus.
Nurmeksen kauppaoppilaitos 1.8.1978-31.7.1994, merkantti- ja merkonomikoulutus.
Nurmeksen kauppa- ja ammattioppilaitos 1.8.1994-31.12.1995, mm. liiketalouden koulutus.
Merkanttikoulutus alkoi Nurmeksessa kaksi vuotta aikaisemmin kuin Lieksassa. - Muistan tämän tapauksen. Hän oli eri (omaa)mieltä monista muistakin palstan asiapitoisista aiheista. Se oli silloin hänen tyylinsä.
- Hyvin mahdollista, koska hän lopetti oppikoulun silloiseen keskikouluun 60-luvulla. Lieksassakin olisi ollut mahdollista opiskella merkonomiksi. Merkonomien koulutus alkoi Lieksan Sarkalassa 1.9.1967 ja se jatkui 31.5.1970 saakka. Syksyllä 1970 opetus alkoi uudessa kauppaoppilaitoksessa Kuhmonkadulla. Silloin alkoi myös Lieksassa kauppakoulun toiminta kauppaopiston lisäksi.
- Aku Korhonen oli syntynyt Käkisalmella, kävi koulua Joensuussa ja oli harjoittelemassa Pielisjärven apteekissa. Hän harrasti näyttelemistä jo silloin eikä hänestä tullut koskaan apteekkaria eikä farmaseuttia.
- Lieksan yhteislyseossa oli 60-luvulla myös toinen Mauro -sukuinen tyttö Anna-Maija nimeltään. Häntä en ole nähnyt aikoihin. Kaikki 60-luvulla oppikoulua käyneet ovat nyt noin 70 - 80 -vuotiaita.
- Muistan myös lyseosta apteekkarin pojan Matti Juhanon, joka oli paria luokkaa alempana kuin Ulla Mauro.
- Muistan hyvin Ulla Mauron Lieksan yhteislyseosta. Olinhan siellä silloin minäkin. Ulla kirjoitti ylioppilaaksi keväällä 1963. Tapasimme eläkeläisinä kauan sitten Lieksassa. Hyvin tunnistimme toisemme.
- Hyvin turhauttavalta on tuntunut minustakin asiallisten aloitusten ja kirjoitusten aiheettomat poistattamiset pelkästään jonkun tekemän ilmiannon perusteella. Tulilinjalla ovat olleet rekisteröityneet kirjoittajat, joita kohtaan joillakin on kaunaa tai palstan taso halutaan muuten vain pitää mahdollisimman alhaisena ja asiattomana. Minä käyn katsomassa palstan kirjoittelua kerran pari kuukaudessa. Terveiset kaikille palstalaisille ja erityisesti hengenheimolaiselleni Kamuttajalle!
- Lieksan palstalla aihetta on käsitelty monia vuosia sitten, kun kerrottiin laukkukauppiaista ja paikkakunnalle Karjalasta muuttaneista kauppiaissuvuista. Pielisjärven alueelle muutti useiden sukujen edustajia kauppiaiksi. Alkujaan monet suvut olivat alkujaan Suomesta Venäjälle lähteneitä, jotka olivat muuttaneet sukunimensä venäläiseen muotoon, mm. "kreikan uskonnon" takia.
Esimerkiksi Dobrinien suku on lähtöisin Oulun Hailuodosta ja suvun alkuperäinen sukunimi oli Hyvönen. Oulusta he olivat muuttaneet Kuhmon Kiekinniemeen, josta edelleen Vienaan Munankinlahteen, jossa sukunimi Hyvönen muutettiin venäläiseen muotoon Dobrinin (добрый, dobryi = hyvä).
Takaisin Suomen alueelle muutettuaan venäläinen sukunimi muutettiin usein takaisin suomalaiseen muotoon, josta seuraavana muutamia esimerkkejä:
Valdajev -> Valtanen, Vadajev -> Vatanen, Torijev -> Torvinen, Romanov -> Romanainen, Moissedev -> Moisseinen, Martynov -> Marttinen, Malikin -> Malinen, Lipkin -> Lipponen, Lavrojev -> Lauronen, Ivanov -> Iivanainen, Guttujev -> Huttunen jne.
Dobrinien sukujen edustajat muuttivat sukunimensä muotoihin Rotko (Lieksassa) ja Tarma (Joensuussa).
Aiheesta on saatavilla hyvää ja asiallista kirjallisuutta esimerkiksi Lieksan kirjastossa. Hankkimastani kirjallisuudesta olen edellä mainitsemani asiat poiminut. - Minä en jatka enää tätä viestiketjua. Olen kerrottavani kertonut sähkölaskustani aloituksessa ja viesteissäni. Toki seuraan, millaisia havaintoja kukin on sähkölaskuissaan havainnut.
Olen kilpailuttanut sähkön toimittajia useaan kertaan ja nykyinen toimittaja myi minulle sähköä ensimmäisen kerran viime vuoden ajan ja jatkaa vielä tämänkin vuoden. - Varmaankin olet oikeassa. Minä katsoin suomenkielisestä ostovoimaan suhteutetusta (eng. purchasing power standard, PPS) tilastosta, jossa hinnassa on eliminoitu maiden väliset yleiset hintaerot niin, että syntyy vertailtavuutta muiden tavaroiden ja palveluiden hintoihin. Näin ollen Suomen sähkön PPS-hinnaksi kotitalouksille on saatu 13,7 euroa/ 100 kWh.tilastosta.
Suomen jälkeen toiseksi ja kolmanneksi edullisimpia maita ovat Luxemburg (13,8) ja Hollanti (15,2). Kalleimmassa ääripäässä Portugalin sähkön PPS- hinta on 28,2 euroa/ 100 kWh. Portugalin edellä on Saksa (28,0), jota hieman halvempia ovat taas Espanja (27,4), Belgia (26,6) ja Romania (26,3).
Eri tilastoissa hinnat esitetään monilla eri tavoilla. Myös sähkön verotuksessa on suuria eroja. Kuitenkin Suomessa voimme verrata hintojamme helposti jakamalla vuoden sähkölaskun eurot kulutetuilla kilowattitunneilla. Minun jakolaskun osamäärä on 13,4 snt/kWh. - En+lämmitä+puulla+enkä+muillakaan+polttoaineilla.+8+kW:n+kiuaskin+toimii+sähköllä.+Öljynkäytön+lopetin+jo+vuonna+1984.+Talossa+on+vesikiertoinen+keskuslämmitys+kahden+kuution+varaajalla.+Lisäksi+viidessä+huonetilassa+on+varaava+sähkölattialämmitys.+Tarkkaa+neliömäärää+en+ole+mitannut,+mutta++se+lienee+160+neliön+tienoilla.+Käytössä+on+kausisähkö+(entinen+vuodenaikatariffi),+jossa+talvipäivän+hinta+voimassa+1.11.-31.3.+ma-su+klo+7-22.+Muun+ajan+hinta+voimassa+1.11.-31.3.+ma-su+klo+22-7,+sekä+1.4.-31.10.+ma-su+klo+0-24.+Käytän+kalliimpaa+talvipäivän+sähköä+kokonaiskulutuksesta+noin+15+%+ja+halvempaa+muun+ajan+sähköä+85+%.+Käytössä+on+ollut+seitsemän+vuoden+ajan+tarvittaessa+myös+ilmalämpöpumppu.
- Olisiko rontturokka ollut samaa kuin tappaiskeitto, eli mykykeitto ja mykyrokka? Sitä valmistettiin teurastetun naudan tai sian sisäelimistä ja verestä. Maksa ja munuaiset keitettiin ensin pariinkin kertaan. Ohrajauhoista ja verestä tehtiin mykytaikina, josta pyöriteltiin mykyjä. Ne kiehutettiin pilkottujen sisäelinten kanssa lisäten suolaa tarpeellinen määrä. Keittoa tuli yleensä hyvin suuri määrä, mutta se vain parani vanhetessaan ja sitä syötiin keitettyjen perunoiden kanssa useampaankin kertaan. Meillä tappaiskeittoa tehtiin vielä 1950-luvulla, jolloin kotona oli karjaa.
- Usein mururessin aineksina olivat koviksi käyneet leivät ja leivänkannat. Näin hampaatonkin talonväki pääsi leivänmakuun. Mururessin teko oli vielä yleistä 1950-luvulla meillä hampaallistenkin keskuudessa.
- Aloitus on hyvä ja sopiva Lieksan palstalle. Minäkin laitan pitkästä aikaa lusikkani soppaan ja lisään yhden vanhan kastikkeen ohjeen testattavaksi. Kastikkeen nimi on sipatti.
Pieniksi paloiksi leikattu silava, eli sian läski ruskistetaan paistinpannulla. Sekaan lisätään hienonnettu sipuli, vehnäjauhoa ja vettä. Seosta keitetään varttitunnin verran ja siihen lisätään tarvittaessa hieman maitoa ja jatketaan keittämistä kiehumispisteeseen saakka sekä lisätään maun mukaan suolaa. Kastike on tietenkin rasvainen ja nykysuositusten vastainen, mutta silti perunoiden kanssa erittäin hyvää ja ravitsevaa. Sanoisinpa, että tämä oli savottalaisten lempisapuskaa viime vuosisadan alkuvuosikymmeninä. - Minä olen harrastanut kuvankaappausta, kun ole poiminut uutisia itselleni ja järjestellyt niitä tiedostoihini omaa käyttöäni varten. Esimerkiksi ylioppilaskokeita 60-luvulta ja Lieksan ylioppilaita 60-luvun vuosilta.
- Kaivelin Kolin tiestä lisätietoja. Tie leirintäalueen tasolle valmistui vuonna 1933. Leirintäalue oli nykyisen sorapintaisen pysäköintialueen ensimmäisellä tasanteella vinohissialueen oikealla puolella.
Suora lainaus teoksesta KOLI JA PIELINEN – IKUISET ERÄMAAMATKAILUN HELMET, Aatto Jääskeläinen: "Kolille ensimmäinen tie, myöhemmin asuntovaunualueena toimineelle tasolle saakka, valmistui 1933. Vasta 20 vuotta myöhemmin ”serpentiiniä” jatkettiin Ukko-Kolille eli hotellialueelle". Jostakin toisaalta olen poiminut tuon vuoden 1959. Lähdettä en vielä löytänyt. Joka tapauksessa hotellin pihaan asti päästiin autolla vasta 1950-luvulla.
Samassa opuksessa mainitaan, että vuonna 1937 valmistunut leirintäalue oli Suomen ensimmäinen. Vuonna 1952 rakennettu kapulahissi korvattiin maisemahissillä vuonna 1969. - Kiitoksia mukavista yksityiskodista. Tuon tien valmistumisajankohdan olen poiminut joskus muinoin jostakin Kolista kertovasta lähdeteoksesta, joten ihan omasta päästäni en ole sitä louhinut. Jotenkin minustakin tuo ajankohta tuntuu aika myöhäiseltä. Samassa opuksessa olivat myös syöksyrinne ja Suomen ensimmäinen hiihtohissi mainittuina. Todennäköisesti jonkinlainen tie on ollut jo autoilla ajettavassa kunnossa tuona mainittuna vuonna 1933. Minä kiipeilin Kolin polkuja yli 65 vuotta sitten.
Minäkin ole selannut Kaikua useilta eri vuosikymmeniltä. Minut mainitaan eräässä Karjalaisessa 1940-luvulla. Sen tiedon löysinkin helposti, koska selailin kyseistä lehteä joskus kauan sitten Joensuun pääkirjastossa mikrofilmiltä. Moni pielisjärveläinen ja lieksalainen tieto on nyt helposti haettavissa luettavaksi. - Lieksan kaupungin omistaman sillan kokonaiskustannusarvio on noin 3,5 miljoonaa euroa tällä hetkellä. Siihen sisältyvät suunnittelu 50 000 euroa ja purkaminen 125 000 euroa, jotka ilmoitettiin vuonna 2016.
- Tunsin yhden lieksalaislähtöisen helikopterilentäjän, joka oli rajavartiolaitoksen palveluksessa. Hän kuoli viime vuonna.