taas on hetki pakata
navigoida kohti lauttaa
ja kaupungin valoja
älä pelkää
en pyydä sinulta mitään
kaikki on jo rakkauden toisessa
erisnimessä
pilkut ja pisteet
alut ja loput
olet minussa
kuin tuleminen
räjähdys kaukana ja lähellä
aina
navigoida kohti lauttaa
ja kaupungin valoja
älä pelkää
en pyydä sinulta mitään
kaikki on jo rakkauden toisessa
erisnimessä
pilkut ja pisteet
alut ja loput
olet minussa
kuin tuleminen
räjähdys kaukana ja lähellä
aina
Vastaukset 24
Vanhimmat
L-O-I-S-T-A-V-A-A-!
Ei loistava mutta kohtuu suoritus..Minä kiitän sinua:)
Wau, mikä runo, mikä sanojen käyttö,
kerrassaan upea, ei voinut olla pitämättä.
Tuli mieleeni kysyä jos asut kesät siellä luodollasi (anteeksi uteliaisuuteni)
kun sieltä syntyy pelkästään kauniita runoja.
luoto asuu minussa
en minä luodolla
näkymä majakan ikkunassa
kun aava meri on peilityyni
vain hetken ennen myrskyä
tällä kituisalla saarella
minä odotan yhä...
Kiitos kaunis Liona, ilahdutit:)
Täysosuma !!!
Tää kolahti ku metrinen halko =)
Laitappas niitä halkoja tännekkin tulemaan
tääl kasvaa vaan vaivaisii männynkäppyröi, postita
vasta ens viikolla ku mää lähden huome Suome pääkaupunkiin
ja oon siel taas tarppeeks mont päivä.Tänx:)
myrskyä odotellessa
luoto puhuu
tykkäsin
kiva että olet palannut:)
Jaa palannut..hmm täällähän mä jo kokolailla
puoli vuosisataa olen kirjoitellut:) Luoto kiittää
myrskystä se välillä aina puhdistaa ilman ja rannan kivetkin...
Tää oli tosi upee!
...mutta entä se pulloposti? Mihinkäs se unohtui runosta?:D
Kyllä se siinä oli, itseasiassa viesti ihan kokonaisuudessaan
alkaen lauseesta: älä pelkää. En mä viittinyt laittaa koko virran kolhimaa
pulloa, sisältö sai riittää:) Mä hiljaa kiitän:)
No niin, kun en mä osannu lukea rivien välistä. :D
Haitanneeko tuo, ei kysyvä tieltä eksy:))))
Upea runo. Joka läsnä täysillä sanoilla. Ajatuksella ja intensiivisesti tässä ja nyt. Kiitos tästä oli hienoa lukea....oli todella käsin koskeltavissa tuo lähdön tunnelma ja odotus..tässä latauksessa. Hänelle;))minkä olet lyhytkäisyydessään mutta et latteasti pukenut sanoiksi. Upea runo.
´Tsau: Friidu
Mä ajattelin tätä kirjottaessani että onhan elämä
sangen kummallista, mä tiedostan odottavani jotakin
sellaista joka ei kenties koskaan uskalla lähestyä minua... Tosin täytyy myöntää
kun aikoinaan aloin rakentamaan tätä luotomaisemaa pelkän mielikuvituksen
varassa en ollut varautunut siihen mitä kaikkea sen rantaan ajelehtii, (räjähtäneistä kurpitsavaunuista pullopostiin:) minäkin pelästyin ja melkein tuuperruin sen kaiken keskelle, onneksi älysin nousta vielä jaloilleni...
Tältä seisomalta siis kiitos:)
;))) älä välitä..itse olen onnistunut pakenemaan aina kaikesta SIITÄ, mitä oikeesti olisin halunut...ja pakokauhu sen jatkuu..Siitä onnellinen että, ikä tuo jo helpostusta onneksi...ei ehkä TARVITSE enää juosta...pakoon.. Olen aina ollut kovin herkkä havaitsemaan ns. värähtelyt ihmisten välillä..en sen mitä ei sanota...joskus tuo yliherkkyys ottaa todella itseänikin päähän..ja sitten ne sanat...kun pitäisi osata sanoa..hitsi vie..juuttuivat jonnekin;))) tästä kärsin vieläkin..tavallaan kysymys on mykkyydestä...Kirjoittaminen nyt paljon helpompaa..kysymys ei siis ujoudesta..;))
Tsau:Friidu
Mut taas on pakotettu katsomaan suoraan silmiin
niitä asioita jotka ennen saivat pakokauhun valtaan. Ainoa
pelko joka oikeastaan on jäänyt on se, ettei ehdi koskaan kohtaamaan
silmästä silmään sitä joka aiheuttaa minun värähtelyni tai ettei ehdi elämään
juuri niitä hetkiä joita eniten on kaivannut (onkohan tämä taas jonkinasteista sekametelisoppaa, mutta koita saada selvää pliis:)Myönnän kirjoittaminen on paljonkin helpompaa kuin sanominen:)))))
Kirjoitat vain niin lähelle liippaavaa,
iholle alle aivan,
mulla vaara lähteä vastaamaan...
Tiedät kyllä senkin,
vaikka ei todellisuudessa tunnetakkaan,
rakkauden kaipuusta omenan kai söimme
kumpikin..
KIITOS taaskin luotoosi ; )
Kuka luo sen todellisuuden
jossa toisen voisi tuntea?
Vaaran voi ylittää
jopa tietämällä
Totta
muutamasta luotorunostani
minä todellakin tiesin
Mutta onko niin enää
kun päädyit pysymään
näkymättömänä
näkymättömien saarella
Se onkin toinen juttu.
Kiitos!
Olet ollut monen kaipuu aamuni pelastusrengas,
hetkillä oikeilla. ( :
Ylitetty on rajat, sanatkin merkityksensä kadottavat.
Tietämällä sulkee silmänsä, näkemättä todellakaan muuta.
Näkymättömien saarilla on kaikenkaikkiaan paikkani,
väistellen löytämääni "etsien" kaiketi kun täällä vaellan.
Kiitos sinulle kun näin annoit vierailla kauniilla luodollasi.
Innoituksesi lähteellä !
Tottahan toki
sinne on jokainen tervetullut:)Kiitos että olet tykännyt!
Tämä on kyllä mieletön runo jojka soi kuin sävelmä!
Soi soi majakan rännit
taputtaa tahtia vesisateessa:)
Kiitos pal:)
Nielasu...Tulin kurkkiin löysin tämän ,,,
Klups, onpa Risse mukava kun tulit
käymään vieraisilla mun pullossani, mää olen ihan
otettu, halaan ja kiitän:)